Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta Vaasa 27.10.2015 Tapani Hahtokari.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ULKOSEINÄRAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA SUOMEN ILMASTOSSA
Advertisements

Talonrakennuksen jatkokurssi 4 ov Kosteus
Mihin seikkoihin ihmiset kiinnittävät huomiota taloa hankkiessaan:
Rakennustyömaan olosuhdehallinta ja rakenteiden kuivattaminen
Rakennustyömaan olosuhdehallinta ja rakenteiden kuivattaminen
Lämmöneristeiden paksuntamisen vaikutukset
Rakennustyömaan olosuhdehallinta ja rakenteiden kuivattaminen Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa.
TULEVAISUUDEN TALOT – TÄRKEIMMÄT RISKIT JA UUDET HAASTEET Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Tulevaisuuden talot loppuseminaari,
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
Opettajan esitysaineisto kurssi 1 kappaleet 1–4. 2 Arviointia ja laskemista.
LÄMMITYSVERKOSTON VIRTAAMIEN TASAPAINOTUS. Tausta ja tavoite Lämmitysverkoston virtaamien tasapainotus on tyypillinen putkiurakoitsijan tehtävä. Tässä.
© Otava-konserni 1 Ympäristövastuu © Otava-konserni Otava-konserni.
Tulevaisuuden Talot & uusiutuva energia Rakenteelliset haasteet – hallitaanko riskit? Arto Kivioja DI Oulun rakennusvalvonta.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri.
HEATEX-system on ainutlaatuinen energiansäästöjärjestelmä.
SISÄILMASTON FYSIKAALISET OLOSUHTEET Opetusmateriaali sisäilma-asioita opiskelevien ammattilaisten käyttöön Osa 2/9.
Wäinö Aaltosen koulun Ylikylä-rakennus
Ilma.
Energiavuosi 2016 Kaukolämpö
Kaukolämpö 2016.
Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset
8 Lämpölaajeneminen.
Jani Kiviharju Helsingin normaalilyseo Syksy 2016
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi
Maalta kaupunkiin s
Ennakoiva Laadunohjaus 2016
Trukilla työskentely rakennustyömaalla
VaR-mallien toimivuuden testaus historian avulla (backtesting)
Aluksen käymäläjätteet
Vety energiaNlähteenä
Sähköisen hyvinvointikertomus hyvinvointiklinikalla
Vastuullinen valinta KIILTO NATURA -SARJA
6.2 SISÄILMARYHMÄTOIMINTA
BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS JA RAKENNUSFYSIIKKA Pätevöityskurssi 17. 1
Rakentamisen käsitteet ja materiaalit Anu Kuusela
Maalaamon robotisoinnit Kon Tuotantoautomaatio
ILMAKEHÄ.
Yhteyttäminen.
Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit
Innovatiiviset rakennusmateriaalit
Kosmetiikan kemiaa Aino ja Miia 9F
Äidinkielen yo-koetyyppi keväästä 2007 alkaen: oma tekstilajinsa
LIITE 2 MERKINTÖJEN SELITYKSET: PPK2 M2 M3 PE3 0-1 Pa 1-2 Pa 6-7 Pa PE
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi
Lämmön johtuminen ja eristäminen
Veden kiertokulku.
OSUMA-Visio syntynyt työpajassa
Pitääkö työpaikalla tehdä radonmittaus?
Yhteentoimivuusmenetelmän soveltaminen rekistereissä
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017
Ympäristöriskinarviointi viranomaistoiminnassa
Laki rakennusperinnön suojelusta 498/2010
Talvityhyt-seminaari turvallisuutta - terveyttä - työkykyä -
JHL:n edustajisto Hannu Moilanen/Marja Lehtonen
Rakennusten sisäilmaongelmien tila nyt
Rakennusten vesi- ja viemärilaitteistot
Terveiset Yö-ryhmästä
Tietopaketti kompostointipuiston vierailun jälkeen
Seminaarin koulu info-tilaisuus
Tilaustoimitusprosessin kuvaus
Tärkeät termit Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa.
Tutkimukset ja jatkotoimenpiteet
Kinnarin koulu Rakenteiden riskiarvio Teemu Roine, RTA, Projektipäällikkö Sami Heikkilä, Rakennusterveysasiantuntija.
Innovatiiviset rakennusmateriaalit
LIIKEKAUPAN SOPIMUKSEN SUUNNITTELU KÄYTÄNNÖSSÄ
Vinkkejä juridiikan opiskeluun
Mikromuovien lähteet: Keinoalustat
Aseman koulun kosteusvauroiden tilannekuva
Rakennustyömaan olosuhdehallinta ja rakenteiden kuivattaminen
Esityksen transkriptio:

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta Vaasa Tapani Hahtokari

Rakennuksen kosteuslähteet Rakennusfysikaalinen toimivuus Materiaalien säilytys työmaalla Rakennekosteus ja materiaalien kuivuminen Rakennedetaljit Vaasa Tapani Hahtokari

Rakennuksen kosteuslähteet

Kosteusteknisiä määritelmiä: Absoluuttinen kosteus [kg/m 3 ] Absoluuttinen kosteus ilmaisee ilmassa tietyssä tilanteessa, lämpötilassa olevan vesimäärän. Suhteellinen kosteus [RH] Suhteellinen kosteus ilmaisee absoluuttisen (todellisen) kosteuden (vesihöyryn-paineen) ja kyllästyskosteuden (kyllästyspaineen) välisen suhteen. Suhteellinen kosteus ilmaistaan useimmiten prosentteina. Suhteellinen kosteus ei voi olla yli 100 %. Kastepiste [ 0 C] Kastepiste on lämpötila, jossa ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy vedeksi, kondensoituu. Toisin sanoen kosteus saavuttaa kyllästyskosteuden. Tiivistyminen voi tapahtua materiaali- Kerroksen pinnalle tai materiaalin sisään. Kyllästyskosteus v k Kyllästyskosteus tarkoittaa maksimi vesihöyrymäärää, mitä ilma voi tietyssä lämpötilassa sisältää. Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusfysikaalinen toimivuus

Ilma sisältää aina tietyn määrän kosteutta v, mikä usein ilmaistaan suhteellisen kosteuden avulla. Suhteellisella kosteudella RH tarkoitetaan prosentuaalisesti ilmassa olevan kosteusmäärän v suhdetta kyllästyskosteuteen v k. RH = Ilman sisältämä vesihöyry noudattaa yleistä kaasulakia, minkä mukaan kaasu tasapainottuu, diffuntoituu, korkeammasta pitoisuudesta alempaan pitoisuuteen jonkin rajapinnan yli.. Rakennusfysikaalinen toimivuus Vaasa Tapani Hahtokari

Rakennusfysikaalinen toimivuus

Sisäilma: Sisäilman lämpötila Ts = 21 0 C Suhteellinen kosteus RH = 45 % Sisäilman sisältämä vesihöyrypitoisuus v = 0.45 * g/m3 = 8.2 g/m3 Ulkoilma: Ulkoilman lämpötila Tu = C Suhteellinen kosteus RH = 60 % Ulkoilman sisältämä vesihöyrypitoisuus v = 0.60 * 2.2 g/m3 = 1.3 g/m3 Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusfysikaalinen toimivuus

Vesihöyryn diffuusio- ja konvektiovirtaus Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusfysikaalinen toimivuus

Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusfysikaalinen toimivuus

Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusfysikaalinen toimivuus

Konvektiovirtaus: Konvektiovirtaus aiheutuu kokonaisilmanpaine-erosta sisäilman ja ulkoilman välillä, mikäli vaipassa, (seinä, katto, alapohja), on ilmavuotoja. Paine-eroja sisä- ja ulkoilman välillä syntyy esim. tuulisella säällä, tuulenpuoleisella seinällä on ulkona ylipaine sisäilmaan nähden ja tuulenpuoleisella puolella ulkona alipaine sisäilmaan nähden. Normaalioloissa ilmanvaihtojärjestelmä mitoitetaan siten, että sisällä on muutaman pascal’in alipaine ulkoilmaan nähden. Konvektiovirtauksen estäminen, rakenteiden tiiveys Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusfysikaalinen toimivuus

Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusmateriaalien säilytys työmaalla Lämmöneristeet kastuneet puut- teellisen suojauksen vuoksi Huokoiset lämmöneristeet kastuneet ja kovat eristyslevyt vaurioituneet virheellisen varastoinnin seurauksena Lainaus: VTT, Hannu Koski Rakennus- Materiaalien suojaus työmaalla

Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusmateriaalien säilytys työmaalla Lainaus: VTT, Hannu Koski Rakennus- Materiaalien suojaus työmaalla

Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusmateriaalien säilytys työmaalla Lainaus: VTT, Hannu Koski Rakennus- Materiaalien suojaus työmaalla

Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusmateriaalien säilytys työmaalla Lainaus: VTT, Hannu Koski Rakennus- Materiaalien suojaus työmaalla

Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusmateriaalien säilytys työmaalla Lainaus: VTT, Hannu Koski Rakennus- Materiaalien suojaus työmaalla

Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusmateriaalien säilytys työmaalla

Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma Vaasa Tapani Hahtokari Rakennusmateriaalien säilytys työmaalla

Vaasa Tapani Hahtokari Rakennekosteus ja materiaalien kuivuminen Materiaaleissa on suurempi tai pienempi osa koko tilavuudesta huokosia. Se, miten huokoset ovat täyttyneet vesihöyryllä tai vedellä, erotetaan eri täyttymistilat yo. kuvan mukaisesti eri käsitteillä. Rakennekosteus

Vaasa Tapani Hahtokari Rakennekosteus ja materiaalien kuivuminen Esimerkiksi mäntypuun kriittinen kosteuspitoisuus on noin 28 %. Tällöin puu sisältää maksimimäärän kosteutta tilassa, jolloin vettä ei ala tiivistymään puun solurakenteeseen. Kun puu viedään normaaliin huonetilaan, minkä lämpötila on 20 0 C ja suhteellinen kosteus 50 %, alkaa puu kuivua, desorptoida ympäristöön kosteutta, mikä kestää useita viikkoja. Puun kosteuspitoisuus normaalissa sisäilmassa tasapainottuu noin %, nk tasapainokosteus, kesällä tasapainokosteus on suurempi ja talvella pienempi, koska ympäristön, sisäilman suhteellinen kosteus kesällä on suurempi kuin talvella. Rakennekosteus ja tasapainokosteus

Betonin rakenne Lähde: BY 201 Betonitekniikan oppikirja Vaasa Tapani Hahtokari Rakennekosteus ja materiaalien kuivuminen

Betonin kuivuminen Lähde: Tarja Merikallio, Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi Yhteen ja kahteen suuntaan kuivuvien betonirakenteiden kosteusjakaumat ennen ja jälkeen päällystämisen sekä kosteuden uudelleen jakautumiseen perustuvat mittaussyvyydet Vaasa Tapani Hahtokari Rakennekosteus ja materiaalien kuivuminen

Kapillaarisuus Kapillaarinen nousu tarkoittaa sitä, että vesi siirtyy vesirajasta materiaalissa huokosten kapillaarivoimien avulla muualle materiaaliin. Kapillaarisuus on sitä voimakkaampaa mitä pienempiä huokoset ovat. Kapillaarihuokosten koko on – 0.2 mm. Alla on esitettynä muutamien maalajien kapillaarinen nousukorkeus Kapillaarinen nousukorkeus MaalajiRaekoko [mm]Löyhä kerrostuma [m]Tiivis kerrostuma [m] Savi0, Hiesu0, , Hieno hieta0,02 - 0, ,58 - 2,5 Karkea hieta0,06 - 0,22 - 0,33,5 - 0,4 hieno hiekka0,2 - 0,60,35 - 0,10,5 - 0,12 karkea hiekka0,6 - 20,12 - 0,030,15 - 0,04 Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit Alapohj a

Maanvarainen alapohj a Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit

Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit

Tiiveyden merkitys asumiseen -Asumisviihtyvyys -Energiatehokkuus -Rakennusfysikaalinen toimivuus Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit Ilmavirtaukset rakenteen läpi ja rakenteessa

Rakennusten tiiveydentestauslaitteisto Rakennuksen laatu on määriteltävissä laitteen avulla, sillä se tunnistaa ulkovaipan vuotomäärän ja määrittää vaipan tiiveyden. Laitetta voidaan ohjata myös käsikäytöllä, jolloin sitä voidaan käyttää esimerkiksi alipaineen tuottajana lämpökuvauksissa. Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit

Rakennuksen vaipan vuotoilmaluku Ilmanvuotolukua kuvaa n 50 [1/h] tai q 50 [m 3 /h m 2 ] Mitattu vuotoilmaluku n Pa:n paine-erolla. eli vuotojen kautta 50 Pa:n paine-erolla rakennuksen ilma vaihtuu n 50 - kertaa rakennuksen tilavuuden verran tunnissa. Normaali sisä- / ulkoilman paine-erolla, noin 2 Pa vuotoilman vaihtuvuudeksi tulee n 50 /25 eli 0.16 kertaa tunnissa. Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit

Höyrynsulun tehtävänä on estää ilmavuodot ja ilman sisältämän vesihöyryn tunkeutuminen rakenteeseen konvektion ja diffuusion seurauksena Höyrynsulku Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit

Höyrynsulku Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit

Höyrynsulku Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit

Puurunkoisen seinän höyrynsulku asennettiin katkeamattomana läpi julkisivun. Liitokset teipattiin huolellisesti. Matalaenergiarakentamisessa eristekerroksen paksuuntuessa vaipan rakennusfysikaalisen toimivuuden perusedellytys on rakenteiden tiiviys Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit

Tuuletusraon merkitys ja toimivuus Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit Tuuletusväli poistaa rakenteen sisään päässeen ylimääräisen kosteuden tehokkaasti. Ulkoverhouksen sisäpintaan kulkeutunut kosteus ei ole kosketuksissa rakenteen kanssa, jolloin kosteus ei pääse siirtymään kapillaarisesti itse rakenteeseen. Puurunkoisessa talossa on aina oltava tuuletusväli ulkoverhouksen alla, koska riskinä on puurakenteiden lahoaminen. Tuuletusvälissä on ilman lämpötila korkeampi kuin ulkoilman, mikä myös vähentää mikrobikasvuston ja korroosion syntymistä.

Rakenteiden rakennuskosteuden kuivuminen, kuivana pysyminen  lämmöneristeiden toimivuus Höyrynsulun vesihöyryvastus vähintään viisinkertainen tuulensulun vesihöyryvastukseen verrattuna Tuulettuva ulkoverhous Märkätilojen vedeneristys: - Sertifioidut tuotteet, sertifioitu vedeneristyksen asentaja - Vedeneristyksen läpiviennit RMK:n C2 mukaisesti - Vesiputket, pinta-asennuksena tai suojaputkissa Yhteenveto kosteustekniikka Vaasa Tapani Hahtokari Rakennedetaljit

KIITOS Vaasa Tapani Hahtokari