Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara, kevät 2011 Luento 7: Menetelmäsuuntaukset ja aineistot

Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen Yhteiskuntatieteellisen menetelmäkeskustelun pysyvä jakolinja … … josta monet haluaisivat päästä yli! Jako kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen liittyy: –Aineistoihin –Aineiston hankinnan menetelmiin –Aineiston analyysin menetelmiin –Tutkimuksiin Pertti Töttö: ei ole varsinaisesti kvantitatiivista tai kvalitatiivista tutkimusta  kaikki tutkimukset käyttävät eri määrin kvantitatiivista ja kvalitatiivista argumentointia

Mikä erottaa? (Uusitalo, Töttö) Kvalitatiivinen tutkimus tuottaa ja analysoi tutkimusaineistoa, joka on "verbaalista (tai visuaalista)", "tekstiä" Kvantitatiivinen tutkimus tuottaa ja analysoi tutkimusaineistoa, joka koostuu "mittaustuloksista", on esitettävissä "numerollisessa muodossa" Aineistotyyppien erot edellyttävät erilaisia analyysimenetelmiä

Eroja: edustavuuden idea Aineiston edustavuus: on useimmiten tärkeää, että kerätty aineisto kertoo muustakin kuin vain tutkitusta joukosta Kvantitatiivisessa tutkimustavassa tutkitun aineiston on oltava tilastollisessa mielessä edustavaa (vertailut perusjoukkoon) Aineiston pitää olla "hyvä näyte" tutkittavasta ilmiöstä, edustaa sen olennaisia piirteitä

Eroja: tutkimusprosessi ja aineisto Kaikessa tutkimuksessa prosessin vaiheet ovat jossain määrin päällekkäisiä ja limittäisiä, mutta … … kvantitatiivisessa tutkimuksessa joustoa on vähemmän  jakautuu selvemmin toisiaan seuraaviin vaiheisiin Kvalitatiivisessa tutkimuksessa joustoa on enemmän: aineiston keruu, käsittely ja analyysi kietoutuvat tiiviimmin yhteen Kvantitatiivisessa täsmällisesti rajautuva aineisto, kvalitatiivisessa aineiston rajat ovat avoimempia

Eroja: analyysitavat Kvantitatiivinen: käyttää mittaustulosten analysointiin standardisoituja tilastollisia analyysimenetelmiä, joita voidaan soveltaa monenlaisiin erilaisiin tutkimustarkoituksiin Kvalitatiivinen: teksti- ja kuva-aineiston analyysi on enemmän riippuvaista aineiston luonteesta ja tutkijan tukintakyvyistä ja luovuudesta  vähemmän formaalista, eli ennalta määritellyille säännöille ja menettelytavoille perustuvaa Mutta: tietokoneavusteisten analyysitapojen mukanaan tuoma formalisointi

Eroja: tutkimuksen luotettavuuden arviointikriteerit, kvantitatiivinen tutkimus Kvantitatiivinen: mittauksen reliaabelius ja validius Reliaabelius: mittaus tai tutkimusmenetelmä on luotettava siinä mielessä, että saman ilmiön eri mittauskerrat antavat saman, eikä sattumanvaraisen tuloksen On tilastollisia menetelmiä mittarien reliaabeliuden tarkastelulle Validius: mittari tai tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata

Eroja: tutkimuksen luotettavuuden arviointikriteerit, kvalitatiivinen tutkimus Yleensä ajatellaan, että reliaabelius ja validius eivät käsitteinä sovellu kvalitatiivisen tutkimuksen arviointiin Päättelyn seurattavuus: tutkija selostaa riittävän tarkasti, miten on tuloksiinsa päätynyt (prosessin läpinäkyvyys) Analyysin kattavuus: aineiston tulkinta ei perustu satunnaisiin aineistopoimintoihin Analyysin toistettavuus: tulkinnan ja aineiston luokittelun perusteet on esitetty riittävän yksiselitteisinä

Ero: vahvuusalueet Kvantitatiivinen: ilmiöitten ja ominaisuuksien yleisyys tai harvinaisuus, niitten jakautuminen eri osajoukoissa, tekijöiden väliset yhteydet ja yhteisvaihtelu, yleistettävyys Kvalitatiivinen: tulkinnat, merkitykset, maailmankuvat, kehykset, puhetavat, käsitteellistämistavat, tapahtumaketjut ja prosessit, rikkaat kuvaukset

Keskeisiä aineiston hankinnan tapoja Yhteiskuntatieteellisiä aineiston hankinnan menetelmiä: 1.Lomakekyselyt ja -haastattelut 2.Ei-standardoidut haastattelut 3.Havainnointi 4.Dokumentit

Lomakekyselyt ja -haastattelut Kvantitatiivisen tutkimuksen keskeisiä aineiston hankinnan keinoja Keskeinen instrumentti haastattelulomake, joka sisältää kaikille samat kysymykset samassa järjestyksessä Voidaan toteuttaa posti- tai nettikyselynä tai käynti- tai puhelinhaastatteluna Tarkoituksena on tutkia mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla suurehko otos tai näyte perusjoukosta

Lomaketutkimusten etuja Etuja: voidaan tutkia suuri määrä ihmisiä tai muita kohteita Säästää aikaa ja vaivaa Huolellisesti suunniteltu lomake voidaan helposti muuttaa tutkimusaineistoksi ja analysoida koetelluin menetelmin tietokoneella

Lomaketutkimuksen ongelmia Ei ole mahdollista aina tietää, miten vakavasti vastaajat suhtautuvat tutkimukseen Vastausvaihtoehdot eivät välttämättä ole onnistuneita Ei ole tietoa siitä, miten hyvin vastaajat ovat ylipäätään perillä tutkittavasta alueesta Standardoitu vastauslomake ohjaa ihmiset vastaamaan tavoilla, jotka eivät välttämättä kuulu heidän ajatusmaailmaansa Vastausten kato

Ei-standardoidut haastattelut Kvalitatiivisen tutkimuksen pääasiallisia aineistoja "Kun tutkitaan ihmisiä, miksi ei käytettäisi hyväksi sitä etua, että tutkittavat voivat kertoa itseään koskevia asioita" (Robson) Suora kontakti haastateltavaan, ei tarkkaan ennalta laadittua kyselylomaketta Keskustelunomaisempi kuin lomakehaastattelu Kaksi tyyppiä: teemahaastattelu ja avoin haastattelu Teemahaastattelu: pohjana teemarunko Avoin haastattelu: vain aihepiiri on pohjana

Haastattelun etuja Haastateltavat voivat puhua asioista "omalla äänellään" Haastattelu on joustava Joustavuus mahdollistaa sellaisten näkökulmien esiin tulemisen, joita tutkija ei ollut tullut ajatelleeksi Helpottaa arkojen ja vaikeitten asioiden käsittelyä Antaa mahdollisuuden selventää annettuja vastauksia

Haastattelun ongelmia Haastatteluaineiston kerääminen ja muokkaaminen on aikaa vievää Tutkittavaksi voi ottaa vain pienehköjä näytteitä Tutkimushaastattelujen tekeminen vaatii harjaannusta Haastattelussa on virhelähteitä: ihmisillä on taipumusta antaa sosiaalisesti hyväksyttäviä vastauksia, yhteistyö tutkijan ja haastateltavan välillä ei onnistu yms

Havainnointi ”Kaikki eläintarhaan menijät näkevät eläimiä, useat jopa katselevat niitä, mutta vain harvojen voi sanoa tarkkailevan niiden käyttäytymistä” (Mc Call) Tieteellinen havainnointi on tarkkailemista Havainnoinnin avulla saadaan tietoa siitä, miten ihmiset käyttäytyvät (vs. miten he sanovat käyttäytyvänsä) Havainnointimenetelmiä on monenlaisia ulkopuolisesta osallistuvaan, systemaattisesta varsin vapaamuotoiseen Osallistuva havainnointi on antropologian ja etnografisen yhteiskuntatutkimuksen perusmenetelmiä  pienyhteisöjen ja alakulttuurien (laadullinen) tutkimus

Havainnoinnin etuja Keskittyy käyttäytymiseen sitä koskevan puheen sijasta Tavoittaa tutkittavat ”luonnollisessa ympäristössään” Osallistuva havainnoija saa ensikäden kosketuksen tutkittavaan elämänpiiriin ja ”sisäpiirin tietoa” Kykenee tarkastelemaan konkreettisesti ihmisten toimintaa eri tilanteissa Havainnointi sopii käytettäväksi ”dynaamisissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa”

Havainnoinnin ongelmia Osallistuminen saattaa häiritä tilannetta Osallistujan rooli sitoutuminen ryhmään voi vaikeuttaa tutkimuksen tekemistä Havaintojen tallentaminen voi olla vaikeaa Havaintojen tekeminen on aikaa vievää ja vaativaa

Dokumenteista (lyhyesti) Erilaiset julkiset asiakirjat, joukkotiedotuksen tuotteet, henkilökohtaiset kirjeet ynnä muut tarjoavat erittäin rikkaan aineiston yhteiskunnan tarkasteluun Viime vuosina on kehittynyt lähestymistapoja, jotka ovat erityisesti kiinnostuneet teksteistä, erityisesti diskurssianalyysi Tekstit eivät ainoastaan heijasta ja ilmaise yhteiskunnallista todellisuutta vaan tuottavat sitä

Dokumenttien tyyppejä (John Scott)

Dokumenttien käytön etuja Todellisen sosiaalisen toiminnan ja käyttäytymisen luonnollisia jälkiä ”Luonnollisesti olemassa olevaa aineistoa”, tutkija ei ole vaikuttanut millään tavalla aineiston syntyyn Aineiston kerääminen on vaivatonta ja halpaa Mahdollistaa sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen analyysin

Dokumenttien käytön ongelmia Dokumentit kertovat vain siitä, mikä on dokumentoitu ja säilynyt Tutkijalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mistä dokumentit kertovat Dokumentteihin on suhtauduttava lähdekriittisesti Näytteen tai otoksen valinta voi olla ongelmallista

EI OLE TÄYDELLISTÄ AINEISTOA EIKÄ TUTKIMUSMENETELMÄÄ Kaikkiin aineistoihin ja menetelmiin liittyvät omat etunsa ja ongelmansa. Aineiston ja menetelmän valinta riippuu ennen kaikkea tutkimusongelmasta. Jos tutkitaan eksploratiivisesti merkitysmaailmoja, kannattaa valita avoin haastattelu. Jos kiinnostavat asenteiden yhteydet sukupuoleen, kannattaa tehdä lomaketutkimus. Jos kiinnostuksen kohteena on vuorovaikutus julkisessa tilassa, kannattaa havainnoida. Jos halutaan tietää, miten jotakin asiaa julkisessa keskustelussa määritellään ja käsitteellistetään, kannattaa analysoida dokumentteja.