Paranitko lääkkeistä huolimatta? Helena Puistola Sairaanhoitaja-terveydenhoitaja, Terveystieteiden maisteri

Helena Puistola 2 Kolesteroli Suurentunut veren kolesterolimäärä on merkittävä valtimotaudin riskitekijä. Sen vuoksi vaara sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen suurenee. Siksi veren kolesteroli mitataan usein ja suurentunutta kolesteroliarvoa pyritään pienentämään.

Helena Puistola 3 Hyvä ja huono kolesteroli LDL-pakkaukset (paha kolesteroli) kuljettavat suurinta osaa veren kolesterolista, ja niissä kolesteroli kulkee verestä kudoksiin. Jos LDL- kolesterolia on paljon, sitä siirtyy haitallisia määriä valtimoiden sisäkalvon alle. Toinen kuljetuspakkaus on HDL-kolesteroli (hyvä kolesteroli). Veressä HDL-pakkauksia on vähemmän, ja ne kuljettavat kolesterolia pois kudoksista, esimerkiksi valtimon seinämästä.

Helena Puistola 4 Kokonaiskolesteroli Suomalaisten kokonaiskolesteroli on keskimäärin 5,3 mmol/l Siitä n. 70 % LDL-kolesterolia 20–25 % HDL-kolesterolia, pieni osa kulkee veressä muussa muodossa. Kolesterolin määrään vaikuttaa etenkin ravinto, mutta myös perinnöllisillä ominaisuuksilla on merkitystä.

Helena Puistola 5 Ravinto ja veren kolesterolipitoisuus Ravinnossa kolesteroliin vaikuttaa ruuan sisältämä kolesteroli ja "kova" rasva eli tyydyttynyt rasva. Rasvat ovat rasvahappojen seoksia. Kovia rasvahappoja sisältävät rasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä, minkä vuoksi niitä nimitetään koviksi rasvoiksi.

Helena Puistola 6 Hyvään kolesteroliin vaikuttaminen Veren hyvän HDL-kolesterolin määrään ravinnon laatu ei suoraan vaikuta. Liikunta lisää hyvän kolesterolin määrää, mikä on hyödyllistä.

Helena Puistola 7 Kohonneen kolesterolin hoito Ennen hoitoa veren kolesteroli tulisi mitata vähintään kahdesti, jotta hoitoratkaisu voi perustua luotettaviin tuloksiin. Hoidon valintaan vaikuttavat kolesteroliarvo ja samanaikaiset muut valtimotaudin riskitekijät Vasta, jos ruokavaliohoidolla kolesteroliarvo ei pienene riittävästi, harkitaan lääkehoitoa.

Helena Puistola 8 Aikuistyypin diabetes / tyyppi II Tyypin 2 diabeteksen syntyyn voidaan vaikuttaa tehokkaasti elintapamuutoksilla. Painon lasku tarpeen mukaan, liikunnan lisääminen sekä runsaskuituinen ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa sisältävä ruokavalio ovat ensisijainen keino pienentää sairastumisvaaraa.

Helena Puistola 9 Diabeteksen taudin kriteerit Jos veren plasmasta aamulla mitattu glukoosiarvo oireettomalla henkilöllä on toistetusti mitattuna vähintään 7 mmol/l sokerirasituskokeessa kahden tunnin glukoosilukema on yli 11 mmol/l, sokerirasituskokeen lähtöarvo on vähintään 7 mmol/l ja kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l, jolloin koetta ei tarvitse toistaa.

Helena Puistola 10 Oma hoito verensokerin kohotessa Riittävä liikunta ja painon pudottaminen vaikuttavat edullisesti sokeri- ja rasva- arvoihin sekä verenpaineeseen.

Helena Puistola 11 Uni Keski-ikään tullessa uni kevenee eli syvän unen osuus vähenee. Parin tunnin vähennys yksittäisestä yöunesta ei vielä haittaa, mutta viiden samanlaisen yön jälkeen väsymys alkaa vastata yhtä valvottua yötä. Kokonaan valvotun yön jälkeen aivot ovat samassa kunnossa kuin promillen humalassa. Silloin ärsyyntyy helposti ja on altis onnettomuuksille.

Helena Puistola 12 Uni Kun valveillaolo pitkittyy joutuu aivot tekemään entistä enemmän töitä ja energiaa kuluu paljon. Proteiinia valmistuu syvän unen aikana kehon korjaus- ja huoltotöihin. Unen puute vahingoittaa kehon toimintaa

Helena Puistola 13 Uni Unenpuutteella on vakavia seurauksia koko elimistössä Univaje häiritsee ihmisen energia- aineenvaihduntaa heikentämällä glukoosin käyttöä. Unettomille ajan mittaan alkaa kerääntyä vyötärölle ja kaulaan rasvaa. Jatkuva valvominen lihottaa ja samalla altistaa metaboliselle oireyhtymälle ja kenties aikuistyypin diabetekselle.

Helena Puistola 14 Itsehoito Voit vaikuttaa itse kolesterolin, verenpaineen ja verensokerin tasapainoon Liikunta, terveellinen ruoka, valoisa elämänasenne, kohtuullisuus ja säännölliset mittaukset antavat tietoa omasta terveydestä ja lisäävät motivaatiota sairauksien ennalta ehkäisemiseksi

Helena Puistola 15 Tämä sinun olisi hyvä tietää lääkityksestäsi: Mihin vaivaan lääke on ja miten se vaikuttaa? Kuinka usein lääke otetaan ja millainen annos? Pitääkö lääke ottaa esimerkiksi tyhjään vatsaan vai aterian yhteydessä? Millaisia haittavaikutuksia voit odottaa ja miten niihin pitää suhtautua? Muuta huomioitavaa lääkkeen käytön yhteydessä (autolla ajo, alkoholi, tietyt ruoka-aineet, auringon valo yms.)? Miten huomaat tai tunnet, ettei annostuksesi ole tasapainossa? Mitä teet, jos unohdat ottaa lääkkeesi? Muista kertoa lääkärillesi, jos käytät reseptillä määrättyjen lääkkeidesi lisäksi itsehoitovalmisteita tai luonnonlääkkeitä. Itsehoitolääkkeillä ja yrteillä voi olla vaikutusta reseptilääkkeidesi tehoon.

Helena Puistola 16 Miksi kannattaa ottaa lääkkeet säännöllisesti, sovitulla tavalla? Pitkäaikainen, hankalakin vaiva saadaan tasapainoon ja osaksi arkipäivää eli elämänlaatu paranee. Tasapaino mahdollistaa hoidon yksinkertaisella ja pienimmällä vaikuttavalla annoksella. Sairauden säännöllinen hoito estää sen pahenemisen ja sairauteen liittyvien lisävaivojen syntymisen. Jos hoito on tasapainossa, turhat ja rasittavat lääkkeiden vaihdot jäävät pois.

Helena Puistola 17 Jotta saisit täyden hyödyn lääkityksestäsi: Kannattaa olla kärsivällinen – lääkkeen vaikutus vaivaan saattaa alkaa viiveellä. Sairauden hoitoon ja lääkkeiden ottoa helpottaa oikea asenne – pieni päivittäinen vaiva ja suuri pitkäaikainen hyöty. Pidä sinnikkäästi kiinni myös annetuista elämäntapaohjeista. Ota säännöllinen liikunta päivittäisen lääkkeiden oton kaveriksi. Kuuntele kehoasi ja jos kaikki ei lääkityksestä huolimatta tunnu olevan kunnossa, ota yhteyttä lääkäriin.