Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostokokous 2011 Tervetuloa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Advertisements

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on
Tiedosta hyvinvointia Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Alue- ja kuntapalvelut Avosairaanhoidon kehittäminen arvioinnin.
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Savuton sairaala – mitä ja miksi?
Kiinteistöstrategia-verkostohanke Projektisuunnitelma
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
Lähipäivä T Business process development methods 1.
Uuteen nousuun terveys- keskuksessa MIKA HAAPOJA.
Miten hoitotakuu toteutuu terveyskeskuksissa?
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue.
J Kangasniemi 2010 Osaava-ohjelman taustaa ja rakenne Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin versio. (viimeksi.
Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2007 Joensuu Järvenpää Kainuu Kemi Kotka Lappeenranta Lohja Mikkeli Porvoo Raisio Rauma.
Aikuisdiabeetikkojen hoitovastuun jakautuminen ja hoitoyksiköiden sisäinen työnjako.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Pilotoinnin tavoite Tavoitteena on testata kriteeri- ja arviointiprosessiehdotusten toimivuutta ja tunnistaa niihin.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Asumisen strategia Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpää KUUMA-johtokunta Kirkkonummi.
Palvelutuotannon suunnittelu ja ohjaus APR:n avulla Miten terveyskeskuksen tuottavuus paranee? Outi Elonheimo Dosentti, LKT Kunta-HCLF
Akateeminen terveyskeskus – kehittävien terveyskeskusten verkosto Verkostokehittämishanke Mats Brommels Professori, ohjausryhmän puheenjohtaja
Kannattaako omaa työtä kehittää?
Vältä koukkua – Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen
Tutkijakehittäjät Lastenlääkäri Leena Isotalo , Vantaan tk
Outi Elonheimo Dosentti, LKT, kehittämisasiantuntija
Laatumittauksen 2011 tuloksia. Tiedättekö Kuinka hyviä olette? Miten pärjäätte suhteessa parhaaseen? Missä laadun vaihtelu on suurta? Mihin suuntaan laatunne.
Riskitekijöiden hoidon systemaattinen kehittäminen perusterveydenhuollossa Terveyskeskuslääkäri, laatuvastaava LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkärikouluttajan.
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO YHTEENVETO.
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO Kohonnut verenpaine – ei samanaikaisesti T2D tai CHD, sydäninfarktin jälkitila Rovaniemi 2013.
Valtimotautien laatuverkosto Johdon neuvottelukunnan suositukset vuodelle 2013 Asta Saario.
Tupakoimaton elää pidempään Pentin päivänä 2013 Valtimotautien ehkäisyn ja työterveyslaatuverkoston tempaus tupakoimattomuuden edistämiseksi.
Yhteydenotto omahoitajaan: Hoitosuunnitel- masta sopiminen Yhteydenotto omahoitajaan: Hoitosuunnitel- masta sopiminen Valmistautuminen vastaanotolle Valmistautuminen.
Kaakkois-Suomen järjestöjen aluetapaaminen , Erica Mäkipää.
Hoitosuunnitelma. Tavoitteet Laatuverkosto 2007 – Potilaan parempi, yksilöllinen hoito – Voimavarojen (henkilöstön) tehokas käyttö STM 2011 – potilaskeskeisyys,
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO Tyypin 2 diabetes Suupohja 2012.
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
Koulutusyhteistyöpäivä Henkilöstöjohtaja Timo Tammilehto.
Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto YHTEENVETO.
Mika Heikkilä / Valtuustoseminaari / Lapin sairaanhoitopiiri Tuottavuusohjelma vuosille
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO Muonio-Enontekiö 2013 Mittarit.
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO Sepelvaltimotauti (mukana myös ne, joilla T2D) Siiliset 2012.
Miten onnistuimme hyödyntämään palkinnon tuomaa…
Työvoiman saatavuus ja tulotaso
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
Tietokanta-analyysin ja web - mittauksen yhdistäminen
Yhteenveto laatumittauksen analyysistä ja suositukset
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
Oikea palvelut oikeaan aikaan
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto
VALTIMOTAUTIEN EHKÄISYN LAATUVERKOSTO
Ulkomaalaiset Lapissa
Osatyökykyisille tie työelämään
Ohjaamo Porvoo/ Navigatorn Borgå
23. Mittaajatapaaminen Kuopiossa
Mittarit – mitä ja miten mitata
Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä.
Savuton sairaala itseauditointi Suomessa 2004
Ulkomaalaiset Lapissa
Suomen Ensiapukoulutus
Pitääkö työpaikalla tehdä radonmittaus?
Arkeen Voimaa (CDSMP) -
Työskentelyn tuloksia
Etsivä nuorisotyö Lapissa vuonna 2017
Opettajankoulutusfoorumi opettajankoulutusta uudistamassa Seija Mahlamäki-Kultanen, HAMK, Kristina Mikkonen, OY, Inkeri Ruokonen, HY ja Teppo Toikka,
Espoo/Esbo Forssa Hamina Helsinki/Helsingfors Hollola Hyvinkää
Esityksen transkriptio:

Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostokokous 2011 Tervetuloa

Katsaus laatuverkoston työhön kuluneena vuotena Klas Winell

Ohjelma Katsaus laatuverkoston työhön kuluneena vuonna 10.15Laatumittauksen 2011 tuloksia 10.40Ryhmät: Tulosten analyysi ja suositukset terveyskeskuksille ja verkostolle mittauksen pohjalta 1) T2D, 2) CHD, 3) RR, 4) Hoitosuunnitelma teemavuosi, 5) Diabetes teemavuosi, 6) Omahoito, 7) Alkoholin riskikulutukseen puuttuminen, 8) Armas tulokset 11.45Näyttely ja hedelmä 12.15Ryhmien palautteet analyysistä ja suositukset 13.30Lounas, postereiden ripustaminen ja näyttely Posterikävely 15.15Miniesitelmiä posterinäyttelyn parhaista ideoista 16.15Kahvi ja näyttely 16.45Kokemuksia avohilmon mahdollisuuksista 17.15Tietokanta-analyysin ja web mittauksen yhdistäminen, laatumittauksesta tehtyjä erityisanalyysejä 17.45Päivä päättyy 18.30Sauna 20.00Ohjelmallinen illallinen

Tavoitteet Analysoida vuoden 2011 laatumittauksen tulokset Antaa suositukset vuodelle 2012 mittauksen pohjalta Oppia hyviä käytäntöjä Vaihtaa kokemuksia Suunnitella vuoden 2012 verkoston toiminta

Tiedättekö Kuinka hyviä olette? Miten pärjäätte suhteessa parhaaseen? Missä laadun vaihtelu on suurta? Mihin suuntaan laatunne on kehittynyt? Don Berwick, IHI

HYVÄN HOIDON MALLI MITTAAMINEN KORJAAVAT TOIMET ANALYYSI Kirjallinen prosessikuvaus Erillis- ohjeet Merkitsevyys- analyysit Arvioiva keskustelu Audit –WEB – mittaus Rekisteritiedon käyttö Henkilökunnan koulutus Resurssi- muutokset Varmistaminen TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JATKUVA VARMISTAMINEN Toimintaympäristön analyysi – ulkoisten tekijöiden vaikutus omaan prosessiin

Laatuverkostojen päätavoite Kroonisten kansantautien hoidon kokonaisvaltainen tehostaminen käytössä olevien resurssien puitteissa

Conmedicin perusajatus Terveydenhuollon tukeminen tarjoamalla konsultaatioapua toimintamallien ja prosessien kehittämiseen, mittauspalvelua laadun ja vaikuttavuuden jatkuvaan seurantaan ja vertailuun sekä luomalla edellytykset vertaistukeen laatuverkostoissa

1. Etelä-Karjala 2. Forssan seutu 3. Hamina 4. Hyvinkää 5. Härkätie 6. Imatra 7. Inari 8. Itä-Savo 9. JIK 10. Joensuu 11. Jyväskylä 12. Jämsä 13. Järvenpää 14. Järvi-Pohjanmaa 15. Kaarina 16. Kaksineuvoinen 17. Kemi 18. Keminmaa 19. Kerava 20. Kirkkonummi 21. Kittilä 22. Kokkola (Pääterveysasema- Kruunupyy-Kälviä) 23. Kouvola 24. Kuusiokunnat 25. Lahti 26. Lapinlahti 27. Lapua 28. Liperi (Outokumpu, Ylämylly) 29. Lohja 30. Loviisa 31. Länsi-Turunmaa 32. Mikkeli 33. Muonio-Enontekiö 34. Mäntsälä 35. Nurmijärvi 36. Paimio-Sauvo 37. Pieksämäki 38. Pori 39. Porvoo 40. Päijät-Häme (Orimattila) 41. Ranua 42. Rauma 43. Salo 44. Seinäjoki 45. Siiliset 46. Sipoo 47. Tervola 48. Tuusula 49. Uusikaupunki 50. Valkeakoski 51. Varkaus 52. Virolahti-Miehikkälä 53. Virrat 54. Ylä-Savo 55. Äänekoski VALTIMOTAUTIEN EHKÄISY

Vastuut laatuverkostossa Johdon neuvottelukunta (terveyskeskusten johtajia) → ohjaa kerran vuodessa verkoston painopisteiden asettelussa Terveyskeskuksen johtajat → luovat edellytykset systemaattiselle laadunkehittämiselle Laatuvastaavat → huolehtivat tiedon jaosta ja paikallisesta junailusta Terveyskeskukset → sitoutuvat jatkuvaan palvelujen laadun kehittämiseen Conmedic → tuottaa infrastruktuuripalvelut (koulutus, laatumittaus, analyysit, materiaalivarasto) Laatuverkostokokous → antaa käytännön suosituksia ja päättää laatumittauksista

Johdon neuvottelukunnan painopisteet vuodelle 2011 Potilasrekisteristä saatavaa tietoa halutaan osaksi laatumittausta ja benchmarkkausta Otoksena tapahtuvat mittaukset jatkuvat Alueellisten koulutusten kehittämistä jatketaan tavoitteena koko maan kattaminen 2011 Laihat prosessit mallintamisen jatkaminen Aikasarjat ydinindikaattoreista

Potilasrekisteristä saatavaa tietoa halutaan osaksi laatumittausta ja benchmarkkausta – 2 Effica – tk toimittaneet dataa analyysiin suoraan terveyskertomuksesta Tieto puuttuu 1/3 indikaattorien osalta Conmedicissä n 6 -kertainen työ analysoida data – Duodecimin päätöksenteon tuen kanssa menossa kehityshanke, jossa rakenteista mittaustietoa tuodaan laatumittauslomakkeelle suoraan terveyskertomuksesta Tavoitteena päästä testaamaan keväällä 2012 – DRG Medical Systemsin kanssa menossa kehittämishanke, jossa resurssien käyttöä kuvaavaa tietoa tuodaan laatusimulointiin Kokeilulaskelmat menossa

Otoksena tapahtuvat mittaukset jatkuvat – Koulutuksissa korostetaan tämän merkitystä laadun kehittämiseen – Useimmat hoidon laadunindikaattorit eivät vielä ole saatavissa terveyskertomuksesta – Esim kerättiin laatumittaukseen seuraavaa tietoa, joka saatavissa vain otoksena sairastumisvuosi, vanhempien infarkti, verenpaineen itsemittaukset, hoitosuunnitelma Lääkeannokset, diabeetikon jalkojen tutkimus, silmänpohjakuvaus, verensokerin mittaaminen

Alueellisten koulutusten kehittämistä jatketaan tavoitteena koko maan kattaminen 2011 Koko maassa tilaisuudet, 8 alueellista koulutusta, joissa 42 terveyskeskusta ja 154 osallistujaa – Saaneet innostuneen vastaanoton Kutsuttuna alueelta myös muita TK:sia 2011 aiheena toiminnan mitoitus ja laihat prosessit

Laihat prosessit mallintamisen jatkaminen Pienryhmä valmistellut T2D ja CHD malleja Kaikki tehty nopeasti ”maaliin” mallilla = segmentointi kahteen ryhmään 1) OK tai 2) hoitoa tehostetaan Malliprosesseista oppiminen vuoden 2012 alueellisten koulutusten aiheeksi?

Aikasarjat ydinindikaattoreista Tehty 5 -vuotissarjat kaikista, joilla 3 viimeisenä vuonna mittaus Ei erikseen maksua

Muuta Simuloinnin kehittäminen jatkunut: miten kohdentaa resurssit laatumittauksen tulosten perusteella Conmedicin kotisivut uudistumassa vuoden vaihteessa – Tietovarasto. Prosessit, ohjeet jne. suljetuksi – Laatumittauksissa päästään eroon Flash Player päivityksistä Kunnallisten työterveysyksiköiden laatuverkosto käynnistynyt – 8 jäsentä, ilm. 3 muuta liittymässä vuoden alusta – TTH:n ydintulosten määrittely ja laadunmittaaminen Lääkärilehdessä artikkeli verkoston työstä ja tuloksista Laatuverkosto saanut tänä vuonna DEHKO palkinnon ja Suomen Verenpaineyhdistyksen palkinnon

Laatuverkostokokouksen suositukset vuodelle 2011 Omaseurannan parantaminen, seurannan tulokset hoitokäynneille HbA1c pikamittauksen tulosten kirjaamispaikka pitää sopia terveyskeskuksissa ”vuosikontrollipaketit” käyttöön Hoitosuunnitelmakäynnille kutsutaan kirjeellä ja sille varataan pidempi aika Potilaat asettamaan tavoitteita hoitosuunnitelmaan (esim. pyydetään täyttämään lomake etukäteen ennen hoitosuunnitelmakäyntiä) Kaikki valmistelevat/päivittävät vuoden aikana CHD potilaan hoitoprosessin

Hyvän hoitosuunnitelman sisältö Diagnoosit (blokit määrittelevät fraasit: valtimo, hengitys, Tules) Tavoitteet (potilaat asettavat) – Ydinindikaattorit (kansankielellä) (HbA1c, RR, LDL..) – Omaseuranta (VS, paino, VYÖ, alko, tupakka, liikunta..) Keinot – Elintavat, lääkemuutokset Aikataulut – seuraavan vuoden aikana lääkäri, hoitaja, muu henkilökunta, labrat, sp- kuvaukset, ryhmät potilaalle kopio hoitosuunnitelmasta Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto 2007, uusittu 2010

Vuoden 2010 laatumittaus 44 terveyskeskusta osallistui mittaukseen potilaan tiedot kirjattiin, joista T2D 4809, pelkästään RR 4132, CHD 1970 Otoskoko ka. 0,88 (0,11-2,66) % väestöstä Diabetesteemamittauksessa 3 terveyskeskusta Hoitosuunnitelmateemamittauksessa 4 TK Omahoitoteemamittauksessa 6 TK