hyväksikäyttöepäilyn herääminen lapsen kertomuksen perusteella Marja Darth lapsuudessaan seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneista aikuisista % ei ollut lapsena puhunut asiasta kenellekään useimmilla lapsilla hyväksikäytöstä kertomisessa on ollut kuukausien tai vuosien viive tutkimusten mukaan rikostutkinnassa hyväksikäytöstä päättää puhua vain 42-50% niistä lapsista, joiden hyväksikäytöstä on vahvaa näyttöä (hard evidence), esim. tallenteita hyväksikäyttötilanteista lapsen kertomus hyväksikäyttöön viittaavista asioista on aina otettava vakavasti

oikeuspsykiatrinen tutkimus osana poliisin esitutkintaa

VIRKA-APUPYYNTÖ viranomaisneuvottelu: tutkimussuunnitelma vanhempien/huoltajien/sijaisvanhempien haastattelut (huom! tutkinnan suuntaaminen, hypoteesien laatiminen, ETL ja itsekriminointisuoja) kaikki lasta koskevat terveystiedot kaikki lastensuojelutiedot poliisikuulustelut ym. poliisimateriaali (poliisin harkinnan mukaan) mahdoll. muu, esim. vanhempien toimittama, materiaali mahdoll. yhteydenotot päivähoitoon, kouluun ym. huoltajan, huoltajan asemassa olevan tai edunvalvojan sijaisen luvalla Marja Darth

oikeuspsykiatrinen tutkimus osana poliisin esitutkintaa lapsen yksilöpsykologinen ja lastenpsykiatrinen tutkimus palautekeskustelu, mahdoll. jatkohoitolähetteet lapsen/nuoren oikeuspsykologinen haastattelu/haastattelut lastenlääkärin/gynekologin tutkimus LAUSUNNOINTI (jos etenee oikeuteen: kutsuttaessa todistaminen oikeudessa) LAUSUNNOINTI (jos etenee oikeuteen: kutsuttaessa todistaminen oikeudessa)

oikeuspsykiatrinen tutkimus osana poliisin esitutkintaa: oikeuspsykologinen haastattelu lapsen kuuleminen on yksi tärkeimmistä tutkintatoimenpiteistä poliisi on aina seuraamassa oikeuspsykologista haastattelua: antaa tilapäisesti erikoissairaanhoidolle valtuuden kuulla lasta/ nuorta lapsen kuuleminen asianomistajana, todistajana mahdoll. muut oikeuspsykologista haastattelua seuraamassa olevat henkilöt (esim. edunvalvojan sijainen, lapsen/epäillyn oikeusavustaja, syyttäjä) Marja Darth

oikeuspsykiatrinen tutkimus osana poliisin esitutkintaa: oikeuspsykologinen haastattelu hyväksikäyttöepäilyjä selvitettäessä epäilylle asetetaan vaihtoehtoiset selitykset (hypoteesit) # A-/ykköshypoteesi: kyseessä oleva rikosepäily # vastahypoteesit (epäilyä selittävät hypoteesit) hypoteeseja testataan systemaattisesti oikeuspsykologisessa haastattelussa tallennus ja litterointi: pääsääntöisesti alle 15-vuotiaan ei tarvitse olla henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä, mikäli kuuleminen/oikeuspsykologinen haastattelu on tallennettu DVD:lle sekä epäillyllä ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä Marja Darth

oikeuspsykiatrinen tutkimus osana poliisin esitutkintaa: oikeuspsykologinen haastattelu USA:n National Institute of Child Health and Development -laitoksen kehittämä haastattelurunko NICHD-haastattelu on puolistrukturoitu, lapseen/ nuoreen kohdistuvan seksuaalirikosepäilyn tutkinnassa käytettävä standardoitu menetelmä NICHD:n käyttökelpoisuudesta on runsaasti tieteellistä näyttöä. Toistaiseksi mikään muu menetelmä ei ole tieteellisesti tutkittuna osoittautunut yhtä päteväksi käyttökelpoinen lapsille, jotka kykenevät kertomaan kokemuksistaan kielellisesti Marja Darth

oikeuspsykiatrinen tutkimus osana poliisin esitutkintaa: lausunnointi ja johtopäätökset lausunnoidaan vain siitä, mikä on rikosepäilyn selvittämisen kannalta relevanttia tieteellinen näyttö johtopäätökset: omansa jokaiselle laaditulle hypoteesille (saa tukea, ei saa tukea, jää avoimeksi, ei voida ottaa kantaa): ei lausuta, onko rikos tapahtunut vai ei olettamuksille tai vaikutelmille ei ole sijaa oikeuspsykiatrisessa lausunnoinnissa johtopäätökset perustuvat lapsen oikeuspsykologisessa haastattelussa esille tulleisiin asioihin ja luotettavuusarvioon, lisäksi epäilyn synty- ja kehityshistoria antaa usein ratkaisevia perusteita tapauksen arvioon. Luotettavuusarviossa tehdään oikeuspsykologisen haastattelun tekninen ym. analyysi. lausunto toimitetaan poliisille (-> syyttäjälle), joka esitutkintalain mukaan päättää sen luovuttamisesta muille tahoille

Tietoja oikeuteen edenneistä hyväksikäyttötapauksista v (OKT Ville Hinkkanen, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 92, Helsinki 2009) Marja Darth tekotapa vakavin tekotapa, päärikoksena lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö: pakottaminen 8% sukupuoliyhteys 47% koskettelu 41% muu tekotapa 4%

Marja Darth tekotapa vakavin tekotapa, päärikoksena lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö: sukupuoliyhteys 67% koskettelu 33% rikoksen kesto ja laatu vajaa puolet rikoksista tehdään yksittäisellä tekokerralla

Marja Darth rikoksen kesto ja laatu yksittäisen päivän aikana tapahtuneet rikokset keskittyneet viikonloppuihin ja kuukausista painottuvat koulujen lomaajat (kesä- elokuu, marras-tammikuu) lapsen hyväksikäyttäjä oikeusaineiston perusteella tyypillisesti mieshenkilö ja uhri tyttö tuomitut iältään tyypillisimmin v oikeudessa tuomion saaneissa tapauksissa uhrit tyypillisesti v tyttöjä, 1/3 alle 12 v

Marja Darth rikoksen kesto ja laatu käräjä- ja hovioikeuden tuomion saaneissa tapauksissa tekijä oli 40%:ssa perhetuttu, naapuri tai muu tuttava 14%:ssa lapsen oma seurustelukumppani 14%:ssa lapselle vieras henkilö 11%:ssa lapsen oma vanhempi 10%:ssa isä/äitipuoli tai vanhemman seurustelukumppani

Duodecim, Käypä hoito-suositukset: Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn tutkiminen, 2013 Ellonen N (toim.): Rikostutkinta lapsiin kohdistuvissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa; Poliisiammattikoulun Oppikirjat, 2013 Everson MD, Faller K: Base rates, Multiple Indicators, and Comprehensive Forensic Evaluations: Why Sexualized Behavior Still Counts in Assessments of Child Sexual Abuse Allegations; Journal of Child Sexual Abuse, 2012 Hinkkanen V: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 92, 2009 Korkman J, Laajasalo T, Finnilä K, Oksanen M, Aronen E: Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen; Suomen Lääkärilehti, 2012 Kuehnle K, Connell M: The Evaluation of Child Sexual Abuse Allegations: A Comprehensive Guide to Assessment And Testimony, 2009 Lamb M, Orbach Y, Hershkowitz I, Esplin P, Horowitz D: Structured forensic interwiev protocols improve the quality and informativeness of investigative interwievs with children: A rewiev of research using the NICHD Investigative Interwiev Protocol; Child Abuse and Neglect, 2007 Olafson & Lederman: The state of the debate about children’s disclosure patterns in child sexual abuse cases; Juvenile and Family Court Journal, 2006 Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu]. ISSN= vuosineljännes 2013, Liitetaulukko 1. Eräiden rikostyyppien kehitys tammi-syyskuussa (ennakkotieto). Helsinki: Tilastokeskus

Schreiber N et al: Suggestive interwieving in the McMartin preschool and Kelly Michaels day care abuse cases: A quantitative analysis; Social Influence, 2006 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä: Lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen, Työryhmän muistio 2009:30, 2009 Taskinen S (toim.): Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes, 2008