Ajankohtaista verotuksesta

Esitys aiheesta: "Ajankohtaista verotuksesta"— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista verotuksesta
Johtaja Timo Sipilä Talvi 2017

2 Vuoden 2017 tuloveroasteikkolaki ja tuloverolain muutos
Ansiotulon verotusta kevennetään 515 miljoonaa euroa kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen veronkevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja 136 miljoonaa euroa. Lisäksi ansiotulon veroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava inflaatiotarkistus kaikilla tulotasoilla.

3 Vuoden 2017 tuloveroasteikko
Valtionverotuksessa sovelletaan ansiotulon progressiivista tuloveroasteikkoa. Asteikon tulorajoja esitetään korotettavaksi oletettua inflaatiota vastaavasti noin 1,1 prosentilla vuoden 2016 asteikkoon verrattuna. Tämän lisäksi alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennettaisiin 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia 31,75 prosentista 31,5 prosenttiin.

4 Tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo, euroa
Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % – 8,00 6,25 – 533,00 17,50 – 3 315,50 21,50 – 10 174,00 31,50

5 Työtulovähennys Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin eurosta euroon. Vähennyksen kertymäprosentti euroa ylittävältä osalta nousisi 11,8 prosentista 12 prosenttiin. Vähennys pienenisi puhtaan ansiotulon euroa ylittävältä osalta 1,51 prosentilla nykyisen 1,46 prosentin asemesta. Työtulovähennys nollautuu näin ollen noin euron puhtaan ansiotulon kohdalla. Työtulovähennys koskee myös maatalouden ansiotuloa.

6 Tulonhankkimisvähennys
Tulonhankkimisvähennys koskee vain palkkatuloa. Sen kaavamaista määrää nostettaisiin 620 eurosta 750 euroon. Jos todelliset tulonhankkimismenot ovat tätä suuremmat, vähennys tehdään todellisten menojen mukaan. Erikseen saadaan vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut, samoin kuin asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset.

7 Kunnallisverotuksen perusvähennys
Perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin eurosta euroon. Eläketuloa saava saisi täyden perusvähennyksen noin euron vuosituloilla ja vähennyksen vaikutus jatkuisi noin euron vuosituloihin. Vastaavat rajat olisivat palkkatuloa saavalla noin euroa ja noin euroa. Perusvähennys ulottuu periaatteessa kaikkeen ansiotuloon.

8 Eläketulon verotus Eläketulon veronkevennykset tehtäisiin nostamalla valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennystä sekä korottamalla eläketulon lisäveron tulorajaa. Valtionverotuksen täysi eläketulovähennys olisi vuonna 2017 noin euroa ja kunnallisverotuksen täysi eläketulovähennys noin euroa. Eläketulon lisäveron vuositulorajaa korotettaisiin eurosta euroon ja lisäveroprosenttia em. tulorajan ylittävältä osalta alennettaisiin 6 prosentista 5,85 prosenttiin. Eläketulon veronkevennykset painottuvat pieniin eläkkeisiin.

9 Kotitalousvähennys Kotitalousvähennyksen prosentteja korotettaisiin viidellä prosenttiyksiköllä sekä yrittäjälle maksetun työkorvauksen että palkan osalta. Työkorvauksen vähennysprosentti siis nousisi 45 prosentista 50 prosenttiin ja palkan 15 prosentista 20 prosenttiin. Palkanmaksuun liittyvän työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun saisi vähentää kokonaan, kuten nykyisinkin.

10 Asuntolainan korkovähennys
Asuntovelan koroista saa vähentää vuonna 2017 jo aikaisemmin säädetyn mukaisesti 45 prosenttia (vuoden 2016) 55 prosentin asemesta.

11 Pääomatulon verotus Pääomatulon verotus ei muutu vuonna Täten pääomatulon veroprosentti on edelleen 30 % ja euron verotettavan pääomatulon ylittävältä osalta 34 %.

12 Polttoaineiden valmisteverolainsäädännön muutos
Liikennepolttoaineiden samoin kuin lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden valmisteverotusta korotetaan. Valmisteveron korotukset nostavat moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa, arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen, noin 2,5 senttiä litralta. Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden arvonlisäverollinen hinta nousee 2,7 senttiä litralta. Kevyen polttoöljyn hinta nousee 1,82 senttiä litralta ja raskaan polttoöljyn 2,17 senttiä kilogrammalta arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen. Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden valmisteveron korotuksesta noin kolme neljäsosaa kohdistuu hiilidioksidiveroon ja yksi neljäsosa energiasisältöveroon.

13 Hiilidioksidiveroa ei ole palautettu maataloudelle vuodesta 2014 lähtien pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aikana tehdyn kielteisen lainmuutoksen vuoksi. Hiilidioksidiveron korotus aiheuttaa maataloudelle v noin kolmen miljoonan euron lisäkustannuksen. Kaiken kaikkiaan maatalouden käyttämän polttoöljyn hiilidioksidivero on vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa. Sen poistaminen sopisi maatalouden seuraavaksi kriisipaketiksi. Vaikutus kohdistuisi viljelijöihin tasapuolisesti.

14 Arvonlisäverotus Sellaisille verovelvollisille, joiden tilikauden liikevaihto on enintään euroa, annetaan mahdollisuus tilittää arvonlisävero maksuperusteisesti. Myynneistä suoritettava ja ostoista vähennettävä arvonlisävero kohdistetaan maksuperusteisesti sille kuukaudelle, jolloin maksu on myydystä tavarasta kertynyt tai maksu on ostosta suoritettu. Verovelvollinen voi itse valita, tilittääkö arvonlisäveron suorite- vai maksuperusteisesti. Jos verovelvollinen valitsisi maksuperusteisen tilityksen, sitä sovellettaisiin sekä myynteihin että ostoihin.

15 Maa- ja metsätalouden harjoittaja, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, saa edelleen kohdistaa suoritettavan arvonlisäveron ja vähennettävän veron kunkin myynnin ja oston osalta valintansa mukaan joko suorite- tai maksuperusteen mukaisesti. Tilanne siis pysyisi nykyisellään.

16 Perintö- ja lahjaverotus
Verotusta kevennettiin perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikissa portaissa. Kevennykset painotettiin yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon. Lahjaveroasteikon alaraja nostettiin eurosta euroon. Seuraavien lahjaveroportaiden alarajat nostettiin eurosta euroon ja eurosta euroon. Uusi veroporras lisättiin euron kohdalle ja 1 milj. euron veroporras säilytettiin. Ensimmäisen veroluokan lahjaveroa kevennettiin euron verotettavasta lahjasta ylöspäin 1–3 prosenttiyksiköllä ja toisen veroluokan lahjaveroa heti euron alarajasta alkaen 2–4 prosenttiyksiköllä.

17 Perintöveroasteikon alarajaa ja perintöveroportaita ei muutettu
Perintöveroasteikon alarajaa ja perintöveroportaita ei muutettu. Ensimmäisen veroluokan perintöveroa alennettiin jokaisessa portaassa yhdellä prosenttiyksiköllä ja toisen perintöveroluokan perintöveroa veroportaittain vaihdellen 2–4 prosenttiyksiköllä.

18 Perittävän kuoleman johdosta maksettava vakuutuskorvaus
Perittävän kuoleman perusteella lähiomaisille ja kuolinpesälle maksettavien vakuutuskorvausten verovapaus poistettiin. Niiden vaikutusten poistamiseksi ja lieventämiseksi, joita kuoleman perusteella maksettavien vakuutuskorvausten verovapauden poistamisesta voi aiheutua, korotettiin puolisovähennystä eurosta euroon ja alaikäisyysvähennystä eurosta euroon. Verohallinto on antamassaan ohjeessa katsonut, että ko. vakuutuskorvaus kuuluu perintöverotuksen piiriin ja että puolisovähennys voidaan myöntää myös silloin, kun koko puolison veronalainen perintöosuus muodostuu pelkästään ko. vakuutuskorvauksista.

19 Perintö- ja lahjaverohuojennus luovutusvoittoverotuksessa
Myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila, muu yritys tai sen osa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä, hankintamenona pidetään huojennussäännösten mukaista aliarvostettua arvoa, jos luovutus tapahtuu sen jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisesta eikä perintö- tai lahjaverotuksessa saadun edun menetys näin ollen enää ole mahdollinen. Vaihtoehtona olisi hankintameno-olettama.

20 Lahjavero I veroluokka
Verotettavan osuuden alaraja, euroa Vero alarajalla, euroa Vero-% yli menevästä osasta Nykyinen Ehdotus 4 000 5 000 100 8 % 17 000 25 000 1 140 1 700 11 % 10 % 50 000 55 000 4 770 4 700 14 % 12 % 25 770 22 100 17 % 15 % 1 milj. 20 %

21 Perintövero I veroluokka
Verotettavan osuuden alaraja, euroa Vero alarajalla, euroa Vero-% yli menevästä osasta Nykyinen Ehdotus 20 000 100 8 % 7 % 40 000 1 700 1 500 11 % 10 % 60 000 3 900 3 500 14 % 13 % 23 500 21 700 17 % 16 % 1 milj. 20 % 19 %

22 Verotettavan osuuden alaraja, euroa
Lahjavero II veroluokka Verotettavan osuuden alaraja, euroa Vero alarajalla, euroa Vero-% yli menevästä osasta Nykyinen Ehdotus 4 000 5 000 100 21 % 19 % 17 000 25 000 2 830 3 900 27 % 25 % 50 000 55 000 11 740 11 400 33 % 29 % 53 450 31 % 1 milj. 36 %

23 Perintövero II veroluokka
Verotettavan osuuden alaraja, euroa Vero alarajalla, euroa Vero-% yli menevästä osasta Nykyinen Ehdotus 20 000 100 21 % 19 % 40 000 4 300 3 900 27 % 25 % 60 000 9 700 8 900 33 % 29 % 49 500 31 % 1 milj. 36 %

24 Tuloverotuksen yrittäjävähennys
Tuloverolakia muutettiin siten että elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennettäisiin verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Myös metsätalouden puhtaasta pääomatulosta tehdään vastaava viiden prosentin yrittäjävähennys.

25 Maatalouden harjoittajan verotuksessa viiden prosentin yrittäjävähennys tehdään luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa jaettavasta yritystulosta, toisin sanoen ennen kuin tulo jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Jaettava yritystulo saadaan, kun maatalouden veronalaisista tuloista vähennetään maatalouden vähennyskelpoiset menot, mahdollinen tasausvaraus ja aikaisempien vuosien vähennyskelpoiset tappiot. Yrittäjävähennys tehdään viiden prosentin suuruisena myös maataloutta harjoittavan verotusyhtymän osakkaan puhtaasta tulosta, josta on vähennetty aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot yhtymästä.

26 Elinkeinonharjoittajan, siis liikkeen- ja ammatinharjoittajan, verotuksessa tehdään viiden prosentin yrittäjävähennys aivan vastaavin perustein kuin maatalouden harjoittajalla, kun tulo verotetaan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tulona. Henkilöyhtiöitä verotetaan elinkeinoyhtyminä, joille voidaan vahvistaa elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan tulos. Viiden prosentin yrittäjävähennys tehdään elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan ja maatalouden verovuoden tulosta, joka saadaan, kun veronalaisista tuloista on vähennetty verotuksessa vähennyskelpoiset menot, aikaisempien verovuosien vähennyskelpoiset tappiot ja verovapaat osingot.

27 Metsätalouden yrittäjävähennys koskisi maatilana pidettävältä kiinteistöltä saatua metsätalouden pääomatuloa. Se ei koskisi ansiotulona verotettavaa hankintatyön arvoa, johon jo kohdistuu veronhuojennus. Metsätaloudessa viiden prosentin yrittäjävähennys tehtäisiin metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, joka saadaan, kun metsätalouden veronalaisista tuloista on vähennetty metsävähennys, menovaraus ja metsätalouden muut, tulon hankkimisesta johtuneet menot. Tämä positiivisesta tuloksesta tehtävä metsätalouden yrittäjävähennys on johdonmukaisesti linjassa maatalouteen ja elinkeinotoimintaan ehdotetun yrittäjävähennyksen kanssa. Metsätalouden tappiollisen pääomatulon 5 prosenttiyksikön vähennysrajoitus poistettiin myös eduskunnan verojaostossa.

28 Yhteismetsä Yhteismetsän jääminen vähennyksen ulkopuolelle pystyttiin valiokuntavaiheessa eduskunnassa korjaamaan laskemalla yhteismetsiin sovellettavaa verokantaa 26,5 prosenttiin.

29 Yrittäjävähennyksen verovaikutukset maa- ja metsätaloudessa
Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamasta maatalouden tai metsätalouden pääomatulosta veroprosentti on 30 prosenttia verotettavan pääomatulon ollessa enintään euroa ja 34 prosenttia euron ylimenevältä osalta. Metsätalouden pääomatulon veroprosentin kannalta viiden prosentin yrittäjävähennys merkitsisi 1,5 prosenttiyksikön veronalennusta 30 prosentista 28,5 prosenttiin tai 1,7 prosenttiyksikön veronalennusta 34 prosentista 32,3 prosenttiin.

30 Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamasta ansiotulosta marginaaliveroprosentti vaihtelee nollasta noin 60 prosenttiin. Viiden prosentin yrittäjävähennys antaa täten maatalouden ansiotulosta veronalennuksen, joka vaihtelee nollasta kolmeen prosenttiyksikköön. Yrittäjävähennyksen arvioidaan vähentävän verotuloja vuositasolla noin 123 miljoonaa euroa. Tästä maatalouden osuus on runsaat 20 miljoonaa euroa ja metsätalouden osuus runsaat 18 miljoonaa euroa. Kunnille veromuutos kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta.

31 KHO 2016/3874 Ensiasunnon varainsiirtoverovapausasiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko puolet asunnosta aikaisemmin omistanut A asunut huoneistossa vakinaisesti tai oliko huoneisto ollut tarkoituksenmukainen hänen asumisensa kannalta A ei ollut Asunto-osakeyhtiö Y:n osakkeita ostaessaan VSVL:ssa tarkoitettu ensiasunnon ostaja, koska hän oli aiemmin omistanut puolet Asunto Oy X:n asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. Asiassa ei ollut merkitystä sillä seikalla, ettei A ollut itse asunut Asunto Oy:n X:n huoneistossa vakinaisesti eikä sillä seikalla, ettei huoneisto ollut tarkoituksenmukainen hänen asumisensa kannalta.

32 KHO 2016/4353 Samaan veroilmoitukseen liittyvien laiminlyöntien ja virheiden johdosta vain yksi veronkorotus Asiassa täyttyivät edellytykset veronkorotuksen määräämiselle VML 32.3 §:n mukaan merkittävien vuokratulojen ilmoittamisen laiminlyönnin johdosta. Vuokratulot oli jätetty tietoisesti määräajassa ilmoittamatta. A oli lisäksi jättänyt ilmoittamatta arvopaperikauppoja. A:lle oli määrättävä vuokratulojen ilmoittamisen laiminlyönnin ja arvopaperikauppojen ilmoittamatta jättämisen perusteella yksi yhteensä euron veronkorotus.

33 KHO 2016/4491 Asunto-osakkeiden lahjoituksessa ei määrätty varainsiirtoveroa yhtiölainaosuudesta Yhtiölainaosuutta ei voida lukea varainsiirtoveron perusteena olevaan vastikkeeseen, jos luovutussopimuksessa ei ole sovittu vastikkeesta. Lahjoituksen kohteena olevien osakkeiden luonteesta asunto-osakeyhtiön osakkeina seuraa, että osakkeisiin liittyy yhtäältä oikeus hallita asuinhuoneistoa ja toisaalta yhtiöjärjestyksen mukaisia velvollisuuksia yhtiötä kohtaan, kuten hoito- ja rahoitusvastikkeen maksaminen yhtiölle. Näihin velvollisuuksiin yhtiötä kohtaan sisältyy myös vastuu nyt kysymyksessä olevasta osakkeille kohdistetusta yhtiölainaosuudesta. Mainitut oikeudet ja velvollisuudet liittyvät osakkeisiin ja siirtyvät osakkeiden luovutuksen yhteydessä luovutuksensaajalle suoraan yhtiöjärjestyksen nojalla. Koska kysymys ei ole siitä, että A olisi lahjansaajana ottanut vastatakseen luovuttajan henkilökohtaisen velan, A:n vastattavaksi lahjoituksen yhteydessä tulevasta yhtiölainaosuudesta ei ole muullakaan perusteella suoritettava varainsiirtoveroa.

34 Valtiovarainministeriön työryhmä
Valtiovarainministeriö on asettanut yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän, jonka toimikausi on – Hallitusohjelma sisältää selvitettäviä hankkeita, jotka liittyvät yritys- ja osinkoverotukseen. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että yhteisöveron taso pidetään kilpailukykyisenä. Hallitus tarkastelee yritysverotusta keväällä 2017 niin sanotun puoliväliriihen yhteydessä.

35 Työryhmän tehtävänä on tarkastella yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Näitä kysymyksiä ovat esimerkiksi yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohtelu sekä osaamisen verokohtelu. Siltä osin kuin käsiteltävät asiat kytkeytyvät osinkoverotukseen tai muuhun henkilöverotukseen, myös näiden veromuotojen tarkastelu kuuluu työryhmän toimeksiantoon. Työryhmä antaa suosituksia mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä. Puheenjohtaja Terhi Järvikare, ylijohtaja, valtiovarainministeriö Jäsenet Pauli K. Mattila, OTT, dosentti Heikki Niskakangas, professori emeritus, Aalto-yliopisto Jaakko Ossa, finanssioikeuden professori, Turun yliopisto Timo Viherkenttä, OTT, toimitusjohtaja, Valtion eläkerahasto Tarja Järvinen, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö Sihteerit Tarja Järvinen, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö Ilari Valjus, finanssisihteeri, valtiovarainministeriö Työryhmä voi ottaa työskentelyn aikana muita sihteereitä.

36 Osakeyhtiön tulolähdejaon muuttaminen
Hallituksen antaman budjettitiedotteen liitteeseen sisältyy seuraava kohta tulolähdejaon muuttamisesta: Käynnistetään syksyllä 2016 lainvalmisteluhanke tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain osalta siten, että säännökset olisivat voimassa vuonna Lainvalmistelun tueksi asetetaan erillinen asiantuntijaryhmä. Tämä merkitsee sitä, että maatalouden tulolähde säilyy edelleen myös osakeyhtiöissä.

37 MTK:n osakeyhtiöittämisseminaarit ja veroseminaarit ympäri Suomen
Hallituksen hallitusohjelman yhtenä punaisena lankana ovat yrittäjyyttä edistävät toimenpiteet. Yksi konkreettisin toimenpide on hallitusohjelman lupaus poistaa varainsiirtovero tilanteissa, joissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- ja metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa. Tämä poistaa monen maatilan osakeyhtiöittämiseltä ratkaisevan esteen. MTK on järjestänyt yhdessä MTK:n liittojen kanssa osakeyhtiöittämistilaisuuksia, jotka jatkuvat ensi vuoden puolella. Tammikuussa käynnistyvät myös perinteiset MTK:n veroseminaarit ympäri Suomea.

38 Metsälahjavähennys

39 Luonnollisella henkilöllä olisi oikeus tehdä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla saamastaan metsästä suorittamansa lahjaveron perusteella metsälahjavähennys.

40 Maataloudenharjoittajalla ei ole oikeutta metsälahjavähennykseen
Verovelvollisella ei kuitenkaan ole oikeutta metsälahjavähennykseen sellaisen lahjana saadun metsän perusteella, johon sovelletaan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaista sukupolvenvaihdoshuojennusta.

41 Vähennyksen määrä Vähennyspohjaa (vähennyksen kokonaismäärä) muodostuu tilan varojen arvostamislain mukaisen verotusarvon euroa ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella, tai jos em euron raja ei ylity, aina metsämaan 100 hehtaaria ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella. Näin saatu vähennyspohja kerrottaisiin luvulla 2,4.

42 Vähimmäishehtaarimäärä
Metsää oltava siis vähintään Kajaani 78,37 ha Ristijärvi 74,87 ha Suomussalmi 100 ha Hyrynsalmi 83,47 ha Puolanka 91,66 ha Paltamo 64,94 ha Sotkamo 70,72 ha Kuhmo 69,67 ha Vähennystä muodostuu vain ko. hehtaarimäärän ylittävältä osalta.

43 Vähimmäishehtaarimäärä
Metsää oltava siis vähintään Vähennystä muodostuu vain ko. hehtaarimäärän ylittävältä osalta.

44 Vähimmäishehtaarimäärä
Metsää oltava siis vähintään Vähennystä muodostuu vain ko. hehtaarimäärän ylittävältä osalta.

45 Vähimmäishehtaarimäärä
Metsää oltava siis vähintään Vähennystä muodostuu vain ko. hehtaarimäärän ylittävältä osalta.

46 Vähimmäishehtaarimäärä
Metsää oltava siis vähintään Vähennystä muodostuu vain ko. hehtaarimäärän ylittävältä osalta.

47 Vähimmäishehtaarimäärä
Metsää oltava siis vähintään Seinäjoki 42,37 ha Lapua 43,45 ha Alavus 44,10 ha Kurikka 40,93 ha Kauhajoki 40,64 ha Vimpeli 41,69 ha Vähennystä muodostuu vain ko. hehtaarimäärän ylittävältä osalta.

48 Vähimmäishehtaarimäärä
Metsää oltava siis vähintään Iisalmi 26,84 ha Juankoski 29,91 ha Kiuruvesi 36,82 ha Kuopio 25,21 ha Lapinlahti 26,88 ha Siilinjärvi 22,34 ha Suonenjoki 24,05 ha Varkaus 21,14 ha Vähennystä muodostuu vain ko. hehtaarimäärän ylittävältä osalta.

49 Käyttöaika Vähennyspohja on käytettävä viimeistään viidentenätoista verovuotena sen vuoden jälkeen, jona lahjoitus on tehty. Vähennyksen merkitys riippuu kokonaan siitä, mitkä ovat lahjoitetun metsän hakkuumahdollisuudet tuon 15 vuoden aikana. Metsälahjavähennys tehdään verovelvollisen ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen valmistumista tekemästä vaatimuksesta. Verovelvollisen tulee esittää selvitys vähennyksen edellytyksistä. Edellyttää siis että lahjana saadussa metsässä on runsas puusto.

50 Maksimi Verovuonna tehtävän vähennyksen on oltava vähintään euroa. Vähennyksen vuosikohtainen enimmäismäärä olisi euroa ja 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta.

51 Vähennysjärjestys Metsälahjavähennys tehtäisiin metsävähennyksen, menovarauksen ja muiden tulonhankkimisvähennysten (mm. puun korjuu ja kuljetus, istutus, taimikonhoito) jälkeen. Metsälahjavähennys tehtäisiin myös säädettävän yrittäjävähennyksen jälkeen. Metsälahjavähennys tehtäisiin kuitenkin metsätalouden puhtaasta pääomatulosta ennen tulon hankkimiseen kohdistuvien velkojen korkojen ja pääomatulosta vaatimuksenvaraisesti vähennettävän maatalouden ja/tai elinkeinotoiminnan tappion vähentämistä.

52 Puolisot omistajina Metsätaloutta yhteisesti harjoittavien puolisoiden tai metsätaloutta harjoittavan verotusyhtymän osakkaiden osalta vähennys tehdään siitä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, joka heille heidän omistusosuutensa perusteella verotusyhtymästä tai puolisoiden yhteisesti harjoittamasta metsätaloudesta jaetaan.

53 Metsän edelleen luovutuksen sanktiointi
Viidentoista vuoden aikana lahjoituksen jälkeen tapahtuva kiinteistöjen tai niiden osien vähintään 10 %:n osan luovutus johtaisi ennen luovutusta tehtyjen metsälahjavähennysten tuloutumiseen 20 prosentilla korotettuna luovutusvuoden metsätalouden pääomatuloon, josta on vähennetty verovuonna tehtävä metsälahjavähennys, tai metsätalouden tappiolliseen pääomatuloon. Tuloutus ei kuitenkaan koske lunastuslain mukaisia luovutuksia eikä osituksessa tapahtuvaa luovutusta.

54 De minimis -tukea Vähennysoikeudesta aiheutuvaan valtiontukeen sovellettaisiin vähämerkityksistä tukea (ns. de minimis -tuki) koskevaa EU:n komission asetusta. Tuensaajan saamien kaikkien vähämerkityksisten tukien yhteismäärä verovuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana ei saa ylittää euroa. Tuensaajana pidetään metsämaan omistajaa ja tuen myöntämisajankohtana pidetään verotuksen valmistumisajankohtaa. Valtiontuen määräksi katsotaan sen määrän, joka ilman tukitoimenpidettä olisi määrätty veron määräksi, ja tosiasiallisesti määrätyn veron erotus.

55 I l