Mielenterveysstrategia

Esitys aiheesta: "Mielenterveysstrategia"— Esityksen transkriptio:

1 Mielenterveysstrategia
Vuosille Valmistelu Alustavat linjaukset Etunimi Sukunimi

2 Muiden maiden strategioita
Skotlanti (2017–2027) Ruotsi (2016–2020) Kanada (2012-) Australia (2017–2022) Englanti (2017–2020/21) Norja (2017–2022) Leena Kurki-Kangas 2019

3 Strategisten painopistealueiden teemat
Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy Palvelut ja hoito Psykiatrisia häiriöitä sairastavien somaattinen terveys, hyvinvointi ja osallisuus Alkuperäiskansat ja haavoittuvat ryhmät Organisaatiot, hallinto ja johtajuus Tieto ja mittaaminen

4 WHO:n Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelma
Painopistealueet suhteessa WHO:n Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelmaan ja Mieli suunnitelmaan Vertailumaat WHO:n Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelma Mieli-suunnitelma Yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa psyykkinen hyvinvointi koko elinkaaren ajan Ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia, ovat kansalaisia, joiden kaikkia ihmisoikeuksia kunnioitetaan, suojellaan ja edistetään Mielenterveyspalvelut ovat helppopääsyisiä, ammattitaitoisia ja kohtuuhintaisia sekä saatavilla yhteisön tarpeiden mukaan Kaikki ovat oikeutettuja kunnioittavaan, turvalliseen ja vaikuttavaan hoitoon Terveysjärjestelmät tarjoavat hyvää fyysisen ja psyykkisen terveyden hoitoa kaikille Mielenterveysjärjestelmät toimivat hyvin koordinoidussa yhteistyössä muiden sektorien kanssa Mielenterveyspalveluiden hallinto ja toteuttaminen perustuvat hyvään tiedonvälitykseen ja tietopohjaan Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy Asiakkaan asemaa vahvistetaan Palvelut ja hoito Panostetaan mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen Psykiatrisia häiriöitä sairastavien somaattinen terveys, hyvinvointi ja osallisuus Alkuperäiskansat ja haavoittuvat ryhmät Palvelut järjestetään avo- ja peruspalveluja painottavana, joustavana kokonaisuutena Organisaatiot hallinto ja johtajuus Ohjauskeinoja kehitetään Tieto ja mittaaminen

5 Eteneminen Etunimi Sukunimi

6 Aikataulu Etunimi Sukunimi

7 Kuulemisten eteneminen
STM valmistelee taustamateriaalit: saate, video, diaesitys, kysely Kuulemistilaisuudet vakiintuneiden foorumien sekä valmisteilla tai käynnissä olevien strategioiden ja ohjelmien asiantuntijoiden kanssa Mm. lapsiasiainneuvottelukunta, psykiatrian ja päihdehoidon johtajaverkosto, lapsistrategia, LAPE, VANUPO-ohjelma, työkykyohjelma Mielenterveysjärjestöjen kuulemistilaisuudet erityisesti paikallisyhdistysten ja paikallisen toiminnan kautta Kohdennettuja kuulemistilaisuuksia ikääntyneiden ja yksinasuvien järjestöille, etujärjestöille sekä nuorille Etunimi Sukunimi

8 Mielenterveysstrategia
Asiantuntijaryhmän valitsemat viisi painopistettä: Mielenterveys pääomana Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentaminen arjessa Mielenterveysoikeudet Ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut Suunnitelmallinen mielenterveysjohtaminen Etunimi Sukunimi

9 Painopiste 1: Mielenterveys pääomana
Mielenterveys on tärkeimpiä asioita ihmisen elämässä. Se vaikuttaa kaikkeen terveyteen, hyvinvointiin, opiskeluun ja työhön ja koko elämän kulkuun. Ihmisten hyvä mielenterveys tukee koko Suomen menestymistä. Mielenterveys on pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan: ihmisen kasvussa ja kehityksessä syntymästä alkaen opiskelussa ja työssä arkiympäristöissä, yhteisöissä ja vapaa-ajan toiminnassa yhteiskunnan muutoksissa. Etunimi Sukunimi

10 Painopiste 2: Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentaminen arjessa
Lasten ja nuorten mielenterveys vahvistuu, kun yhteiskunta toimiin niin, että: luodaan edellytykset turvalliselle elämän alulle turvataan jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet hyvään itsetuntoon ja mielenterveystaitoihin, oppimiseen ja onnistumisen kokemuksiin annetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle yhtäläinen mahdollisuus osallistua turvallisiin ja kehitystä edistäviin harrastuksiin turvataan haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeudet vähennetään lapsiköyhyyttä. Etunimi Sukunimi

11 Painopiste 3: mielenterveysoikeudet
Mielenterveysoikeuksien saavuttamiseksi tarvitaan työtä ennakkoluulojen, syrjinnän, virheellisten käsitysten ja vastakkain asettelun voittamiseksi. Jokaisen ihmisen mielenterveysoikeuksiin kuuluvat: ihmisarvon sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus yhdenvertainen oikeus asumiseen, opintoihin, työhön, toimeentuloon ja osallisuuteen oikeus määritellä itse ne asiat, jotka auttavat selviytymään arjessa oikeus vaikuttaa ihmisenä, vertaistoimijana ja kokemusasiantuntijana monimuotoisuuden hyväksyminen ja syrjimättömyys. Etunimi Sukunimi

12 Painopiste 4: ihmisten Tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut
Palvelut vastaavat ihmisen tarpeita, kun varmistetaan, että: palvelut ovat tarvelähtöisiä, laaja-alaisia ja yhteen sovitettuja palvelujärjestelmä on asiakaslähtöinen, laadukas ja muuntautumiskykyinen jokainen saa palvelut riittävän varhain ja nopeasti haavoittuvat ryhmät otetaan huomioon omaiset ja läheiset tulevat huomioon otetuiksi palveluissa ihminen on kokonaisuus, ja mielenterveyden lisäksi myös fyysinen terveys otetaan huomioon. Etunimi Sukunimi

13 PAINOPISTE 5: HYVÄ Mielenterveysjohtaminen
Mielenterveystyötä ohjataan ja johdetaan suunnitelmallisesti kokonaisuutena ylittäen hallinnolliset rajat. Johtamisessa tukeudutaan parhaaseen tietoon ja teknologiaan Varmistetaan ajankohtaisen ja ennakoivan tutkimustiedon saatavuus Johtamisessa käytetään parhaiten soveltuvia indikaattoreita ja niitä seurataan Mielenterveysstrategian toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja sen toimenpide-ehdotuksia painotetaan ja muotoillaan uudestaan tarpeen mukaan. Etunimi Sukunimi