Rajaton pohjola - Yhteispohjoismaista kirjastoautopalvelua luvulla

Kirjastoautot

 2 kirjastoautoa, jotka kiertävät Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa  Yhteispohjoismainen kirjastoauto kiertää Suomessa Muonion ja Enontekiön kunnissa, Norjassa Kautokeinon kunnassa ja Ruotsissa Pajalan kunnassa  Kirjastoauto Karasjoki/Utsjoki/ Porsanger kiertää Suomessa Utsjoen kunnassa ja Norjassa Karasjoen ja Porsangerin kunnissa Mistä puhutaan?

 Norjassa panostetaan tällä hetkellä kovasti erilaisiin sähköisiin palveluihin, e-kirjoihin, lehtiin, elokuviin ja näitä hankkeita tuetaan kovasti.  EbokBib – on kirjastojen käyttämä sovellus e- kirjoihin EbokBib  Nasjonalt lånekort – jokainen täysi-ikäinen lainaaja voi saada kortin, jolla voi lainata koko maassa Nasjonalt lånekort  Kulturfond jakaa uutta norjalaista kirjallisuutta kirjastoihin. Pääpaino kaunokirjallisuudessa.  Norjassa on käytössä Deweyn luokitusjärjestelmä Ne pienet erot Norjan ja Suomen välillä

Koko alue

Yhteispohjoismainen kirjastoauto

 Aloittanut toimintansa vuonna 1979 Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Närp-komitean yhteishankkeena  1. kirjastoauto ja peruskokoelma oli Ministerineuvoston lahjoitus  Mukana Suomesta Enontekiö ja Muonio, Norjasta Kautokeino ja Ruotsista Kiiruna (jäi pois 2013)  Kirjastoauton työtilat, kokoelmavarasto ja talli Muoniossa, Muonio myös hallinnoi toimintaa  Kustannusten jako: Muonio 45%, Enontekiö 35% ja Kautokeino 20% Pajalan kunta maksaa käytöstä korvausta Yhteispohjoismainen kirjastoauto

 Pysäkkejä vuonna 2015 yhteensä 118 kpl: Enontekiö 50, Muonio 51, Kautokeino 15 ja Pajala 2  Kävijöitä vuonna 2015 yhteensä 5343 kpl: Enontekiö 2542, Muonio 1698, Kautokeino 975 ja Pajala 128  Lainoja vuonna 2015 yhteensä kpl: Enontekiö kpl, Muonio kpl, Kautokeino kpl ja Pajala 704 kpl  Autossa käytössä kirjastojärjestelmänä PallasPro. Tulevaisuudessa KOHA. Yhteispohjoismainen kirjastoauto

Kirjastoauto Karasjoki/Utsjoki/Porsanger

 Aloittanut toimintansa vuonna 1989 Karasjoen ja Utsjoen yhteisenä autona, Porsanger mukaan vuonna 1993  Pääpaino toiminnassa saamelaisen kirjallisuuden ja kulttuurin levittämisessä. (Auton rahoituksesta 2/3 tulee Norjan saamelaiskäräjiltä)  Kirjastoauton talli ja toimisto Karasjoella  Kustannusten jako 1/3 Karasjoki, 1/3 Utsjoki ja 1/3 Porsanger Kirjastoauto Karasjoki/Utsjoki/Porsanger

 Pysäkkejä vuonna 2015 yhteensä 119 kpl: 54 kpl Karasjoki, 36 kpl Utsjoki ja 29 kpl Porsanger  Kävijöitä vuonna 2015 yhteensä 3988 kpl: Karasjoki 798 kpl, Utsjoki 1974 kpl ja Porsanger 1216 kpl  Lainoja vuonna 2015 yhteensä kpl: Karasjoki 3462 kpl, Utsjoki 4988 kpl ja Porsanger 3563 kpl  Autossa käytössä järjestelminä Suomessa PallasPro ja Norjassa MikroMarc. Tulevaisuudessa PallasPro vaihtuu KOHAAN Kirjastoauto Karasjoki/ Utsjoki/ Porsanger

 Kuten tilastoista näkyy lainausmäärät ovat laskussa  Alueella väki vanhenee ja vähenee, joten palveluiden tuotantomuotoja on mietittävä uudelleen  Lapset ovat innokkaita lainaajia, samoin aikuiset, mutta nuorten kohdalla lainausinto notkahtaa  «miten innostaa nuoret lukemaan» -ikuisuuskysymys  Saamelaiselle materiaalille on kysyntää mutta tarjonta ei vastaa kysynnän laajuutta  Mistä uusia kirjailijoita? Erityisesti vanhemmat lainaajat haluaisivat äänikirjoja kun lukeminen ei enää onnistu syystä tai toisesta  Henkilökunnan eläköityminen lähestyy  osaavan työvoiman saaminen Nykytilanne yleisesti

Kirjastoautossa tapahtuu Valo – Čuovga - performanssiesitys Jens Martin Mienna pitämässä lapsille lukutuntia

Ei vain ihmisille

 Kulttuuribussit? Norjan puolella monet kirjastoautot toimivat myös kulttuuribusseina, joissa kirjastopalveluiden lisäksi järjestetään tilaisuuksia  Eläköityminen – osaavan työvoiman saamisen haaste  KOHA  Mahdolliset kuntaliitokset niin Suomessa kuin Norjassa  Miten valtiot haluavat tukea kirjastoautotoimintaa tulevaisuudessa? Tulevaisuus?

Kiitos.