Verensokerin (glukoosin) viitearvot – plasmasta Terveellä Paastoverensokeri 4-6 mmol/l > Jos 6,1–6,9 mmol/l = kohonnut paastoplasman sokeri  Aterian jälkeen / kahden tunnin sokerirasituksessa 5-8 mmol/l > Jos 7,8–11 mmol/l = heikentynyt sokerinsieto Diabetes todetaan laskimoverinäytteestä, kun… arvo ylittää 11 mmol/l useammin kuin kerran    paastoverensokeri on >7,0 mmol/l punasolujen sokeroitumisaste (pitkäsokeri) > 47,5 mmol/mol

Diabetes - aineenvaihdunnan sairaus, jossa verensokeri on koholla. Tyypin 1 diabetes Haiman saarekesolujen tuhoutuminen  Insuliinin puute Tyypin 2 diabetes Insuliiniresistenssi Raskausdiabetes Verensokeri kohoaa raskauden aikana LADA (late-onset autoimmune diabetes of adults) luetaan D1:ksi muistuttaa alkuvaiheessa D2:sta (yleensä 35 ikävuoden jälkeen, aluksi ei tarvita insuliinihoitoa) MBO piirteitä vähemmän kuin tyypin 2 diabeetikoilla. insuliininpuute kehittyy hitaammin kuin D1:ssa, mutta nopeammin kuin D2 MODY ("aikuistyypin diabetes nuorena" eli "maturity-onset diabetes in the young") perinnöllinen, alle 5 %:lla diabeetikoista, eri alatyyppejä usein teini-iässä, potilaat yleensä normaalipainoisia verensokerit vain lievästi kohonneet ja reagoivat hyvin tablettilääkkeille, ehkä insuliinia myöhemmin Haimasairaudesta johtuva diabetes

Ruoansulatuselimistö 1. Inkretiinihormoneja vähemmän, viestihormonit ei toimi normaalisti pilkkoo ravinnon sokereiksi > imeytyy verenkiertoon b) vapauttaa inkretiinihormoneja 2. Haima ylikierroksilla yrittäessään tuottaa riittävästi insuliinia 2. Inkretiinihormonit > haima > insuliinia vapautuu 3. Vereen kertyy liikaa glukoosia 3. Glukoosi verenkierron mukana soluihin 4. Maksa jatkaa glukoosin tuotantoa 4. Maksa saa viestin, ettei glukoosia enää tarvitse tuottaa 5. Glukoosin vaikeampi päästä soluihin 5. Insuliini auttaa glukoosia pääsemään soluihin 6. Munuaiset yrittävät poistaa veren ylimääräisen glukoosin Kun virtsassa liikaa glukoosia > jano ja virtsaamistarve 6. Munuaiset suodattavat verta ja poistavat kuona-aineita > virtsassa ei yleensä ole lainkaan glukoosia.

INSULIININ PUUTOKSESTA? MITÄ SEURAA TÄYDELLISESTÄ INSULIININ PUUTOKSESTA? Elimistö ei voi käyttää sokeria energianlähteenään > poltettava rasvoja > rasvojen palaminen epätäydellistä > syntyy happoja  ketoaineet  elimistön happamoituminen  HAPPOMYRKYTYS Oireita: väsymys, uneliaisuus ihon punakkuus, pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut, hengityksessä asetonin haju Happomyrkytys voi ilmaantua nopeastikin, tunneissa. Diabeetikon happomyrkytys hengenvaarallinen  tajuttomuus  kooma EA = huolehdittava potilas hoitoon! Hapot kannattaa mitata aina, kun verensokeri on toistuvasti yli 15 mmol/l tai kun on sairas. Hoitona lisäinsuliini.

Diabeteksen vaikutus elimistöön - lisäsairaudet Mitä haittaa on pitkään korkealla pysyttelevästä verensokerista? valkuaisaineiden sokeroituminen  Silmät – retinopatia; verkkokalvosairaus, silmänpohjamuutokset Munuaiset – nefropatia; munuaissairaus, virtsaan erittyy liikaa valkuaista Maksa; rasvoittumisriski Hermosto – neuropatia; ääreishermoston toimintahäiriöt, jalkojen tuntohäiriöt, puutuminen, pistely, levottomat jalat, särky Verisuonisto; valtimoiden kalkkeutuminen, verenpaineen kohoaminen, verenkierron huononeminen Jalat < verisuoni- ja hermostovauriot, sidekudosmuutokset, tulehdusherkkyys Suu ja hampaat; kuivuminen, pistely, limakalvomuutokset, tulehdukset Erektio < verisuoni- ja hermostovauriot, psyykkiset syyt

HYPOGLYKEMIA Millaisia oireita liian matala verensokeri (alle 4 mmol/l) aiheuttaa? Syitä: Tarpeeseen nähden liian suuri insuliiniannos Aterian viivästyminen tai liian pieni ateria Rasittava liikunta Alkoholi  Aivot eivät saa ravintoa > Insuliinisokki EA: * Diabeetikon varaeväs * Pieni annos hiilihydraattipitoista syötävää/juotavaa > jollei auta 10 minuutissa  uusi annos * Tajuttomalle ei syötävää/juotavaa  GLUKAGONI ruiske > vapauttaa maksasta sokeria verenkiertoon