Verotuksen perusteet V Eri yritysmuotojen verotus (osakeyhtiö) Apulaisprof. Tomi Viitala

TEOREETTISIA NÄKÖKULMIA

Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen –Veropohjan laajuus –Kansainväliset verotusperiaatteet perustuvat voiton verottamiseen siellä missä taloudellista toimintaa harjoitetaan Esim. osakeyhtiön ulkomaisten osakkeenomistajien verotus vaikeampaa kuin kotimaisen yhtiön ja osakkeenomistajien Osakeyhtiön tuottama voitto verotetaan, vaikka voittoa ei jaettaisikaan osakkeenomistajille –Vrt. Viron malli, jossa osakeyhtiön voittoa verotetaan vasta, kun se jaetaan osakkeenomistajalle

Yhtiöveron kohtaanto? Omistajat kantavat verorasituksen? Yhtiöt vyöryttävät verorasituksen joko taaksepäin tuotannontekijöidensä (kuten palkat) hintoihin tai eteenpäin suoritteidensa hintoihin? Pitkä ja lyhyt aikaväli eroavat toisistaan Pienyhtiö ja listattu yhtiö eroavat toisistaan –Pienillä vyöryttäminen vaikeampaa? –Omistaja maksaa?

Yhteisöverokanta Vuodesta 2014: 20 % Alhaisen yhteisöverokannan etuja –yritysten kasvu (=edullisempi tulorahoitus) –kansainvälinen verokilpailu –investointien kohdemaa (=verojen jälkeinen tuotto) –pääkonttoritoiminnot (=korkean riskin ja tuoton toiminnot) –voittojen näyttäminen Suomessa (=liiketoimintamalli ja siirtohinnoittelu) –toimiala- ja yrityskokoneutraali

Kahdenkertainen verotus Terminologisesti voidaan puhua voiton kahdenkertaisesta verotuksesta (samaa tuloa verotetaan osakeyhtiöllä ja myöhemmin osakkeenomistajalla osinkona) Toisaalta laissa (TVL 33 b §) ja vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa puhutaan (osittain) verovapaasta osingosta –Voitot eivät siis ole kattavan kahdenkertaisen verotuksen piirissä –Yhtiön voitostaan maksama vero on alhaisempi kuin osakkaan voitostaan maksama vero –Usein viitataan osingon kokonaisverorasitukseen, jolla tarkoitetaan yhtiön ja osakkeenomistajan yhteensä voitosta maksamaa veroa

Tavoitteena neutraalisuus Vähimmäisvaatimus: verotus on neutraalia silloin, kun sille ei ole asetettu nimenomaista ohjaavaa tavoitetta Järjestelmän tulee minimoida verotuksesta johtuva tehokkuusrasitus Rahoitusmuotoneutraliteetti –Vieraan vai oman pääoman ehtoinen rahoitus? Yritysmuotoneutraliteetti –Missä yritysmuodossa taloudellista toimintaa harjoitetaan? Sijoitusmuotoneutraliteetti –Suora vai välillinen sijoittaminen?

Osinkoverotus ja pääomarakenteet 1990-alkuun asti verotuksella tuettiin voimakkaasti oman pääoman hankintaa Nykyisin syytä pyrkiä siihen, että verotus ei vaikuttaisi yhtiöiden pääomarakenteisiin Kuitenkin: mieluummin suhtaudutaan torjuvasti velkavetoisiin liiketoimiin Verotuksen tulisi antaa yrityksille ja omistajille mahdollisuuden terveen taseen rakentamiseen ja ylläpitämiseen

Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksia Neutraalisuus Horisontaalinen oikeudenmukaisuus eli tasapuolisuus Vertikaalinen oikeudenmukaisuus Yksinkertaisuus, selkeys ja ennustettavuus Kansainvälinen niveltyvyys Eurooppaoikeudellinen hyväksyttävyys

OSINKOVEROTUS

Listatun yhtiön (”pörssiyhtiön”) jakama osinko Yhteisöverokanta 20 % Luonnollisen henkilön saamasta osingosta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa –Osakaskohtainen vero 30 %:n verokannalla 25,5 % –Osakaskohtainen vero 33 %:n verokannalla 28 % –Yhtiön ja osakkaan kokonaisvero 30 %:n verokannalla 40,4 % –Yhtiön ja osakkaan kokonaisvero 33 %:n verokannalla 42,4 %

Listaamattoman yhtiön jakama osinko 8 %:n sääntö: Pääomatuloa on 8 %:n tuotto osakkeen matemaattiselle arvolle (=yhtiön nettovarallisuus/osakkeiden määrä), loppu ansiotuloa €:n sääntö: Pääomatulo-osingosta on veronalaista 25 % euroon saakka –Osakaskohtainen vero 30 %:n verokannalla 7,5 % –Osakaskohtainen vero 33 %:n verokannalla 8,3 % €:n ylittävä osa pääomatulo-osingosta verotetaan kuten pörssiosinko €:n raja on verovelvolliskohtainen

Listaamattoman yhtiön jakama osinko Ansiotulo-osingoista 75 % on veronalaista ja 25 % on verovapaata –Osakaskohtainen vero riippuu sovellettavasta verokannasta Jos osakkeenomistaja ottaa yhtiöstään varoja alihintaan tai myy varojaan yhtiölleen ylihintaan kyseessä on ns. peitelty osinko, joka verotetaan kuten ansiotulo-osinkoa

NETTOVARALLISUUS

Yksityinen elinkeinonharjoittaja Nettovarallisuus = varat – velat Lähtökohtana tasearvot –Käyttöomaisuuden kiinteistöt ja arvopaperit ns. verotusarvoon jos > tasearvo –Lisätään 30 % verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä Ratkaiseva nettovarallisuus on verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä ollut nettovarallisuus Vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat ja velat otetaan huomioon –Lähdeverotettavilla pankkitileillä olevia varoja ei oteta huomioon Hyödyke kuuluu EVL-tulolähteeseen, jos sitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnassa 15

Yhtymä Nettovarallisuus kohdistetaan eri tulolähteisiin Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus lasketaan samalla tavalla kuin yksityisliikkeessä –Palkoista tehtävän 30 % lisäyksen saa myös osakkaille maksetuista palkoista –Pääoman nostaminen yksityisottoina yhtiöstä alentaa nettovarallisuutta 16

Yhtymä Nettovarallisuus jaetaan yhtiömiehille näiden osuuksien suhteessa Osakaskohtaisesta nettovarallisuudesta vähennetään –yhtiön saaminen osakkaalta –osakkaan käyttämä vakituinen asunto –yhtiöosuuden hankintaan otettu velka 17

Osakeyhtiö Osakkeen matemaattinen arvo = yhtiön nettovarallisuus jaettuna (ulkona olevien) osakkeiden lukumäärällä Nettovarallisuus lasketaan pääosin kuten muissa yritysmuodoissa Myös TVL-omaisuus kuuluu nettovarallisuuteen Osakaskohtaiset vähennykset –osakkaan vakituinen asunto –osakaslainat (osakkaan yhtiöstään ottama laina) Nettovarallisuus lasketaan osingon verovuotta edeltävän vuoden taseen perusteella

Esimerkki Yhtiön nettovarallisuus € ja ulkona olevien osakkeiden määrä 100 ( ) Osinkona jaetaan € ( ) Osakas A omistaa 50 % yhtiön osakkeista –Osakkaan osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo € –Osakkaan saama osinko € Osakas A:lla ei ole muita pääomatuloja Osakkaan marginaalivero-% lisätuloista on 50 %

Esimerkki Pääomatulo-osinko: 8% * € = € –josta 25 % osakkaan veronalaista pääomatuloa € –josta pääomatuloveroa 30 % = € Ansiotulo-osinko: € € = € –josta 75 % eli € verotetaan ansiotulona progressiivisesti –josta ansiotuloveroa 50 % = € Osakkaan osingoista menevä vero yhteensä € ja käteen jäävä osinko €

Osakeyhtiön voitonjaon optimoinnin lähtökohdat Milloin, miten paljon ja missä muodossa tuloa osakkaalle? Tulon jättäminen yhtiöön –Matala yhteisöverokanta (20 %) –Nettovarallisuuden kasvattaminen, investoinnit Vaihtoehtoisia ”voitonjaon” muotoja –Osinko –Palkka (tai ns. työperusteinen osinko) –Vuokra –Korko –Osakaslaina –SVOP-rahaston palauttaminen –Luovutusvoitto 21