LEHTI päätehtävä yhteyttäminen muita tehtäviä: varastointi (mehilehdet) kiipeily (kärhet) puolustautuminen (piikit) 19.9.2016Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä1.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
CYCNOCHES, CATASETUM Suku: CATASETINAE. Cycnoches – joutsenorkidea ’Swan Orchids’ Nimi tulee kreikan kielen sanasta ’Kyknos’ joutsen, ’Auchen’ kaula Noin.
Advertisements

Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
ORKIDEAYHTEISTILAUS KARGE 2013
Arvoituksellinen vihannes
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Koekatu- projekti: lyhyt esittely Anu Riikonen
KASVIKSET.
Sademetsä.
Kappale 4 Rantojen kasvillisuus kasvaa erilaisina vyöhykkeinä.
Pituus- ja paksuuskasvu
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Fotosynteesi.
KASVIVÄRJÄYS Näin värjätään suomenlampaan villaa kasveilla.
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
2. KASVISOLUKOT Vain pieni osa kasvisoluista jakautuu jatkuvasti, muut erilaistuvat tehtäviinsä ja muodostavat erilaistuneita solukoita.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
© Otava-konserni 1 Ympäristövastuu © Otava-konserni Otava-konserni.
EYKARYOOTTEIHIN ELI AITOTUMAISIIN KUULUVA HYVIN RUNSASLAJINEN KUNTA SIENET.
2. PINNANMUODOT VAIHTELEVAT ALANGOISTA YLÄNKÖIHIN
Noora, Niina, Teija, Jasmin, Emilia 1b Kasvit Kasvikunnan alku  Kehitys alkoi viherlevistä  Kasvit ovat monisoluisia eliöitä  Tärkeimpiä maaekosysteemien.
Kasvien energiatalous kasvi sitoo valoenergiaa fotosynteesissä kasvi tarvitsee energiaa esim:  aineiden siirtämisessä soluista/kasvinosista toisiin 
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
FILOSOFIA Filosofia oppiaineena Itä-Suomen yliopistossa (Joensuun kampus) filosofian opetusta annetaan filosofia- ja oikeusfilosofia-nimisissä.
Suhdannevaihtelut.
Mikkeli Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke
Päättötyö 9.lk Mikä on päättötyö Tutkielman tyyppinen kirjallinen työ
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
8 Lämpölaajeneminen.
Mitä koulupäivään liikettä lisääviä asioita jo teemme?
Turvetuotanto ja turvepalot
Kukkakaali Brassica oleracea var. botrytis
Kaksoistutkinto Mäntsälän lukio.
Vesikehä.
Solun toiminta II Solun toiminta.
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
Kemikaaleja kaikkialla
Liisa ja Jaska olivat nauttimassa iltapäivästä läheisellä niityllä
Kiinnostus osallistua hankesuunnitteluun tai toteuttamiseen
KASVIEN RAVINNETALOUS
TAIDOT EDELLÄ © Petteri Elo OPS-koulutus 2016
TALOUSKASVU.
Tammi.
JALAVA.
Vaahtera.
LTV 1 DEMOHARJOITUKSEN OHJEISTUS
Maapallon veden jakautuminen:
Kemia luonnossa Maiju, Kasperi, Mika.
Vaahtera.
Yhteyttäminen.
Parempi kuivuuden kesto biksafeenilla, katso video!
Tiedon hallinnan viitearkkitehtuurin osa-alueet
SAARISTIO-SUOMI VEERA RASMUS..
LEHMUS.
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
TALOUSKASVU.
Maan rakenne, maanjäristykset ja tsunamit
Kuinka tärkeää tiedon luotettavuus on netissä
Pitääkö työpaikalla tehdä radonmittaus?
Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle
Syväjuuriset kasvit.
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne.
Kasvien ja mikrobien talvi
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Rehevöityminen Yyterissä
Kentän uudet nettisivut Kentän
Biokaasu osana ravinnekiertoa
Esityksen transkriptio:

LEHTI päätehtävä yhteyttäminen muita tehtäviä: varastointi (mehilehdet) kiipeily (kärhet) puolustautuminen (piikit) Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä1

Yhteyttävän lehden sisärakenne Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä2

JUURI TEHTÄVÄT: -kasvualustaan kiinnittyminen - veden otto - ravinteiden otto MUITA TEHTÄVIÄ: varastointi (mukulajuuret) kiipeily (kiipimäjuuret esim. muratti) loisinta (loiskasvien imujuuret) lisäksi ns. juurimuuntumia ilmajuuret ja pönkkäjuuret Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä3

Juuren rakenne nuori juuren kärki: erilaistumisvyöhyke pitenemisvyöhyke jakautumisvyöhyke juuren huntu Kasvaa jatkuvasti pituutta, etenemissuunta yleensä alaspäin. Juuren kasvua ohjaa lisäksi vesi, ravinteet, ilma, haitalliset aineet jne Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä4

Nuoren juuren poikkileikkaus juurikarva päällysketto sisäketto puuosa nilaosakeskusjänne juuren kuori Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä5

KASVIN VARSI JA SEN RAKENNE ILMAVARSI/ ILMAVERSO maanpinnan yläpuolella jaetaan ruohovartisiin ja puuvartisiin, ryhmien välillä ei selvää eroa (monet tyviosistaan puuvartiset kasvit ovat latvaosistaan ruohomaisia) ruohovarsi on kaikilla yksivuotisilla kasveilla, se on yhteyttävä puutumaton tai osaksi puutunut. monivuotisilla ruohovartisilla ilmaversot tavallisesti kuihtuvat talveksi heinänkorsi erikoisrakenteinen ruohovarsi puuvarsi on sisäosiltaan puutunut ja talvenkestävä – jako: puut, pensaat, varvut Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä6

Kaksi- ja yksisirkkaisen varren rakenne Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä7

Maavarsi/ maaverso maanpinnan alapuolella toimivat kasvin ravintovarastona, talvehtimiseliminä ja kasvullisina lisääntymiseliminä kasvavat kärjessä olevasta kärkisilmusta ja niissä on usein suomumaisia lehtiä Maaversojen pääryhmät maarönsyt ja juurakot, jotka kasvavat jatkuvasti pituutta. mukulavarret, jotka kasvavat vain laajuutta sipulit, jotka ovat pääosin lehdistä koostuvia, ison silmun kaltaisia Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä8

Kukka ja kukinto Kukinto muodostuu useista kukista –esim. sarja, mykerö, puikelo, huiskilo, viuhko jne. Kukan pääosat: verhiö, teriö, hetiö ja emiö Kukan tehtävä kasvin suvullinen lisääntyminen ja siemenen muodostus Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä9

pölytystapa tuulipölytteinen kasvi hyönteispölytteinen kasvi Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä10