Mikä on riittävä rakennusinventointi?

Esitys aiheesta: "Mikä on riittävä rakennusinventointi?"— Esityksen transkriptio:

1 Mikä on riittävä rakennusinventointi?
Jospa osaisin vastata tähän kysymykseen !! Yritetään kuitenkin! Kokemukseni ovat Pirkanmaalta, meillä tilanne saattaa olla hiukan erilainen kuin muissa maakunnissa; Pirkanmaa on erityisen voimakkaan kasvun aluetta, jossa kasvu keskittyy kuitenkin keskuksiin. Maaseutu hiljenee kuten muuallakin Suomessa. Erityisesti kaupunkiseudun paineet (asukkaiden määrä kasvaa kuntakeskuksissa) ovat suuret NIINPÄ KESKITYNKIN TÄSSÄ ESITYKSESSÄ RAKENNUSINVENTOINNIN JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SELVITYSTEN KYSYMYKSIIN, ERITYISESTI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN PROSESSEISSA riittävä on - sellainen inventointi, jonka pohjalta kunkin prosessin tarvitsema tieto kohdealueen rakennetusta kulttuuriympäristöstä, sen kulttuurihistoriallisista ominaispiirteistä saadaan ymmärrettävään ja käyttökelpoiseen muotoon - sellainen, että tieto on oikeasti hyödynnettävissä prosessissa oli se sitten kaava, rakennuslupa tai tutkimushanke tarvitaan tulkkia ja paikallista ohjeistusta; inventointiopas ei riitä tältä kentältä puuttuu asiantuntemusta, siksi ohjaus tarpeen Kulmakiviä onnistuneen inventoinnin tekemiseen: Oikea mitoitus; aika raha Asiantuntijan käyttö (huom eri tyyppiset hankkeet) Selkeä tavoitteen asettelu Ohjaus välineet Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseo

2 RAKENNUSINVENTOINNEISTA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTEIHIN
Yleistä Rakennusinventointi on aina rakennetun kulttuuriympäristön inventointia; enemmän tai vähemmän rakennuskohtaista tarkastelua, dokumentointia ja analyysiä Pelkkää rakennusinventointia ei ainakaan Pirkanmaalla tehdä tällä hetkellä Yleisimmin kyse on kulttuuriympäristöä koskevista selvityksistä joita museo harvemmin itse tekee, mutta on mukana ohjaamassa usein Inventointeja tekevät muutamat alalle kouluttautuneet tekijät, mutta myös konsultit joilla ei ole kokemusta tästä työstä tai edes koulutusta alalle (kulttuurihistoria)

3 RAKENNUS, PAIKKA, AIKA Rakennetun kulttuuriympäristön merkitys perustuu mm sen monimuotoisuuteen; siihen kuinka eri ilmiöt heijastuvat toisiinsa integroituvista rakennetun ympäristön palasista Yksittäisiä elementtejä luetteloimalla kadotetaan helposti itse kohde ja kuvaus alkaa kuvata vain itseään inventointikohteiden rajaaminen ei ole perusteltua rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä; selvityksen tulee kuvata kulttuuriympäristön tilaa ja ominaisuuksia suhteessa käsillä olevaan hankkeeseen; kuvat sitä mikä on siinä tilanteessa merkityksellistä Rakennus on jossakin paikassa ja tilassa. Tilalla on fyysiset mittasuhteet, paikka on kokemus. Haasteellista on pukea sanoiksi se mitä on sanottavaa paikasta! Huomio tulee kiinnittää ajan näkymiseen ympäristössä; aika näkyy ja representoituu jatkuvuuksissa (fyysiset, mentaaliset, rakenteelliset, toiminnalliset)

4 TÄLLÄ HETKELLÄ Inventoinneilla ja selvityksillä ei ole selkeää asemaa ja alan arvostus on heikkoa (puuttuu rakennustutkijoiden ammatti-identiteetti ja alan tieteellinen pohja) Alaa ei kehitetä riittävästi (ks. edellä) Puuttuu asiantuntemysta; inventointikoulutusta ei järjestetä Kehittämistyössä pitäisi kuulla inventointien ja selvitysten käyttäjiä Käytössä erilaisia ja sekalaisia välineitä: teknisiä sovelluksia, käsitteitä Suurimmat haasteet: Päästä yksittäisten rakennusten mekaanisesta luetteloinnista suurempien kokonaisuuksien ja kulttuuriympäristön kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, päästä eroon kulttuuriympäristön tarkastelusta viipaleina Nivoa selvitystyö osaksi suunnittelua - aidosti. Päästä siis irti ”selvitysvelvollisuuden täyttämisestä”. Selvitystyö ei kuitenkaan saa olla poliittista päätöksentekoa. Pystyä oikealla tavalla hyödyntämään selvityksiä kaavojen vaikutusten arvioinnissa Kehittää vaikutusten arviointia Resurssoida oikein; missä vaiheessa selvitykset ovat kunnille liikaa ja koko prosessi kaatuu rahan puutteeseen? resurssit!; selvitystyöstä on tullut kallis ja iso osa maankäytön suunnittelua kunnat ovat oikeasti vaikeuksissa selvitysvelvoitteidensa kanssa toisaalta myöskään alaa ei osata arvostaa ei ymmärretä mikä merkitys selvityksillä on suunnittelussa

5 Inventointien kohdentaminen ja prosessin suunnittelu
Maankäytön suunnittelu (kaavoitus) tyypillisin inventoinnin käynnistäjä, varsinaista perusinventointia ei juurikaan tehdä Pirkanmaalla Alueeseen tutustuminen, haltuunotto/ OAS-vaihe! Kuinka paljon tietoa vaaditaan? Kaavan tavoitteiden peilaaminen kohdealueen tiedossa oleviin ominaispiirteisiin ja arvoihin; millainen hanke on kyseessä? Kuinka yksityiskohtainen suunnitelma on? Selvityksen tarkkuus on suhteessa kaavan tarkkuuteen. Selvitys vuorovaikutteisena prosessina; kuinka työstä informoidaan, miten omistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat olla mukana Tiedottaminen, tuloksien esittely, vaikutukset kaavaan – osallisiin. Kuinka osalliset voivat kommentoida asiantuntijoiden näkemyksiä ja selvitysaineistoa? Julkisuus- ja henkilötietokysymykset Yksittäisenä asiana…Identiteettitekijöiden määrittely – yksi arvotekijöistä vaan ei asiantuntijavoimin määriteltävissä. Vuorovaikutuksen kulmakiviä. monesti viranomaisten vaatimukset selvitysten suhteen tuntuvat sekavilta, epäloogisilta ja turhiltakin Valitettavasti yksiselitteistä ohjetta mitä selvityksen tulee sisältää jotta se täyttää lain kirjaimen, ei voi antaa JOKAINEN HANKE JA KAAVOITETTAVA ALUE ON OMANLAISENSA SELVITYKSEN LAADUN, MÄÄRÄN JA TARKKUUDEN MÄÄRITTÄVÄT 1) KAAVAN TAVOITTEET 2) ALUEEN OMINAISPIIRTEET Mitä monikerroksisempi historiallinen tausta, rakennuskanta ja maisema sitä vaativampi työ. Mitä yksityiskohtaisempi kaava sitä yksityiskohtaisempi selvitys (KÄY LÄPI DIAN SISÄLTÖ)

6 Asemakaavat Yksi tontti, Tampereen Viiala; jälleenrakennuskauden pientaloalue - tontin jakaminen, uudisrakentaminen, vanha asuinrakennus tontilla tarve selvitykselle koskee kokonaisuutta enemmän kuin ko. kohdetta Ylä- ja Ala-Pispala, Tahmela - rakennetun ympäristön suojeluun tähtäävä asemakaava - huomattava määrä vanhaa rakennuskantaa - monimuotoinen ajallisesti, rakennushistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti - tarve ratkaista rakennusten suojelu (mukaan lukien laajentamiskysymykset), uudisrakentamisen (täydennysrakentaminen) tapa - tarvitaan rakennuskohtaista tietoa siitä mitkä ovat arvokkaita rakennuksia ja miten ne kestävät muutosta - tarvitaan kokonaisuutta koskevaa tietoa arvokkaista ominaispiirteistä Kaavan tarkoituksen määrittely; purkaminen, suojelu, täydennysrakentaminen, rakennuksen laajentaminen selvityksen painottuminen eri tavoin, myös suojelupäätös vaatii riittävät perusteet+tiedot Alustavat vaikutukset suhteessa kulttuuriympäristöön; vaikutusalueen määrittely– selvitysalueen määrittely Sisätilat; usein kiire pakottaa katsomaan vain ulkoa. Rakennukset ovat kuitenkin kokonaisuus ja sisätilojen merkitys kokonaisuuden arvioinnissa on tärkeä. KÄY LYHYESTI LÄPI ESIMERKIT!: Viiala: rakennuksen arvo-suojelu? alueen arvo-tontin jakamisen vaikutus? Pispala: rakennusten arvot rakennetun ympäristön arvot – kokonaisuus suojelun keinot laajojen taustatietojen tarve

7 Yleiskaavat Epaala-Kuulialan kulttuuriympäristö
rakenne, historiallinen tausta, konteksti Yleiskaavat Epaala-Kuulialan kulttuuriympäristö pihapiirit, kohteet Kontekstitiedot; miksi suunnittelualue on sellainen kuin se on, mitä ilmiöitä siinä on luettavissa ja kuinka ne ovat edustettuina? Aluekohtainen tarkastelu; kyläkeskustat, mäkitupalaisalueet, asutustoiminnan myötä syntyneet alueet, teollisuusympäristöt jne. Kohdekohtainen tarkastelu; pihapiirit ja muut kokonaisuudet Valikoivampi kuin asemakaavaa varten laadittava; tuo esille suuria kokonaisuuksia On syytä kertoa yksiselitteisesti selvitysraportissa mitä kysymyksiä selvityksellä voidaan ratkaista: että esimerkiksi yhden rakennuksen purkamiseen selvitys ei anna riittävää tietoa maisema, kokonaisuudet; kylätontit, pellot, tiet

8 Rakennemallityö Rakennettu ympäristö liittyy suurempaan kokonaisuuteen eikä sitä voi enää tarkastella omana osa-alueenaan Kulttuuriympäristöä pidetään yleensä ”itsestään selvyytenä” isojen rakenteellisten kokonaisuuksien käsittelyssä eikä sitä käsitellä osana kokonaisuutta Esimerkkinä Sastamalan Vammalan keskeisten alueiden tai Tampereen kaupungin rakenneosayleiskaava ja rakennemalli Kulttuuriympäristön arvojen ja niihin liittyvän potentiaalin/tarjoamien mahdollisuuksien tulisi näkyä suunnittelussa konkreettisesti Isojen kokonaisuuksien käsittelyssä kulttuuriympäristöä tulee käsitellä isoina kokonaisuuksina, ilmiöinä, yhteyksinä, mahdollisuuksina, mutta myös selvittää rajoitukset kuten esimerkiksi muutoskestävyys Keskittämisen ja tiivistämisen asettavat erityisiä haasteita kulttuuriympäristölle; nämä kohdat on syytä tunnistaa esimerkkejä ominaispiirteiden tunnistamisesta rakennetason tarkastelussa

9 Dokumentointi, kuvaus Tulkinta Arviointi
materiaalin kerääminen; havainnointi, dokumentointi, haastattelut jne. alue – kohde – rakennus – sisätila valokuvaaminen, sanallinen kuvaus karttatyöskentely muut aineistot muut ominaispiirteet: yhteydet, näkyvät ja näkymättömät tarkkuus kaavan tarkkuuden mukaan Miten erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät tutkittavassa alueessa Kuinka ehyt on alueen historiallisesta taustasta kertova tarina? Miten eri osat liittyvät toisiinsa? Mikä on alueen kertovuus, ilmaisuvoima? Onko ympäristöä helppo vai vaikea ymmärtää, lukea? Arvojen määrittely, kestävyyden ja herkkyyden määrittely Arvottamisen konteksti; paikallinen taso? Asiantuntijan vai yhteisön näkemys arvoista vai kumpikin yhdessä? Kulttuurihistorialliset arvot vai muutakin? On syytä määritellä tehtävä selkeästi heti alussa; normaalisti kulttuurihistoriallinen inventointi ei käsitä kokemuksellisia, teknisiä tai taloudellisia ominaispiirteitä Tuloksien esittäminen Tämä näyttää kovasti samalta kuin seuraava luento; DIVE on varteenotettava metodi Inventointien esittämistapa - käsitteet - tiivistelmät - kartat, kuvat, matriisit Inventoija esittää millaisia perusteluita arvoille on todettavissa ja myös arvioi kohteiden merkityksen sitä kautta. Kyse on aina kulttuuriympäristöstä, joka helposti pilkotaan erilaisiksi tutkimusosiksi (muinaisjäännökset, rakennettu ympäristö ja maisema) Kuka tekee yhteenvedon ja analyysin? Kuka osaa ja kenen tehtävä on integroida tieto suunnitteluprosessiin? Aineistojen esittämistavasta kannattaa keskustella tilaajan ja selvitysten käyttäjän kanssa

10 ”Jälkihoito” inventointi kaavaselvityksen osana on osa laajempaa prosessia  tulee tehdä selväksi myös inventointeja ja selvityksiä tekeville konsulteille inventointitiedon välittäminen, palautteen vastaanottaminen, tietojen muokkaaminen ja ylläpito täytyy ratkaista jotenkin inventointien seuraukset; suojelun toteutumisen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset inventointien laatu ja alan arvostus Selvitysten heikko laatu nakertaa koko alan uskottavuutta Kulttuuriympäristön suojelu ei ole ollenkaan samalla tasolla kuin luonnonympäristön. Sen näkee erityisen selvästi esimerkiksi kaavaselostuksista; luonnonympäristön kuvausta on sivukaupalla ja rakennettu (kulttuuriympäristö) mahtuu yhteen kappaleeseen. Inventoinneilla ja selvityksillä on aina sosiaalinen ulottuvuus ja vaikutuksia ihmisten elämään. Inventoinneissa pitäisi huomioida ainakin seuraavaa: inventointi kentällä; ihmisten koteihin ”tunkeutuminen”, miten arvioida toisen ihmisen kodin arvoa? Arvottaminen  suojelupäätökset  vastuut, velvollisuudet ja vaikutukset Osallistumismahdollisuudet; vaikuttaminen OIKEASTI, EI SIIS VAIN INFORMAATION JAKAMISTA (yleisötilaisuudet)