Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2017

Esitys aiheesta: "Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2017"— Esityksen transkriptio:

1 Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2017
Poliisiammattikorkeakoulu Jenita Rauta, PhD Arvoisa (sisäministeriön edustaja), arvoisa (lainsäädäntöneuvos), hyvät kuulijat 10/15/2019

2 Johdanto Euroopan valtioilla on ollut jo vuosien ajan velvollisuus pyrkiä torjumaan viharikoksia ja keräämään niistä tietoa Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa vuosittain perustietoa viharikollisuudesta ja sen kehityksestä seuraamalla poliisin tietoon tulleita viharikoksia poliisiasiain tietojärjestelmästä Selvitys on jatkoa vuodesta 1998 Poliisiammattikorkeakoulussa ja sisäasiainministeriön poliisiosastolla julkaistujen rasistisen rikollisuuden vuosiselvitysten aloittamalle sarjalle Tilastointimenetelmä uusittiin vuonna 2009 koskemaan muitakin kuin etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvia viharikoksia

3 Viharikos Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli- identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. -Viharikosselvityksen viharikosmääritelmä (ei rikoslaissa) -Suomen rikoslaki ei tunne määritelmää viha- tai rasistinen rikos. -Rikoslain rangaistuksen koventamisperusteissa on kuitenkin otettu huomioon teon rasistinen vihamotiivi, jota vuonna 2011 laajennettiin huomioimaan myös muut vihamotiivit (RL 6 luku 5 § 4-kohta, /511). -Koventamisperuste on osittain laveampi, mutta tulkinnanvaraisempi kuin tämän katsauksen viharikosmääritelmä.

4 Viharikosten erityispiirteitä
Viharikoksissa uhri ei joudu teon kohteeksi sattumalta, vaan valikoituu uhriksi oman henkilökohtaisen, yleensä jonkin näkyvän ominaisuutensa vuoksi Viharikoksen määritelmä täyttyy jo silloin, jos tekijä olettaa uhrin kuuluvan johonkin yllä mainituista viiteryhmistä Uhri voi olla esimerkiksi läheisessä suhteessa kyseiseen ryhmään kuuluvan kanssa ja tätä kautta valikoitua kohteeksi Uhrilla voi olla myös jonkinlainen muu yhteys kyseiseen ryhmään teko voi esimerkiksi kohdistua vastaanottokeskuksen työntekijään tämän työn takia

5 Viharikosten erityispiirteitä
Yksittäinen viharikos voidaan nähdä myös niin sanottuna signaalirikoksena, jolloin rikoksen uhrin kautta hänen edustamansa vähemmistö voi kokea kollektiivisesti joutuneensa rikoksen kohteeksi Tällainen kollektiivinen reaktio saattaa vaikuttaa negatiivisesti koko vähemmistöryhmän suhtautumiseen ympäröivään enemmistökulttuuriin ja sen edustajiin sekä heikentää ryhmän luottamusta yhteiskuntaa ja sen rakenteita kohtaan Toisaalta altistuminen viharikoksille voi syrjäytymisen kautta johtaa jopa radikalisoitumiseen Viharikokset vaikuttavat siis sekä yksilöiden, yhteisöjen sekä koko yhteiskunnan turvallisuuteen ja tästä syystä niihin katsotaan liittyvän korostettua vahingollisuutta ja vaarallisuutta

6 Epäiltyjen viharikosten määrät 2011-2017
-Vuonna 2017 Suomessa kirjattiin yhteensä rikosilmoitusta (+8 %) ja päärikosta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi (-6 %) -tasoittunut vuoden 2015 piikin jälkeen (ei kuitenkaan vuotta 2015 edeltävälle tasolle) -Päärikos on jokaiseen asianosaiseen kohdistunut vakavin rikos (yhdessä rikosilmoituksessa voi olla useampi asianomistaja) -yleisin rikosnimike oli pahoinpitely

7 Viharikosmotiivien osuudet 2017
Suurin osa vuoden 2017 viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä -osuudet pysyneet suhteellisen samoina eri vuosina -uskontoon perustuvien osuus noussut 2016: etninen 77 %, uskonto 13,8 %, seksuaalinen suuntautuminen 4,2 %, sukupuoli-identiteetti 1,1 % ja vammaisuus 3,9 %

8 Etninen tai kansallinen tausta
Etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvien viharikosten määrä laski (-2 %, -14 %)

9 Etninen tai kansallinen tausta
Suurin osa enemmistön vähemmistöön kohdistamia

10 Romaneihin kohdistuneet viharikokset
Suomen romanipoliittinen ohjelma vuosille , toimenpidekohta 32: Vuosittain romaneihin kohdistuneista viharikoksista tehtyjen rikosilmoitusten määrän ja tekojen luonteen seuraaminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018) Vuoden 2017 viharikosselvityksessä pyrittiin selvittämään tarkemmin kuinka moni etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvista viharikoksista johtui asianomistajan romanitaustasta -toimenpiteenä mainitaan

11 Etninen tai kansallinen tausta
-Tapahtumatilanteittain melkein puolet rikosilmoituksista koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia tai häirintää -Rikoslajina pahoinpitelyrikos suurin

12 Romaneihin kohdistuneet viharikokset
-Tapahtumatilanteittain melekin 40 % oli syrjintätapauksia

13 Etninen tai kansallinen tausta
-Tapahtumatilanteittain melkein puolet rikosilmoituksista koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia tai häirintää -Rikoslajina pahoinpitelyrikos suurin

14 Romaneihin kohdistuneet viharikokset
Muissa etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvissa yleisin rikosnimike oli pahoinpitely, seuraavaksi kunnianloukkaus.

15 Etninen tai kansallinen tausta
-Tapahtumatilanteittain melkein puolet rikosilmoituksista koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia tai häirintää -Rikoslajina pahoinpitelyrikos suurin

16 Romaneihin kohdistuneet viharikokset
Muissa etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvissa tapauksissa rikokset tapahtuivat yleisimmin tiellä, kadulla, torilla ja seuraavaksi eniten internetissä.

17 Etninen tai kansallinen tausta
-Tapahtumatilanteittain melkein puolet rikosilmoituksista koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia tai häirintää -Rikoslajina pahoinpitelyrikos suurin

18 Romaneihin kohdistuneet viharikokset
Muissa etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvissa tapauksissa yleisimmin asianomistaja ei tuntenut tekijää (39 %) ja seuraavaksi eniten tunsi tekijän ( 24 %). Asiakassuhteessa vain 12 % tapauksista.

19 Kiitos ! https://www.polamk.fi/julkaisut