TYYPIN 1 DIABETES Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa. Heistä yli 4 000 on alle 16-vuotiaita ja 16-19 -vuotiaita diabeetikkoja on vajaa 1 000. Vuosittain sairastuu noin 600 alle 20 -vuotiasta suomalaislasta tai –nuorta. Syytä tyypin 1 diabetekseen ei vielä tunneta eikä sen ehkäisemiseen ole keinoja. SH / syksy2010

Tyypin 1 diabeteksessa haiman Langerhansin saarekkeiden insuliinia tuottavat beetasolut vaurioituvat ja tuhoutuvat, jolloin insuliinin eritys vähenee ja loppuu kokonaan. Insuliinin puutos alkaa pääsääntöisesti aiheuttaa oireita vasta kun noin 90 % beetasoluista on tuhoutunut. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että tyypin 1 diabeteksen laukaisijana voi olla enterovirusinfektio. Todennäköisesti taudin puhkeamiseen tarvitaan toinenkin ulkopuolinen tekijä, joka saattaa olla ravintoperäinen. Vahvana ehdokkaana on naudan insuliini. Näiden tekijöiden lisäksi on havaittu, että esimerkiksi D-vitamiinin, nitriittien ja nitraattien saanti voi muuntaa tautiprosessin etenemissuuntaa ja – vauhtia. SH / syksy2010

MITÄ ON DIABETES: Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee diabetestyypit seuraavasti: tyypin 1 diabetes: syynä insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen sisäsyntyisen tulehduksen eli autoimmuunitulehduksen seurauksena (((tyypin 2 diabetes: syynä insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi) tai insuliininerityksen häiriintyminen tai molemmat raskausdiabetes: syynä hormonimuutosten aiheuttama insuliinin lisääntynyt tarve muista syistä johtuva diabetes: syynä esim. haimatulehdus, hormonitoiminnan häiriö, haiman poisto, hemokromatoosi eli raudanvarastoitumistauti.))) SH / syksy2010

sokeria kertyy liikaa vereen. Diabeteksen oireet: Kun elimistössä on insuliinin puutos tai insuliini ei tehoa ts. sokeria kertyy liikaa vereen. Tästä aiheutuvat tyypilliset oireet ovat: virtsanerityksen lisääntyminen jano tahaton laihtuminen väsymys. Kaikkien diabetestyyppien sisällä voi olla erilaisia ilmenemismuotoja, ja hoito voi ulottua ruokavaliosta insuliiniin. Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana, mutta myös vanhempana. SH / syksy2010

Tyypin 1 diabeteksen toteamisen viivästyminen voi johtaa happomyrkytykseen, joka on hengenvaarallinen tila. Sen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja asetonin haju hengityksessä, uneliaisuus ja lopulta tajuttomuus. Diabeteksen toteamiseen tarvitaan veren AINA sokeripitoisuuden määritys. SH / syksy2010

Diabeteksen toteaminen Diabetes on kyseessä, kun verensokerin paastoarvo plasmasta mitattuna on vähint. 7 mmol/l ja kokoverinäytteestä mitattuna vähint. 6,1 mmol/l tai 2 tunnin arvo sokerirasituskokeessa on plasmasta mitattuna vähint.11 mmol/l ja kokoverinäytteestä mitattuna vähint.10 mmol/l kapillaarinäytteestä vastaavat raja-arvot ovat 12 mmol/l ja 11 mmol/l. SH / syksy2010

LASTEN DIABETES – erityistä: Lasten diabetes Suomessa on valtaosin tyypin 1 diabetesta. Lasten ja nuorten yleistyvän lihavuuden ja vähäisen liikunnan vuoksi myös heillä on alkanut esiintyä tyypin 2 diabetesta, silloin kun siihen on olemassa perinnöllinen alttius. Tyypin 2 diabeteksen ja sitä edeltävän metabolisen oireyhtymän hoidosta lapsilla on kertynyt vasta vähän tietoa. SH / syksy2010

LASTEN DIABETES – erityistä – jatkuu … Lasten diabetes ilmaantuu usein yllättäen ja on usein koko perheelle järkytys. Alkuoireet ovat joskus rajuja, lapsen vointi korjaantuu viimeistään muutaman päivän kuluessa hoidon aloituksesta yhtä hyväksi kuin ennen sairastumista. Diabetes on kuitenkin pysyvä: se jatkuu koko elämän, ja sitä on hoidettava joka päivä. Hoito perustuu insuliiniin, joka annetaan pistoksina tai insuliinipumpun avulla. Diabeteksen pysyvyys erottaa sen useimmista muista sairauksista. SH / syksy2010

Diabeteksen hoidon tavoitteena = lapsen päivittäinen hyvinvointi, normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen, elinmuutosten välttäminen. Verensokerin tavoitearvot lapsilla = ennen aterioita 4-7 mmol/l 1 ½ tuntia aterian jälkeen 8-10 mmol/l SH / syksy2010

Verensokerin mittaaminen Diabeetikon omaseurannan tärkeimpiä asioita on verensokerin seuranta. Se kertoo, ovatko insuliiniannokset sopivia suhteessa ruokamääriin ja kulutukseen sekä arkipäivän muuttuviin tilanteisiin. Verensokerin tavoitearvot tyypin 1 diabeetikolla ovat yksilölliset, mutta useimmille sopivat nämä tavoitteet: ennen ateriaa useimmiten 4-7 mmol/l 1,5-2 tuntia aterian jälkeen useimmiten alle 8-10 mmol/l nukkumaan mentäessä 6-8 mmol/l yöllä 4-7 mmol/l Edellä esitetyt arvot ovat plasma-arvoja. Pitkäikaisesta verensokeritasoa kuvaa HbA1c-arvo. SH / syksy2010

Miksi juuri meidän lapsemme sairastui? Diabeteksen aiheuttajaa ei tiedetä. Diabetekseen kuten moneen muuhunkin tautiin sairastuminen on ikään kuin sattuman oikku. Esim. tiheä karkkipussilla käynti ei ole aiheuttanut diabetesta. Diabeteksen ilmaantuminen ei siis ole kenenkään syy, ei lapsen eikä vanhempien. Viime vuosina on löytynyt perintötekijöitä, geenejä, jotka ovat yhteydessä sairastumiseen. Geenien joukossa on sekä suojaavia että altistavia. SH / syksy2010

DM ja lapsen elimistö: Hyvä verensokerin hallinta Lapsen verensokeri on mitattava 2 - 4 kertaa päivässä. Yksi mittaus on yleensä hyvä tehdä nukkumaan mennessä, jotta pyrittäisiin välttämään verensokerin laskua liian alhaiseksi yön aikana. Silmä-, munuais- ja hermovaurioiden seulonta Vuosien kuluessa diabetes voi vaurioittaa munuaisia, silmiä ja hermostoa. Jos oireet havaitaan ja hoito aloitetaan ajoissa, voidaan estää vaurioiden paheneminen. Hypoglykemia Matalan verensokerin oireet alkavat yleensä tuntua, kun verensokeri putoaa alle 3-4 mmol/l, mutta niitä voi esiintyä korkeammillakin verensokerin tasoilla, jos verensokeri putoaa nopeasti. Diabetes ja liikunta Raskaissa kilpasuorituksissa tarvitaan yleensä henkilökohtaisia neuvoja, joitten antamisen edellytyksenä on yksilöllisen rasituksen tarkka tunteminen. SH / syksy2010

Hoidonohjaus ja seurantakäynnit diabetespoliklinikalla Hyvän verensokerin hallinnan perustana ovat hoidonohjaus ja seurantakäynnit diabetespoliklinikalla. On tärkeää, että diabeetikko pyrkii parhaansa mukaan pitämään verensokerinsa hallinnassa. Ympäristön tuki on lapselle olennaisen tärkeä. Hyvän diabeteksen omahoidon lisäksi lapsidiabeetikko ja hänen vanhempansa osallistuvat hoito-ohjelmaan: käyvät sovituilla tapaamisilla hoitavassa yksikössä. uskaltavat kysyä – luottamuksellisuus hoitosuhteessa on TÄRKEÄ hoidon alusta alkaen! käyttävät koulutusmateriaaleja kuten kirjoja, esitteitä ja kursseja Seurantakäynneillä mitataan HbA1c, pituus, paino ja yleinen terveydentila. Toisella vuosikymmenellä tehdään yleensä silmätutkimus (esim. silmänpohjien valokuvaus) ja munuaiskoe (virtsakoe mikroalbuminurian mittaamiseksi) ja selvitetään tuntoaisti sormenpäissä ja jaloissa (kyky tuntea värähtelyjä ja kosketusta). Lapsen täytettyä 12 vuotta nämä testit on tehtävä kerran vuodessa, jotta mahdolliset pitkän aikavälin komplikaatiot voidaan havaita mahdollisimman varhain. Näiden kokeiden aikataulu vaihtelee klinikkakohtaisesti. SH / syksy2010

Hyvin hoidettu diabetes haittaa lapsen elämää vain vähän. Insuliinin pistämiset ja verensokerin mittaukset on hoidettava ajallaan, ja syömisen ja liikkumisen vaikutuksista on ymmärrettävä tavallista enemmän. Koulunkäynti, harrastukset ja perheen perustaminen sujuvat kuten muillakin. Pitkään sairastettuun diabetekseen voi liittyä lisätauteja. Niiden ilmaantumisen mahdollisuus on sitä pienempi, mitä paremmin veren sokeripitoisuus on pysynyt terveiden arvoissa. Koska diabeteksen hoito on viime vuosina nopeasti parantunut, ei tiedetä, kuinka kauas tulevaisuuteen näiden lisäsairauksien ilmaantuminen on siirtynyt. Hoidon kehittymisen myötä lisätaudeista päästäneen eroon tai ne ilmaantuvat aikaisintaan vuosikymmenien kuluttua. SH / syksy2010

Diabeetikko voi saada ajokortin tietyin rajoituksin. Liikenteessä oltaessa on tärkeää, että diabeteksen hoito on kaikin puolin kunnossa. Diabetesta sairastavat nuoret eivät Suomessa ole asevelvollisia. Diabetesta sairastava ei voi toimia esim. liikennelentäjänä, veturinkuljettajana tai muissa joukkoliikenteen tehtävissä eikä ammattisukeltajana. Lähes kaikki muut ammatit ovat mahdollisia. Diabetesta sairastavat lapset ja nuoret voivat harrastaa käytännössä aivan samoja asioita kuin ikätoverinsa. Diabeteksen hoito voidaan sopeuttaa mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Tämä sopeuttaminen opettaa samalla jatkuvasti uutta ja kartuttaa vastaisen varalle diabeteksen hoitotaitoja. SH / syksy2010

I DM ja ohjaus! Elinmuutokset (mitä elinmuutoksia voi ilmaantua, seuranta, miten elinmuutoksia estetään) Sosiaalietuudet, ammatinvalinta, lähtö opiskelemaan ja varusmiespalvelus Vain harva ammatti on diabeetikolle sopimaton. Lähinnä ammattimaisen liikenteen piirissä on rajoituksia (veturinkuljettaja, lentäjä, raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja). Periaatteessa suositeltavimpia ovat ammatit, jotka tarjoavat kevyen tai keskiraskaan, enintään kaksivuorotyön. Diabeetikko selviää kolmivuorotyössäkin monipistoshoidon avulla, mutta työn epäsäännöllisyys voi vaatia kohtuuttomasti energiaa diabeteksen hoitoon. Hoitomotivaation ylläpito. Miten toimia, kun tulee vastoinkäymisiä, kenen puoleen kääntyä esim. mieltä painavissa asioissa. Insuliini (välttämättömyys, pistäminen, säilytys, mistä insuliinia saa, jos insuliini katoaa) Ruoka (hiilihydraattien arviointi, rasvan laatu, tarvittaessa painonhallinta) Pituuskasvun loppumisen myötä energiantarve vähenee Liikunta (mikä on kuntoa kohottavaa liikuntaa, miten insuliiniannokset ja ruuan kulutus arvioidaan esimerkiksi pitkäkestoisen ja rasittavan liikunnan yhteydessä) Omaseuranta ja hoitotavoitteet (miksi seurataan, miten seurataan) Hypoglykemia (syyt, miten estää hypoglykemia, diabetestunnuksen käyttö) Alkoholi ja tupakka (diabeetikkonuoret käyttävät alkoholia ja polttavat yhtä paljon kuin samanikäiset terveet) Ajokortti SH / syksy2010

I DM ja ohjaus! Perusasiat insuliinista: KERRO ja SELITÄ, että insuliinia tarvitaan korvaamaan elimistön puuttuva insuliinieritys. Insuliiniannokset ja pistoskerrat sovitetaan potilaan elämään. ROHKAISE potilasta insuliinin pistämiseen opettamalla pistos niin pian kuin mahdollista. SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito Taustaa: nuoruustyypin diabetes alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat → insuliinin puute taudin alku yleensä raju oireet: jano, virtsamäärät ↑, väsymys, laihtuminen myöhäiskomplikaatiot: esim. nefropatia, retinopatia, sepelvaltimotauti, neuropatia SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito Taustaa: insuliini mahdollistaa glukoosiksi muuttuvien ravintoaineiden hyödyntämisen → glukoosi kulkee solukalvon läpi soluun → verenkierron glukoosipitoisuus pienenee insuliini lisää ylimääräisen ravinnon varastointia insuliini hajoaa mahalaukussa ja suolistossa, joten sitä ei voi antaa p.o. SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito Insuliinihoidon tavoitteet: pitää veren glukoosipitoisuus mahdollisimman lähellä normaalia hypoglykemioiden (alhaisen verensokerin) välttäminen elintapojen ja ruokailun rajoituksiin väljyyttä normaali painoindeksi vältetään myöhäiskomplikaatiot/lisäsairaudet SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito Hyvä hoitotasapaino edellyttää: hoitoon sitoutumista sairauden hyväksymistä mahdollisuutta verensokerin omamittauksiin hiilihydraattien laskemista insuliiniannosten säätämistä päivärytmin, omamittausten ja hiilihydraattien perusteella sopiviksi SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito Insuliinin tarpeen lisääntymiseen vaikuttavat hyperglykemia (korkea verensokeri) tulehdus muu akuutti sairaus ruumiillinen tai henkinen stressi liikunta oksennustauti raskaus kortisonihoito jne… SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Tyypin I diabeteksen lääkehoito: Erilaisia toteutustapoja: * perusinsuliinihoito * ateriainsuliinihoito * monipistoshoito * sekoiteinsuliinihoito * insuliinipumppuhoito Insuliini annostellaan ihonalaiseen kudokseen ruiskulla, insuliinikynällä – tai annostelijalla tai insuliinipumpulla. Insuliinin korvaushoito toteutetaan yleisimmin monipistoshoitona, jolloin diabeetikko saa insuliinia yleensä jokaisen aterian yhteydessä. Muita tapoja ovat kaksi- ja kolmepistoshoidot. Nimet tulevat päivittäisen pistoslukumäärän mukaan. SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito Perusinsuliinihoito säätelee maksan sokerituotantoa ja perusaineen- vaihduntaa tarvitaan aterioiden välillä ja yöllä pitkävaikutteista insuliinia 1-2 kertaa päivässä Ateriainsuliinihoito auttaa varastoimaan ja hyödyntämään ruuasta saatavia ravintoaineita tarvitaan ja otetaan syömisen yhteydessä aterioilla nopeavaikutteista pikainsuliinia tai lyhytvaikutteista insuliinia SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito Monipistoshoito perusinsuliinin ja ateriainsuliinin yhdistelmähoito Sekoiteinsuliinihoito ei yleensä suositella tyypin 1 diabeteksessa, mutta lapsille käyttökelpoinen korvataan sekä perus- että ateriainsuliinia aterioiden yhteydessä Insuliinipumppuhoito pikavaikutteista insuliinia jatkuvana infuusiona ihon alle säädellään yksilöllisesti eri vrk.aikoina pumpulla annostellaan myös bolukset aterioilla SH / syksy2010

Ihon rakenne Ihon paksuus n. 3-4mm

45 asteen kulma /90 asteen kulma

DIABETESLÄÄKKEET Insuliinin pistosalueet SH / syksy2010

Pistospaikkoja on hyvä vaihdella esim. seuraavasti: Kuukauden ensimmäisellä ja kolmannella viikolla laitetaan pistos oikeaan jalkaan, toisella ja neljännellä taas vasempaan. Oikea reisi: 1. ja 3. viikko  Vasen reisi: 2. ja 4. viikko      SH / syksy2010

VÄLTÄ kyhmyjen kertymistä – VAIHDA pistospaikkoja! Insuliinin imeytyminen riippuu: • insuliinityypistä ja annoksesta • pistossyvyydestä Imeytymistä edistää: • liikunta • lämpö (mm. auringonotto ja kylpy) Imeytymistä haittaa: • tupakointi • kylmä • kyhmyjen kertyminen Jos insuliinia pistetään usein samaan paikkaan, tämä alue saa tavallista enemmän insuliinia. Sen vaikutuksesta paikallinen ihonalainen rasva alkaa kertyä ja syntyy kyhmy. Kyhmyn alueelle pistetty insuliini vaikuttaa paljon hitaammin kuin muualle ihonalaiseen kudokseen pistetty ja vaikutus on vähäisempi. VÄLTÄ kyhmyjen kertymistä – VAIHDA pistospaikkoja! Muista vaihtaa myös neula jokaisella pistoskerralla. SH / syksy2010

I DM ja ohjaus! Perusasiat ruoasta: KERRO, että diabeetikko voi yleensä syödä kuten ennen sairastumistakin, mutta ruoka kannattaa kuitenkin jakaa useammalle aterialle verensokerin tasoittamiseksi. Runsasta sokerin ja rasvan käyttöä on hyvä välttää. Alkuun ruokavalio-ohjauksen pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaista. KERRO, että ruuan pitäisi sisältää tavallisia ruoka-aineita kuten viljatuotteita, hedelmiä, maitoa, juureksia ja perunaa, jotta insuliinihoito onnistuisi ja verensokeri pysyisi tasaisena. ON TÄRKEÄÄ, että diabeetikko saa ruokavalio-ohjauksen heti sairauden alkuvaiheessa, jotta hän oppisi valitsemaan kuitupitoisia hiilihydraatteja ja arvioimaan niiden määrää. SH / syksy2010

I DM ja ohjaus! Perusasiat verensokerin mittaamisesta: Ohjaa potilaallesi verensokerin mittaus ja tulosten kirjaaminen. KERRO, että verensokerin seuraaminen on yksi tärkeimmistä hoitotoimista; diabeteksessa verensokeri kohoaa, hoidolla se pyritään normaalistamaan. Ainoastaan mittaamalla voi tietää verensokeritason. Pidä huolta siitä, että potilas saa tarvittavat laitteet, mittarin, liuskat, verinäytteenottolaitteen, lansetit ja kotivihkon. Pyydä potilasta vielä mittamaan verensokeri läsnöollessasi!. SH / syksy2010

I DM ja ohjaus! Matala verensokeri: SELITÄ YKSINKERTAISESTI matalan sokerin syyt, esim. liian paljon insuliinia, liian vähän ruokaa. Käy myös läpi myös tavallisemmat oireet, vapina, hikoilu, kalpeus, sydämen tykytys, heikkous jne. Neuvo diabeetikkoa pitämään aina mukanaan sokeria. Neuvo potilastasi ottamaan 4-8 palaa sokeria, jos oireita tuntuu tai jos verensokeri on alle 3 mmol/l. SH / syksy2010

Verensokeri – matala / korkea? Oireina hikoilu, heikotus, nälkä, päänsärky ja vapina. VOI OLLA MYÖS OIREETON! Pitkä paasto voi aiheuttaa edellä esitettyjä oireita terveessäkin elimistössä. Verensokerin laskiessa lisää oireet voimistuvat, voi myös tulla esim. suun seudun puutumista, näköhäiriöitä, vaikeuksia keskittymisessä ja ympäristön havainnoinnissa. Merkittävä ajatustoiminnan heikkeneminen vaatii yleensä verensokerin laskun tasolle 3,0-2,0 mmol/l, jolloin kyky toimia tarkoituksenmukaisesti voi heikentyä. Tajuttomuus vaatii yleensä alle 2,0 mmol/l olevan verensokeritason. Matala verensokeri voi aiheuttaa kouristuksia, mutta tällöin verensokeri on yleensä tasoa 2,0 mmol/l tai alle. SH / syksy2010

Hypoglykemian hoito - Nautitaan nopeasti imeytyvää hiilihydraattia esim. tuoremehuja ja/ tai maitotuotteita. Lievässä hypoglykemiassa jo 10-20 g hiilihydraattia eli 1-2 dl tuoremehua tai 2-4 dl maitoa riittää. Voi myös käyttää rypälesokeria, kuten esim. Siripiri-nimisiä rypälesokeritabletteja. Jos poikkeuksellinen liikunta on aiheuttanut pitkäkestoisemman hypoglykemian tai seuraavaan ruokailuun on vielä aikaa enemmän kuin tunti, suositellaan nautittaman myös 1-2 palaa leipää. Jos diabeetikon olo ei parane 10-20 minuutissa, ja/tai hän mittaa edelleen matalan verensokerin, suositellaan nautittaman uusi 10-20 gramman hiilihydraattiannos. vaikeassa hypoglykemiassa glukagoni-injektio tai glukoosi-infuusio pkl:lla. SH / syksy2010

Hyperglykemia verensokeriarvot janoisuus ja tarve virtsata lisääntyy virtsaan sokeria ja vettä janoisuus ja tarve virtsata lisääntyy väsymys ja uneliaisuus näkö voi hämärtyä ja jalkoihin voi tulla kouristuksia PITKÄKESTOISENA hyperglykemia voi aiheuttaa: neuropatia (=hermomuutokset), retinopatia (=verkkokalvosairaus), valtimosairauksien riski, nefropatia (=munuaisten vajaatoiminta) jne. RISKIT

tavanomaista runsaampi syöminen vähäisempi liikunta tulehdus MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT KORKEAAN VERENSOKERIIN? tavanomaista runsaampi syöminen vähäisempi liikunta tulehdus stressitilanne unohtunut insuliinipistos? Muutamia tunteja koholla olevat korkeatkaan (15-25 mmol/l) verensokeritasot eivät yleensä ole äkillisesti vaarallisia, mutta jos diabeetikko ei tiedä syytä kohonneille sokeriarvoilleen ja verensokeri arvot ovat koholla useamman päivän – suositellaan yhteydenottoa hoitotiimiin. Jos taas koholla olevalle verensokerille on selvä syy eikä kyse ole useita päiviä jatkuneesta hyperglykemiasta, voi tilannetta seurata kotikokein. SH / syksy2010

Happomyrkytys (kooma) Insuliinin puuttuminen johtaa ensin happomyrkytykseen ja lopulta tajuttomuuteen eli koomaan. Insuliinisokissa veren sokeripitoisuus on liian pieni, happomyrkytyksessä se on erittäin suuri. Happomyrkytyksen oireita: väsymys, pahoinvointi, vatsakivut, punakka iho, hengityksessä asetonin haju, syvä ja huokuva hengitys, ääritapauksissa uneliaisuus ja tajunnan häiriöt ja lopulta tajuttomuus eli kooma, joka on hengenvaarallinen ja vaatii aina välittömän sairaalahoidon. Jos tyypin 1 eli nuoruustyypin diabeetikko on ilman insuliinia yli vuorokauden, verensokeri nousee nousemistaan ja virtsaan ilmaantuu sekä sokeria että ketoaineita eli happoja. Jo happomyrkytyksen epäily on riittävä syy hakeutua heti hoitoon! SH / syksy2010

Insuliinituntemusten EA: Jos verensokeri on laskenut liian matalalle, mutta diabeetikko on tajuissaan, hänelle siis annetaan sokeripitoista juotavaa tai syötävää. Verensokerin laskun pysäyttää nopeasti esim. jokin seuraavista annoksista: 4-8 palaa tavallista sokeria tai rypälesokeria (Siripiri®, Dexal®) lasillinen tuoremehua tai sokerillista virvoitusjuomaa hedelmä purkki tai puikko jäätelöä makeisia, esimerkiksi suklaa- tai lakritsipatukka 1 rkl hunajaa, 1-2 rkl rusinoita. Ensiavun jälkeen kannattaa odottaa 10-15 minuuttia. Ellei ruuasta tai juomasta ollut apua, kyseessä on insuliinisokki. SH / syksy2010

Sokin ensiapu: TILAA… Käännä tajuton kylkiasentoon ja huolehdi, että hengitys kulkee vapaasti. Sokin EA: siirapin tai hunajan sively posken limakalvolle. Parhaiten ensiavuksi sopii glukagoniruiske Glucagen®. Glucagen on apteekista reseptillä saatava hormonivalmiste, joka vapauttaa maksasta sokeria verenkiertoon. Diabeetikon lähipiiriin kuuluvien olisi hyvä opetella sen pistäminen. Sokkiin mennyt tulee yleensä tajuihinsa 10-20 min. kuluttua pistoksesta. Tämän jälkeen hän tarvitsee vielä sokeripitoista ruokaa ja juomaa. Tajuttomalle ei saa tukehtumisvaaran takia antaa syötävää tai juotavaa. SH / syksy2010

Jos veren sokeripitoisuus on liian pieni, aivot eivät saa tarpeeksi ravintoa ja ihminen menee lopulta tajuttomaksi, sokkiin. Diabeetikoilla kyse on siis insuliinisokista. Sokin mahdollisuus on olemassa kuitenkin vain silloin, kun diabeteksen hoidossa käytetään insuliinia tai haiman insuliinineritystä lisääviä tabletteja. Yleensä sokkia edeltää joukko hälytysmerkkejä eli insuliinituntemuksia, joiden tarkoituksena on viestittää, että tarvitaan nopeasti ruokaa tai juomaa estämään verensokerin lasku. Verensokerin laskun syynä voi olla aterian poisjäänti tai viivästyminen (jos perusinsuliinin määrä on suuri), liian suuri insuliiniannos tai rasittava liikunta (johon ei ollut varauduttu sopivalla syömisellä tai vähentämällä insuliiniannosta), tai alkoholinkäyttö. Liian matalasta verensokerista eli hypoglykemiasta puhutaan silloin, kun verensokeri laskee alle arvon 4 millimoolia litrassa. SH / syksy2010

Insuliinit nopeavaikutteinen pikainsuliini (esim. Novorapid®) vaik. 3-5h lyhytvaikutteinen ateriainsuliini (esim. Actrapid®) vaik. 5-8h (½ h ennen ateriaa) pitkävaikutteinen (esim. Protaphane®) vaik. 8-24h ylipitkävaikutteinen (Lantus®) vaik. 20-30h sekoiteinsuliini (Mixtard®)

DIABETESLÄÄKKEET Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito Perusinsuliinin annostelu tavoitteena verensokeriarvot 4-7 mmol/l aamulla herättyä, ennen aterioita, yöllä Ateriainsuliinin annostelu tavoitteena, että verensokeri nousee ateriasta korkeintaan noin 2 mmol/l annostelu aterian hiilihydraattimäärien mukaan SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKET Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito Korjausinsuliinia tilapäisiin verensokerin nousuihin. Toistuva korjausinsuliinin tarve viittaa riittämättömään perusinsuliinin saantiin. Korjausinsuliinin annostelu annostelu harkinnan mukaan tavoitteena tavoiteltu verensokeritaso SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Nopeavaikutteiset pikainsuliinit Apidra® Humalog® NovoRapid® vaikutus alkaa 10-20 minuutissa max.vaikutus 1-2 tunnin kuluttua pistämisestä vaikutus kestää 3 -5 tuntia yleensä pistetään, kun ruoka on lautasella myös aterian koostumus ja omamittauksen tulokset vaikuttavat pistämisen ajankohtaan SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Lyhytvaikutteiset insuliinit Ihmisinsuliineja Actrapid® Humulin Regular® Insuman Rapid® vaikutus alkaa 30-60 minuutissa max.vaikutus 2-4 tunnin kuluttua pistämisestä vaikutuksen kesto 5-8 tuntia SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Pitkävaikutteiset insuliinit ihmisinsuliineja, NPH-insuliineja Humulin NPH® Insuman Basal® Protaphane® vaikutus alkaa 1-2 tunnissa max.vaikutus 4-10 tunnin kuluttua pistämisestä vaikutuksen kesto 10-16 (-24) tuntia SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Pitkävaikutteiset insuliinijohdokset Lantus®, glargininsuliini vaikutus alkaa 2-4 tunnissa, tasainen vaikutus vaikutuksen kesto 20-24 tuntia Levemir®, detemirinsuliini vaikutus alkaa 1-2 tunnissa, tasainen vaikutus vaikutuksen kesto 12-20 (-24) tuntia SH / syksy2010

DIABETESLÄÄKKEET Insuliinin säilytys käytössä oleva insuliinipullo tai –kynä säilytetään huoneen lämmössä avaamattomat pakkaukset jääkaapissa jäätyminen voi heikentää insuliinin tehoa, huom. säilytys esim. ulkona liikkuessa insuliini suojataan auringon valolta ei yli 40 c lämpötilaan SH / syksy2010

Huom! Olkavarsia ei enää suositella pistosalueiksi, koska olkavarressa ihonalainen rasvakudos on yleensä ohut ja ihoa ei itse pysty kohottamaan poimulle. Pistos menee silloin helposti lihakseen. Vaatteen läpi ei saa pistää.

HbA1c Diabeteksen hoitotasapainoa eli pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaa sokerihemoglobiini (eng. glycohemoglobin) eli HbA1c . Se kuvastaa parin edellisen kuukauden verensokeritasoa: mitä suurempi arvo on, sitä korkeampi keskimääräinen verensokeritaso on ollut. HbA1c  -arvo kertoo, kuinka paljon glukoosia eli verensokeria veren punasolujen hemoglobiiniin on tarttunut mittausta edeltävinä viikkoina.  Veren punasolut syntyvät luuytimessä ja kiertävät verenkierrossa happea ja hiilidioksidia kuljettaen noin 120 vuorokautta. Sokerihemoglobiinin määrä kuvastaa keskimääräistä veren sokeripitoisuutta mittausta edeltäviltä 6-8 viikolta, etenkin edeltäviltä 3-4 viikolta. Sekä sokerin kiinnittyminen että punasolujen elinikä ja määrä (esim. anemiassa) vaihtelee jonkin verran eri henkilöillä, joten kokeen tulos kertoo mieluumminkin muutoksesta samalla henkilöllä. HbA1c  on keskiarvoluku eikä se kerro, kuinka paljon sokeripitoisuus vaihtelee esimerkiksi päivän aikana. HbA1c-määritystä käytetään hoidon arvioinnissa yhdessä verensokerin omamittausten kanssa.  HbA1c  tutkitaan yleensä 3-6 kk:n välein. SH / syksy2010

Verensokeri keskimäärin mmol/l HbA1c  -arvo ei ole sama kuin verensokerin keskiarvo. Oheinen vertailu kertoo, mitä keskimääräistä verensokerin arvoa HbA1c suuntaa antavasti vastaa sekä uudessa yksikössä mmol/mol että 3.3.2010 jälkeen siirtymäajan päätyttyä pois jäävässä %-arvossa. Vanha HbA1c  -arvo %  Uusi HbA1c  -arvo mmol/mol Verensokeri keskimäärin mmol/l  6  42  7  53  8,6  8  64  10,1  9  75  11,8  10  86  13,4  11  97  14,9 Terveellä henkilöllä HbA1c -kokeen tulos on 20-42 mmol/mol (4-6 %). Diabetesta sairastavalla tavoitetaso on yksilöllinen. Tavoitteeseen vaikuttavat muun muassa käytetty hoito, hypoglykemiaherkkyys, ikä ja muut sairaudet. SH / syksy2010

Tehtäviä: Kertaa pistopaikat s.c ja Harjoittele pistämistä! mieti pistämiseen liittyviä tärkeitä asioita! Harjoittele pistämistä! Miten huomioit eri-ikäiset lapset ja heidän kehitystasonsa diabeetikkolasten ja kotiaikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa? 0-5 - 6-7 - 8-9 - 10-11 - 12-13 - 14-15 - 16-17 - HUOMIOITAVIA ASIOITA OVAT: lapsen ja nuoren diabetes tiedot ”pelisäännöt”: ruoka liikunta harrastukset insuliini verensokerin mittaaminen matala -/korkea verensokeri ystävä-/kaveripiiri alkoholi liitännäissairaudet kuukautiset jne … vuotiaat lapset ja nuoret

Diabeteksen Käypä hoito –suositus, Duodecim 2007. LÄHTEET Diabeteksen Käypä hoito –suositus, Duodecim 2007. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50056 Ilanne-Parikka, P. 2009. Aikuisen tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito. Diabetes ja lääkäri Nurminen, M-L. 2009. Lääkehoidon ABC. WSOY. http://novodiabetespalvelu.fi/- DM tietoutta http://www.diabetes.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=2130 – DM hoitovälineistöä http://www.diabetes.fi/ – Diabetesliiton sivusto www.tampereendiabetesyhdistys.fi; luettu 31.7.2010. Vuokkovaara, L. & Uski, P. 2010. Diabeetikkolapsen tuen tarve päiväkodissa ja koulussa. Opinnäytetyö. Laurea. Porvoo. http://www.tays.fi/download.aspx?ID=360&GUID=%7B307F623F-98B8-4CC5-BFF2- DE34F6189C33%7D; luettu 31.7.2010. Ohjeita diabeteksen hoitoon. Vilen, Vihunen, Vartiainen, Siven, Neuvonen & Kurvinen. 2008. Lapsuus erityinen elämävaihe. WSOY. SH / syksy2010