Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustieteen osuus / lähiopetus: KL Pirkko Raudaskoski Vastaanotto: ke 10-12 (Bulevardi 18 4 krs. huone 413)

Esitys aiheesta: "Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustieteen osuus / lähiopetus: KL Pirkko Raudaskoski Vastaanotto: ke 10-12 (Bulevardi 18 4 krs. huone 413)"— Esityksen transkriptio:

1 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustieteen osuus / lähiopetus: KL Pirkko Raudaskoski Vastaanotto: ke 10-12 (Bulevardi 18 4 krs. huone 413) Email: pirkko.raudaskoski@helsinki.fi Puh: 191 28316 29.9.2007 1

2 Johdatus kasvatustieteisiin: tavoitteena tutustua aikuiskasvatustieteen © P.Raudaskoski 29.9.07 Pyrkimyksiin Millaiseksi tieteenalaksi on haluttu tai halutaan kehittää ? Millaisista aikuiskasvatuksellisesta toiminnasta tutkijat ovat kiinnostuneita? Mitä käsitteitä noista ilmiöistä on käytetty ja käytetään? Millaista tietoa tavoitellaan, millaiset intressit ohjaavat aikuiskasvatustieteilijöitä, mikä on aikuiskasvatustieteen luonne tutkijoiden mukaan? Miten itsenäisestä tieteenalasta on kysymys? Tehtäväalueisiin (yhteiskunnallinen vuorovaikutus, tutkimus, opetus ) Mikä on ollut ja on aikuiskasvatustieteen suhde käytäntöön, mitkä ovat sen tutkimuksen ja opetuksen painopistealueet. Kysymyksiin Millaisia kysymyksiä aikuiskasvatustutkimuksen piirissä esitetään? Millaisiin haasteisiin tutkimuksella pyritään vastaamaan? 2

3 AIKUISKASVATUS Omakoh- taisesti ymmärret- tynä opintojen alussa 1.tehtävä Ymmärrys ääniluennon ja lähi- tapaamisen jälkeen 2.tehtävä Käsitteenä ja toimintana (ks. artikkeli Raudaskoski 2006a 3. tehtävä Oppiaineena ja tieteenalana (ks. artikkeli Raudaskoski 2006b ja 4. tehtävä Tutkimuskohteena (ks. artikkeli Raudaskoski 2007, Salo 4/2006, ”Mitä mieltä professorit” 4/2006 5. tehtävä Prosessoitavat teemat ja sisällöt Teemapäiväkirja Aikuiskasvatuksen traditiot kehitysvaiheet, haasteet (I teema) Aikuiskasvatustieteen kehityslinjat (II teema) tutkimuksesta (III teema) Verkkotyöskentely (keskustelua, lukemista, tiedonrakentelua, kirjoittamista, pohdintaa ja arviointia) Keskustelu Kerääntyneen oman ymmärryksen ja tehtävien arviointia loppuyhteenvedossa 6.tehtävä © P.Raudaskoski 29.9.07 3

4 Lähitapaamisen ohjelma (9.00 – 15.30) 9.00 Orientointia opintojaksolla opiskeluun 9.30 ”Mikä ihmeen aikuinen ja aikuiskasvatus?” Äänenavauksia pareittain ja orientointia 1. videoesitykseen 10.15 Tauko 10.30 Aikuiskasvatus toimintana ”Kansanliikkeistä koulutukseksi” - esitys 11.15 Aikuiskasvatus tutkijoiden silmin: Nähdyn ja kuullun pohdintaa ja kertausta tutkijoiden tarjoamien jäsennysten avulla 12.00Lounas 12.45 Aikuiskasvatus tieteenalana: missä ovat tutkimuksen painopisteet? 13.15Tutkimuskohteena kehittämistoiminta ja organisaatioiden oppiminen: orientointia 2. videoesitykseen 14.00Tauko 14.15”Oppiko organisaatio?” - esitys 15.00 Keskustelua 15.30 Lopetus 4

5 Tuottakaa pareittain 2-3 mielestänne tärkeintä ”aikuisen” tuntomerkkiä Aikuinen? 5

6 AIKUINEN? KULTUURISESTI (esim. kielessä ilmenevä) täysi-ikäinen, täysikasvuinen, voimiltaan heikkenevä ja terveydeltään kauneudeltaan rapautuva, luutunut ikääntyessään, uudenlaista energisyyttä ja ymmärrystä tavoitteleva. Entä keskeneräinen? puutteellinen, epävarma ja uudelleen aloittaja? Entä eronteot miehen ja naisen välillä? JURIDISESTI JA VIRALLISESTI Taloudellisesti ja oikeudellisesti täysivaltainen, 18 - vuotias vastuullinen kansalainen. Lähde: Koski, L ja Moore, E 2001 5b

7 AIKUISKASVATUKSEN TRADITIOISSA Aikuinen on kykenevä valistumaan ja sivistymään, jalostumaan henkisesti (osallistumalla, toimimalla liikkeissä) Aikuisuuteen liitetään sosiaalisen mielen kasvu (tietojen, viisauden, oikeudenmukaisuuden, vastuuntunnon ja vanhemmiten uskonnollisen elämän kasvu) (Harva 1942) oikeudet, mutta myös velvoitteet, vastuut ja moraalinen kypsyys (Tight, M 1996). Sosiaalinen taitavuus: ymmärtää itseä ja muita pohdinnat suhteesta omaan moraaliin ja sen yhteisöllisiin merkityksiin (Tight, M 1996) ja sitoumuksiin (oman järjen käyttö, kriittisyys) elinikäisestä oppimisen palo itsensä ja yhteisen hyvän vuoksi ilman ulkoista hyvitystä tai statusta (Tight, M 1996 esim. Hegel ja Snellman) Lähde: Koski, L ja Moore, E 2001 5a

8 Yhteiskuntatieteellinen näkökulma Aikuiseen ja aikuiskasvatukseen (Lähde:Suoranta ja Tomperi 2001) MODERNI SOPEUTTAVA SUUNTAUS Aikuinen = yhteiskunnan pienin, rationaalisesti ajatteleva nimittäjä, jota autetaan järjestäytymään organisoidusti yhteiskunnan osaksi (osallistuja, äänestäjä – kansalainen, osaaja) MODERNI KRIITTINEN SUUNTAUS Aikuinen = kykenevä tiedostamaan, kollektiivinen toimija, poliittiseen toimintaan osallistuja, joka vastustaa epätoivottua kehitystä (osallistuja – opponentti) 5c

9 MYÖHÄISMODERNI SOPEUTTAVA SUUNTAUS (sopeutumista yhteiskunnan vaatimuksiin ja haasteisiin) Aikuinen = joustava, yritteliäs, kyvykäs pelaaja, oman elämänsä herra, todistusten, arvosanojen, pätevyyksien ja elämysten ja mielihyvän etsijä (tuottaja, kuluttaja hedonisti) MYÖHÄISMODERNI KRIITTINEN SUUNTAUS Aikuinen = potentiaalinen intellektuelli, verkoston jäsen, joka tarvitse herättäjää, voimistajaa ja rohkaisijaa sivistysihanteidensa toteuttamisessa (tarvitsee luovaa lepoa) Yhteiskuntatieteellinen näkökulma Aikuinen ja aikuiskasvatus (Suoranta ja Tomperi 2001) 5d

10 Sisältäpäin ohjautuva: suvunjatkaminen ja fyysinen rappeutuminen: sisältä nousevat paineet, halu huolehtia toisesta ja hankkia jälkikasvua Sopeutuvainen: Aikuisuuden kehitystehtävät, roolit ja niihin vastaaminen Tasapainoileva, eheyttä tavoitteleva (ikääntyessään toivoa, rauhaa etsivä) Kriittinen, metakognitiivinen, autonomisuutta tavoitteleva postformaali ajattelu: vastakohtaisuuksien yhdistely kokonaisuuksiksi, oman ajattelun rajat ja tiedon epätäydellisyyden tiedostaminen jatkuvaa ongelmanratkaisua kohti parempaa elämänhallintaa p erusolettamusten uudelleenarviointi tietyin välein, kriittinen reflektio (Mezirow) Sopivissa olosuhteissa ympäristöönsä aktiivisesti suuntautuva Toimija, yhteistoimija, toimintapiiriään laajentava – työtään ja ympäristöään muokkaava ja kehittävä (monimutkaisten välineiden esim. teorioiden testaaja ja kehittäjä) PSYKOLOGINEN NÄKÖKULMA AIKUISUUTEEN (jatkuva tasapainottelu, itsen tarkkailu ja muutoshakuisuus) 5e

11 ULKOISET JA SISÄISET PAINEET JA TASAPAINOILU SISÄINEN TYHJYYS,VIETIT TARPEET UUSI ELÄMÄNVAIHE (vanhemmuus,eläke) STRESSI (muutto,työttömyys) HAASTE (uusi työ) KRIISI (avioero,sairaus,lapsuuden traumat) OPPIMISEN TULOKSENA -UUSI ASENNE -UUDET KÄSITYKSET -TASAPAINO -UUDET TOIMINTATAVAT MIKÄ ESTÄÄ KAMPPAILUUN RYHTYMISEN, AIKUISEN OPPIMISEN TUNTEET, JÄNNITTEET (emotionaaliset esteet;pelot,ahdistukset,viha) SISÄINEN KONFLIKTI ( selvittämättömät neuroosit, häiriöt) PUOLUSTUSMEKANISMIT (torjunta,selittely,syyttely) ESTOT, USKOMUKSET (sosiokultturaaliset esteet:stereotypiat,ennakkoluulot) FYYSISET TEKIJÄT (fysiologiset esteet: sairaus,vanhuus,vammautuminen) ELÄMÄNHALLINNAN STRATEGIAT :(vetäytyvä, luovuttava, vastustava ote) KOMMUNIKATIIVISET TAIDOT (kommunikaatio taidot,sosiaaliset taidot) RYHMÄ JA YMPÄRISTÖ (kyvyttömyys säädellä ja muuttaa ympäristötekijöitä KEHITYKSELLINEN KAMPPAILU PSYYKKINEN TYÖ: KONFLIKTIEN, ONGELMIEN TYÖSTÄMINEN, RATKAISU, OSALLISTUMINEN MUUTOSPROSESSEIHIN Copyright@ Pirkko Raudaskoski miten? Ryhmän merkitys Itseohjautu- vuuden merkitys 5f

12 Aikuiskasvatus toimintana? 6

13 Esihistoria 8000 ekr - 1100 jkr Keski-aika 1100 - 1520 (Muodollisen koulutuksen historia alkaa) Uskonpuhdis- tuksen aika 1520 - 1600 Ruotsi-Suomen mahtavuuden aika 1600 - 1730 (I kouluverkosto syntyy) Valistuksen aika 1730 – 1808 Hyödyn tavoittelu Mitä aikuiskasvatuksellinen toiminta on ollut ennen autonomian aikaa Suomessa? kansanopetusta (oppien juurruttamista) Ruotsin vallan aika 1150- alkaen (Antikainen 1989) © P.Raudaskoski 29.9.07 traditioiden ja taitojen siirtoa mestarilta oppipojalle koulutusta kirkon tarpeisiin kuuliaisten virkamiesten koulutusta kuninkaan hallintoa varten 7

14 MODERNIN AIKUISKASVATUKSEN AATEHISTORIALLISET JUURET PLATONIN IDEALISMI (täydellistyminen idean mukaiseksi) KRISTILLISYYS (dualistinen idealismi) VALISTUSAATE (mm. emansipaatio ja liberalismi) KANSANOPETUSAATE NATIONALISMI SOSIALISMI HUMANISMI - Ihmisen kunnioittaminen ja ihmisen persoonallisuuden kokonaisvaltaisen kehittymisen salliminen (individualistinen aspekti) -Kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu: Hyvinvointivaltioaate humanismin sosiaalisena aspektina (Tuomisto 1994,Suoranta 1995.) 8

15 kokonainen sivistys ( tavoitteena laajakatseisuus, oikeamielisyys objektiivisuus, kokonaispersoonallisuuden kehittäminen ) demokratia: sivistyksellinen tasa-arvo (kaikilla mahdollisuus sivistyä) opinnot vapaita harrastusopintoja ja yhteiskunnallista kasvatusta opiskelun itseisarvon tunnustaminen ( totuuden etsintä, tieteellisyys) opinnollisuus (suunnitelmallisesti etenevää, kokonaisuuksien opiskelu) itsemäärämisoikeus ja itsesäätelyn vapaus (voi itse päättää toiminnan arvoista ja tavoitteista, sisällöistä ja muodoista) omaehtoisuus (itsekasvatuspyrkimykset vapaaehtoisuuden perustalta) opiskelijakeskeisyys (sisäistetty oppiminen) ajatuksen ja sanan vapaus, puolueettomuus (ihmistä ei valtiollisteta, vaan valtio inhimillistetään, sallitaan arvo- pluralismi) (Tuomisto 1994) lisänä kansainvälisyys ja ekologiset arvot Vapaan sivistystyön perusarvojen taustalla (Sihvonen 1996) 9

16 KASVATUS JA AIKUISKASVATUS? Kasvatus on tietoista, tavoitteista ihmisen persoonallisuuden muovaamista (moraalin, arvojen, asenteiden, sosiaalisen käyttäytymisen sekä esteettisten näkemysten ja tottumusten kehittämistä). Siihen sisältyy myös itsekasvatus, oman persoonallisuuden tietoinen kehittäminen pedagogisessa suhteessa. (Engeström 1991) Kasvatus = toimintaa Se voi olla yhteiskunnan toimintaa edistäen sen toimivuutta ja hyvinvointia (todellisuuden hallinta) kasvattajan ja kasvatettavan välistä vuorovaikutusta (dialogia) edistäen kasvatettavan persoonallisuuden kehitystä kasvattajan toimintaa edistäen hänen itsensä ja kasvatettavien vapautumista vääristä tottumuksista (vrt. Leino ja Leino 1995) 10

17 Aikuiskasvatus Oman oppimisen ohjaaja (1. jakso) Muutosta osallistu- malla (4. jakso) Oppiko Organisaatio? (3. jakso) Vasta- vuoroisuus oppimisessa (2. jakso) Koulutus- uskosta oppimis- uskoon (6. jakso) Oppimisen paradoxit (7. jakso) Kasvava aikuinen tv- sarja ja samanniminen artikkeliteos 1999 Katso heti tai Oppimisen perusteet jaksolla Kansan- liikkeestä Koulutukseksi (5. jakso) © P.Raudaskoski 29.9.07 ORIENTOINTIA AIKUISKASVATUKSEN HISTORIAAN 11

18 Pohdi Mitä kaikkea aikuiskasvatuksellinen toiminta on ollut eri aikoina? (luonnehtikaa omin sanoin muutamalla sanalla) Mitä käsitteitä aikuiskasvatuksellisesta toiminnasta käytetään? (ohjelmassa esitetyt pääkäsitteet) Mitä aikuiskasvatuksellinen toiminta on nykyään? Mitä tiedät siitä? 12

19  Vapaa kansan- valistus Kansan opetus (aikuis- kasvatuksen esivaihe)  Vapaa sivistys Vapaa kansan- sivistys  Aikuis- kasvatus  Aikuis- koulutus Jatkuva koulutus Elinikäinen kasvatus  Elinikäinen oppiminen AIKUISKASVATUS TOIMINTANA JA KÄSITTEENÄ HISTORIAN ERI VAIHEISSA (I teema) Kansan- valistuksen kausi 1874-1917 Kansan- sivistystyön vakiintumisen kausi 1917 -1939 Markkina- suuntautuneen aikuiskoulutus- politiikan kausi (1990- ) Valtiollisen aikuiskoulutus- politiikan kausi (1939-1980-loppu) Autonomian kansallisen heräämisen aika 1809-alkaen Itsenäistymisen, eheyttämisen aika Jälleenrakennuksen ja hyvinvointivaltion rakentamisen aika Rakennemuutoksen, laman ja kansain- välistymisen, globalisaation, tietoyhteiskunnan rakentamisen aika ©Lähteet: Tuomisto 1994;1999 P.Raudaskoski 29.9.07 13

20 VAKIINTUNEIDEN PERUSKÄSITTEIDEN NÄKÖKULMASTA AIKUISKASVATUKSELLINEN TOIMINTA ( ks. käsitemäärittelyt Raudaskosken artikkelista ”Aikuiskasvatus käsitteenä ja toimintana”) Vapaata kansanvalistustyötä Vapaata (kansan) sivistystyötä Aikuiskasvatusta Aikuiskoulutusta (Tuomisto 1994) © P.Raudaskoski 29.9.07 14

21 Aikuiskasvatuksen perinteestä erottuu kaksi suurta kansallista projektia I kansallinen projekti: Aikuiskasvatuksellinen toiminta oli sivistyneistön projekti tavoitteena kasvattaa rahvaasta kansalaisia ja ahkeria työntekijöitä II kansallinen projekti (myös eurooppalainen): Aikuiskasvatuksellinen toiminta on poliitikkojen ja virkamiesten ja työelämän edustajien projekti tavoitteena kouluttaa kansalaisista tietoyhteiskunnan globaaleja tuottajia ja kuluttajia (Suoranta ja Tomperi 2001) 15

22 Aikuiskoulutuksen roolin muuttuminen ( jatkuuko moderni projekti?) Ennen kansallisen kulttuurin ja identiteetin rakentaja Inhimillisen pääoman tuottaja kansallisille talouksille eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin rakentaja Nyt Inhimillisen pääoman tuottaja ylikansallisille, globaaleille talouksille (Rinne 2003) 16

23 Aikuiskoulutusta nykyään (osallistujia 1,7 milj.) Omaehtoinen aikuiskoulutusta Vähintään 16-vuotias tai perustutkinnon suorittanut Työvoima- koulutusta Maksupalvelu- toimintaa yksityissektorilla muuta kuin työhön liittyvää Lähde: Tilastokeskus 2000, 2002, OPM 2001; Aikuiskoulutustutkimus 2006 Rahoittajien näkökulmasta Aikuisopiskelija = Henkilöstökoulutusta 17

24 Yleissivistävä ja ammatillinen peruskoulutus aikuisille Peruskoulutusta täydentävää lisä- ja t ä ydennys- koulutus Peruskoulu Ammatillinen peruskoulutus Lukio Ammatti- korkeakoulu Yliopisto Muut täydennyskoulutusohjelmat ja -kurssit Yliopistolliset erikoistumisopinnot Ammattikorkekoulujen erikoistumisopinnot Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Kielitutkinnot Muu lisäkoulutus Kansalais- ja työelämätaitoihin valmentavat opinnot Yhteiskunnalliset opinnot Harrasteopinnot Tutkintotavoitteista ------------------------- Vapaatavoitteista AIKUISKOULUTUSJÄRJESTELMÄ (OPM) 18

25 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MUOTOJEN NÄKÖKULMASTA (katso käsitteenmäärittely artikkelista Raudaskoski 2006. Aikuiskasvatus käsitteenä ja toimintana FORMAALISTA KASVATUSTA EI - FORMAALISTA KASVATUSTA INFORMAALIN OPPIMISEN MAHDOLLISTAVAA SATUNNAISOPPIMISEN TAI ARKIPÄIVÄOPPIMISEN MAHDOLLISTAVAA (Tuomisto 1994) © P.Raudaskoski 29.9.07 19

26 KOHTI TIETOPOHJAISTA TALOUTTA JA YHTEISKUNTAA MUUTOS TAVOITE: Aikuisen ja aikuiskoulutus- järjestelmän sopeuduttava! vakiintuneita toimintatapoja muutettava! ”Kaikilla Euroopassa asuvilla yhtäläiset mahd. mukautua muutokseen ja osallistua Euroopan tulevaisuuden muokkaamiseen” Aktiivinen kansalaisuus ja työllistettävyys Elämisen mallit Työnteon mallit Oppimis- mallit Opetus ja siihen osallistuminen kaikissa oppimisympäristöissä ELINIKÄINEN OPPIMINEN= kaikki jatkuva tarkoituksenmukainen oppimistoiminta, jonka tarkoituksena on parantaa ammattitaitoa sekä lisätä tietoja ja pätevyyttä TYÖLLISYYSSTRATEGIA Lähde: Euroopan yhteisön komission valmisteluasiakirja 2000 ”Elinikäinen oppiminen” © P.Raudaskoski 30.9.06 20

27 Ajatukset elinikäisestä oppimisesta 70-luvulla ja nyt (Manninen 2001) Kulttuurien välinen ymmärrys, kulttuurin rakentaminen kilpailukyky ohjaaminen neuvonta oppiminen työllistettävyys persoonallisuuden kehittyminen taloudelliset arvot humanistiset arvot aktiivinen kansalaisuusihmisyys elämäntilanteista nousevaa työelämälähtöistä hallinnon ja työelämän aloitteesta kasvattajien aloitteesta 1970-luku Nyt © P.Raudaskoski 29.9.07 21

28 Aikuiskasvatustiede KASVATUSTIETEET HUMANISTI- SET TIETEET (esim. historia, kielitieteet) YHTEISKUNTA- TIETEET ( esim. sosiologia) IHMISTIETEET EMPIIRISET TIETEET Yleinen kasvatustiede SOVELTAVAT TIETEET KÄYTTÄYTYMISTIETEET (esim. psykologia) Erityispedagogiikka IDEATIETEET filosofia © P.Raudaskoski 29.9.07 Lähteenä: Rinne, Kivirauma, Lehtinen 2000, Nurmi 1997 LUONNON TIETEET? (esim. biologia) 22

29 TIEDE JA AIKUISKASVATUS Tieteentutkimuksen asiantuntijat Kiikeri ja Ylikoski (2004) löytävät tieteelle useita eri merkityksiä. Tarkasteltaessa niitä suhteessa aikuiskasvatustieteeseen voidaan väittää, että Aikuiskasvatustiede voi olla yhtä kuin sen sen tähän mennessä saavuttamat tutkimustulokset sen tulevaisuudessa saavuttamat tutkimustulokset (pyrkimykset) sen piirissä käytetyt tutkimusmenetelmät ja ne, joita tulisi käyttää sen tutkijoiden muodostama tutkimusyhteisö kaikki aikuiskasvatustutkimusta harjoittavat instituutiot --------- Sen tuottama tieto täyttää tieteellisen tiedon perusvaatimukset (pätevyys, objektiivisuus, luotettavuus, yleistettävyys, raportoitavuus) 23

30 Yleisen kasvatustieteen suhde aikuiskasvatustieteeseen (keskustelua jo 60- luvulla Yhdysvalloissa) Erillisyystulkinta Sen mukaan on tehtävä jyrkkä ero lasten ja nuorten ja aikuisten kasvatuksen välillä, koska aikuiset ovat itseohjautuvampia ja autonomisempi eli kykeneviä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan itsenäisesti omaa oppimistaan. Epäitsenäisyystulkinta Aikuiskasvatus on kasvatustieteen yksi tutkimusalue Tieteenhaaratulkinta Molemmilla tieteillä on sama kasvatustieteellinen perusta, josta kumpikin eriytyy tutkimuskohteensa erityispiirteiden mukaan (aikuiskasvatukseen liitetään vapaaehtoisuus, työelämälähtöisyys ja yhteiskunnallisuus) (Alanen 1985) © P.Raudaskoski 29.9.07 24

31 Keskustelua aikuiskasvatustieteen itsenäisyydestä 2006 tieteenalana Ei itsenäinen tieteen pääala, osa kasvatustieteitä, soveltava tutkimusalue. Suhteellista itsenäisyyttä: omat journaalit, professorit, tutkimusseurat jne (Nurmi) Itsenäinen tieteenala: oma kohdealue, tutkimusote, omaa teoriarunkoaan kehittävä (Rinne, Eteläpelto, Tuomisto, Ahteenmäki- Pelkonen) Itsenäinen tiede? on myytti ja jäänne. Lähinnä arvokas näkökulma kehittyen omista lähtökohdistaan ja avautuen maailmalle (Engeström) Yhteiskunnan ja kasvatuksen tutkijoiden yhteinen lähde (Suoranta) Lähde: Aikuiskasvatus 4/2006,276-288) 25

32 Aikuiskasvatustieteen historiaa Kehityslinjat Aikuiskasvatus tieteenä esille1946 - (Harva) Tiedekielteisyys (1800-luvun loppu -) Tiede- myönteisyys 1929 - Aikuiskasvatuksen teorian laajentaminen syventäminen 1973 - (Castren) VAPAA KANSANVALISTUS VAPAA (KANSAN)SIVISTYS AIKUISKASVATUS AIKUISKOULUTUS JA -KASVATUS ELINIKÄINEN OPPIMINEN © P.Raudaskoski 29.9.07 26

33 Aikuiskasvatustiede ( Alanen 1988, Tampereen yliopisto ) aikuiskasvatuksellisten ongelmien selvittelyä hyödyntäen perustieteiden teoriarakenteita ja aikuiskasvatustutkimuksen aiemmin koostamaa tietoa PYRKIMYKSIÄ © P.Raudaskoski 29.9.07 27

34 Aikuiskasvatustiede (Kontiainen 1995, Helsingin yliopisto 2002 asti) Palvelee käytännön aikuiskasvatustoimintaa, rakentaa aikuiskasvatuksen teoriaperustaa ja seuloo muiden tieteiden tutkimustiedosta aineksia Perustehtävänä käsitteellisesti jäsentää ja ymmärtää tutkittavaa ilmiötä eli aikuiskasvatusta ja -koulutusta muutokseen reagoivana ja muutoshakuisena toimintana ja etsiä keinoja muutosten hallintaan. Tutkimus etsii vastauksia asetettuihin kysymyksiin, tuottaa uusia kysymyksiä ja välineitä (esim. malleja ja teorioita) ilmiöiden hahmottamiseksi ja todellisuuden jäsentämiseksi © P.Raudaskoski 29.9.07 28

35 Aikuiskasvatustiede (Tuomisto 2005, Tampereen yliopisto nyt) Tieteenala, jonka teoreettisena kohteena on aikuisten kasvattaminen/ oppiminen ja joka pyrkii – toisin kuin mikään muu tieteenala – edistämään tämän kohteen problematiikkaan suuntautuvaa tieteellistä tutkimusta. Sen erityispiirre on, että tutkimuskohde eli aikuiskasvatus on myös toimintaa vapaaehtoisuuden perustalta; sitä tehdään ja siihen osallistutaan omasta vapaasta tahdosta. © P.Raudaskoski 29.9.07 29

36 Aikuiskasvatustiede (Helsingin yliopisto nyt) Ameebamainen välittäjätiede, jonka pitäisi olla kiinnostunut globalisaatioon liittyvistä kysymyksistä ja koko planeetan kehittämisestä ja tietysti myös siitä, miten oppiminen ja kehitys voidaan nähdä yhteiskuntapolitiikan ja ihmisen elämänkaaren läpäisevinä asioina (Engeström 2003) © P.Raudaskoski 29.9.07 30

37 Aikuiskasvatustieteen luonteesta vuonna 2006 Yhteiskuntatieteellisesti orientoitunutta: osaaminen työelämän organisaatioiden, työn tekemisen ja siihen liittyvän oppimisen tutkimuksessa (Nurmi) Inhimillistä ja sosiaalista ymmärrystä omaava, ei vielä tyystin alistunut tutkimusintressiltään tekniseksi palvelemaan vain kilpailun ja työelämän vaatimuksia (Rinne) Parhaimmillaan tieteenalarajat ylittävää, käy teorian ja aidon käytännön välillä vuoropuhelua niin, että molemmat kehittyvät (Engeström) Elinvoimainen, uusiutumiskykyinen, kansainvälinen :ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaava, verkottuva, kansainväliseen keskusteluun osallistuva, sellaista tietämystä tavoitteleva, joka on mielekästä myös käytännön kannalta (Eteläpelto) Lähde: Aikuiskasvatus 4/2006,276-288) 31a

38 Aikuiskasvatustieteen luonteesta vuonna 2006 Sillä ei ole kovin vahvaa yleisestä kasvatustieteestä eroavaa teoreettista perustaa: se rakentuu perustieteiden filosofian, sosiologian, psykologian kehityksen tarjoamalle perustalle (joissa kussakin keskenään kilpailevia teoreettisia näkemyksiä ja koulukuntia) (Miettinen) 31b

39 Mitä aikuiskasvatustutkimus on? 32

40 Aikuiskasvatustutkimuksen neljä keskeistä teemaa vuosina 1996-2004 (Salo 2006) Työelämän ja työmarkkinoiden muutosten suhde aikuiskoulutukseen (työvoimapoliittinen koulutus, työttömyys, työssä oppiminen, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus) Organisaatioiden kehittäminen (kehittämisen välineet ja mallit, tiimit, oppiva organisaatio) Aikuisten opettaminen ja opiskelu (akateeminen opetus ja opiskelu, monimuoto-opiskelu) Aikuinen oppijana (aikuisuus,aikuisoppijuuden sosiaaliset ja yhteiskunnalliset merkitykset, oppimisen ja opiskelun merkitykset elämänkulussa) 33

41 MISTÄ TUTKIMUSHAASTEET NOUSEVAT? SUOMI EUROOPAN UNIONI TEOLLISTU- NEET MAAT MAAPALLO Globaalissa kontekstissa (yhteyksissä) Teollistuneiden maiden kontekstissa MUUTOSVOIMAT JA ONGELMAT Eu - konteksti Suomen konteksti Aikuiskoulutusneuvoston julkaisu 18/ 2005. 34

42 Mistä suunnilta tutkimusaiheet voivat tulla? (esim. kehittävään työntutkimukseen) Työelämästä esitetään pyyntöjä Arvioidaan käytännöstä nousevien ehdotuksia - onko niissä teoreettisesti ja tutkimuksellisesti mitään uutta Tutkijat itse löytävät teemoja ja käsitteitä osallistuessaan tutkimuspäiville ja liikkuessaan maailmalla Arvioidaan aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyjä käsitteitä/välineitä niiden teoreettista ja empiiristä pohjaa 35

43 Mistä kukin tutkija on kiinnostunut? Koulutukseen osallistuminen ja osallistumattomuus (Antikainen) Aikuiskoulutuspolitiikka (kansallisen suhde ylikansalliseen) (esim. Rinne, Vanttaja, Jauhiainen) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (esim. Manninen Vapaa sivistystyö (esim. Tuomisto, Salo) Aikuisten oppiminen arjessa (esim. Suoranta ja Salo: sivistyksellinen, aikuiskasvatus, radikaali kasvatus, Aittola) Ammatillinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus (esim. Eteläpelto) Organisaatioiden oppiminen työn ja organisaatioiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta ( esim. Engeström) © P.Raudaskoski 29.9.07 36

44 Kansainvälistä luokkaa olevia tutkimusperinteitä aikuiskasvatustieteessä (Suoranta 2006) Esimerkkeinä Ari Antikaisen, Yrjö Engeströmin ja Risto Rinteen tutkimusryhmät osana kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen valtakunnallista tutkijakoulua (KASVA). On viisivuotinen ja käynnistyi 1.1.2007. http://vanha.edu.utu.fi/kasva/tohtoriohjelmat/ktk.htm 37

45 Millaisiin kysymyksiin aikuiskasvatustieteilijät etsivät vastauksia? 38

46 Tutkimuskysymyksiä aikuiskasvatukseen liittyen valtakunnallisessa tutkijakoulussa KASVA: ssa (tohtorikoulutusohjelmissa) Kasvatus, tieto ja kulttuuri (KTK) Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja osallistumattomuus: Millaisia osallistumisen malleja tai tyyppejä suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyy, miten ne ovat muodostuneet ja miten ne ovat muutettavissa (Antikainen) Koulutuspolitiikan, -talouden ja arvioinnin vertailevan tutkimus (KAVE) Avoin yliopisto ja aikuisten sisääntuloväylät yliopistojen tutkintokoulutukseen: Miten 2000-luvun alun suomalainen yliopisto "kohtelee" sinne hakevia opiskelijoita, erityisesti aikuisia ihmisiä. (Rinne) Ikääntyneet sukupolvet ja elinikäinen oppiminen: millaisia kokemuksia ja näkemyksiä ikääntyneillä on kouluttautumisesta mikä merkitys, opiskelulla ja oppimisella on omassa elämässä (Rinne) 39

47 Tutkimuskysymyksiä aikuiskasvatukseen liittyen valtakunnallisessa tutkijakoulussa KASVA: ssa Oppimisen, oppimis- ja opetusympäristöjen ja opettajankoulutuksen tutkimus (OPPIKO ) sosiokulttuurinen näkökulma Oppimisyhteisöjen ja vuorovaikutuksen tutkiminen työelämän konteksteissa : Millainen yhteisö tukee oppijoiden osallisuuden rakentumista, millaisia välittäviä prosesseja (esim. puhetta, ilmapiiriä tarvitaan), miten tietoa luodaan yhdessä (Eteläpelto) Kehittävä työntutkimus (KEHTY) (tutkimuksella muutosta)! Työn ja oppimisen uudet muodot (Engeström) Millaista oppimista tarvitaan maailmassa, jossa organisaatiot, teknologiat ja elinympäristöt ovat ryöstäytyneet ihmisten hallinnasta. Onnistutaanko saamaan aikaan ekspansiivista oppimista, jossa ihmiset ryhtyvät muovaamaan omaa tulevaisuuttaan. Voidaanko työn muutos kääntää yhteiskehittelyksi erilaisten osaajien ja asiakkaiden välilllä 40

48 Suuret hallitsemattomat yhteiskunnalliset ongelmat Erilaiset innovaatiot ja niitä tuottavat asiantuntijat Innovaatioiden synnyttämät oppimishaasteet Miten ottaa oppimisen teorioilla ja käytännöillä hallintaan todellisuudesta nousevia ongelmia? Ilmastonmuutos, kulkutaudit, ihmiskauppa Bioteknologia Avoimen lähdekoodin tietojärjestelmät mm. Millaiset haasteet pitäisi kiinnostaa tutkijoita? (Engeström 2006) 41

49 Millaiset haasteet pitäisi kiinnostaa tutkijoita? Halutaan tutkia aikuiskasvatusta muutoksia tukevana ja edistävänä ja muutoksista johtuvia epäkohtia korjaavana toimintana (Eteläpelto 2004) Yhteiskunnan ja työelämän jatkuvat muutokset, globaali markkinatalous ja niihin liittyvät osaamisvaatimukset ja jatkuvan oppimisen vaatimukset (työntekijöiden uupuminen, ikääntyvien huomiointi, perheen ja työn yhteensovittaminen, yksipuoliset joustavuusvaatimukset, työurien epävakaus, työn epävarmuus, – edistettävä yritysten yhteiskuntavastuuta, elinikäisen oppimisen rahastoja ja työpaikkakoulutusta) Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen edistämällä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvää yleissivistystä Syrjääntymisen ja sosiaalisen pahoinvoinnin ehkäisy 42

50 Mikä huolestuttaa aikuiskasvatustieteilijää? (Eteläpelto 2004) Korkeaa osaamista vaativa tietointensiivinen työ ja työssä oppimisen ja inhimillisten resurssien kehittämisvaateet asiantuntijatyössä ( oman työn arviointitaitoa yhdessä toisten kanssa, uuden teknologian käyttötaitoa ja verkottumisen hallintaa, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisutaidot) Osaamisketjujen ja niitä synnyttävien ja ylläpitävien yhteisöjen ja ammatti-identiteettien rapautuminen työn lyhytnäköisen tehostamisen, kiireen seurauksena (onko aikaa samaistua, kuulua työyhteisöön ja oppia toisilta) Aikuisen jaksaminen oppimisyhteiskunnan tuotantoketjussa (miten elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen ankkuroidaan aikuisen kokonaiselämänkenttään ja miten aikuiskasvatus voisi ylläpitää ja vahvistaa eheää aikuisuutta 43

51 Saako työelämän ulkopuolella tapahtuva oppiminen tilaa? Tapahtuuko enää riittävästi oppimista yhteisöissä? – hajoaako yhteisöllisyys ja rapautuuko sosiaalinen luottamus Nouseeko työllistymisen edistäminen aktiivisen kansalaisuuden edistämisen edelle? Miten oppia aktiiviseen kansalaisuuteen: sehän on yhteydessä kulttuuriseen ja sosiaaliseen integraatiotyöhön ja syrjäytymisen ehkäisyyn (apua sosiaalipedagogiikasta, yhteisökasvatuksesta, sosiokulttuurisesta innostamisesta) Korostetaanko vapaa-ajan oppimisyhteyksissä liiaksi itseohjautuvaa oppimista : yksilön valinnanvapautta, itsenäistä oppimista ja opiskelua edellyttäviä oppimiskäytäntöjä yhteisöllisyyden kustannuksella? Mikä huolestuttaa aikuiskasvatustieteilijää? (Filander 2005) 44

52 PSYKOKAPITALISMI ”Ajan henkenä” (Värri 2002) ei salli pysyviä ominaisuuksia (jatkuvan muuttumisen vaade) ei armahda ja pyhitä lepopäivää (on-line yhteydet) vaatii aina lisäponnistuksia, julkisia näyttöjä (portfoliot) kolonialisoi suhteemme aikaan (ei eroa julkisen ja yksityisen välillä) työ tunkeutuu intiimeimpään eli perheen aikaan (ihmissuhteisiin) uhkaa itselle läheisiin yhteisöihin kuulumisen ja osallisuuden kokemukset vaatii muutosagenttiutta, jatkuvaa arviointia ja kehittämistä tuottaa joillekin menestystä, mutta myös jakautumista, syrjäytymistä ja pahoinvointia, empatiakyvyttömyyttä, autonomian tunteen vähenemistä korostaa vitaalisuutta, nuoruutta, ruumiin terveyttä ja kauneutta luo aggression ja tunnekylmyyden ilmapiirin 45

53 Aikuiskasvatustutkimus on muuttunut vapaasta sivistystyöstä määrällisestä ihminen ”tyhjänä tauluna” ennustavasta Selittävästä, hallintoa varten psykologisoivasta ilmiön osittavasta ammatilliseen laadulliseen Ihminen tajunnallisena sosiaalisena, aktiivisena ymmärtävään otteeseen, ihmisiä varten yhteiskuntatieteelliseen ilmiötä kokonaisuutena tarkastelevaan kertova standardiraportointi 46

54 Miten aikuiskasvatustutkimusta tehdään? Havainnoimalla ilmiöitä etäältä, kuvailemalla ilmiöitä tilastollisesti ja selittämällä ilmiöiden välisiä yhteyksiä (esim. tilastollinen tutkimus) Ymmärtämällä ilmiöitä sisältä käsin laadullisesti (esim. elämänkertatutkimusta, etnografista) Osallistamalla itsen, olosuhteiden, toiminnan ja toiminnan taustalla piilevien oletusten reflektointiin ja olosuhteiden arviointiin, paljastamalla koettuja ongelmia ja epäkohtia, kritisoimalla käytäntöjä: ( esim. toimintatutkimus, diskurssitutkimus) Muuttamalla ja kehittämällä käytäntöjä (interventiotutkimus: kehittävä työntutkimus) © P.Raudaskoski 29.9.07 47

55 Onko aikuiskasvatuksen uudelleenmäärittelyn aika? Pitäisikö aikuiskasvatustutkimukselle määrittää uusi tähtäyspiste? 48

56 Filanderin mukaan tarvitaan kriittistä otetta, yhteiskuntateoreettista orientaatiota (Madsen 2001) Aikuiskasvatuksellisia kysymyksiä ja ongelmia pitäisi tulkita yhteiskuntateoreettisen, Habermasilaisen orientaation kautta: auttaa ymmärtämään kuinka systeemimaailma (valta- ja tehokkuuspyrkimykset yksityisellä ja julkisella sektorilla) vie edellytyksiä ja tilaa ihmisten elämismaailman kommunikatiiviselta toiminnalta. Ihmisillä käytettävissä entistä vähemmän uudistavia siirtymätiloja elämänsä merkityksellistämiseen ja uusien arvojen ja normien luomiseen - kaikki aika menee työhön ja kuluttamiseen, viihteeseen – ei aikaa uudenlaisen suunnan etsinnälle Madsen, B. 2001, Sosialpedagogik.; Filander, K 2005. 49

57 Edistetään ja helpotetaan sivistävää sosialisaatiota – kasvamista yhteisön jäseneksi (Madsen 2001, Filander 2005) Autetaan ihmistä hallitsemaan muuttuvia tilanteita sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja tuotannollisten pelien sääntöjä Autetaan ihmistä säilyttämään toimintakykynsä, identiteettinsä eheyden, ymmärtämään muutosta, merkityksellistämään sitä, ylläpitämään solidariteettiä muutoksenkin aikana Kehitetään ihmisiä löytämään itsestään elämänkompetensseja ja persoonallisia resursseja, joiden avulla itsenäinen elämä ja jatkuva henkinen kasvu on mahdollista 50

58 Tarvitaan aikuiskasvatuksen osittaista sisällöllistä uudelleenmäärittelyä kohti sivistyksellistä aikuiskasvatusta (Salo ja Suoranta 2002) Ei luovuta kasvatuksen käsitteestä eikä kasvatussuhteen käsitteestä Mutta otetaan käyttöön sivistyksellisen aikuiskasvatuksen käsite Se taistelee niitä tekijöitä vastaan, jotka kapeuttavat aikuisten ajattelua ja toimintaa. Se harjoittaa erikoistumisen kritiikkiä (miksi ei nähdä kapeasti rajatun alan ulkopuolelle) asiantuntijuuden kritiikki (miksi olla tietynlaisen puhetavan vankina- estää näkemästä toiseuksia ja kolmansia ääniä) vallanhalun kritiikki (miksi väistämättömästi liukua kohti valtaa) 51

59 Sivistyksellinen aikuiskasvatus = (Suoranta ja Salo 2002) Yksilöiden ja ryhmien tukemista, osallistamista arkielämän moniin toimintoihin, joista voi oppia ja joita voi omalla oppimisellaan rikastuttaa Tähtää yksilöiden ja ryhmien sivistyksellisen elämäntaidon saavuttamiseen, ylläpitämiseen ja uudentamiseen Tähtää sivistyksellisyyteen: taitoon huolehtia itsestä koskevista asioista, muodostaa kriittisesti käsityksiä yhteisistä asioita ja taitoon ottaa kantaa yhteisiin asioihin 52

60 Millaista aikuiskasvattajaa tarvitaan? (Suoranta ja Salo 2002) Tarvitaan sivistyksellistä amatööriä, nostaa esille moraalisia kysymyksiä eri teoista ja toimenpiteistä muuttaa aikuiskasvatuksen ammatillisia rutiineja, uudistaa kasvatuskäytäntöjä eläviksi ja radikaaleiksi kysyy miksi teemme, kuka hyötyy, kuinka yhdistää henkilökohtaisiin hankkeisiimme, uutta luoviin ajattelutapoihin kysyy ovat aikuisopiskelijat olemassa siksi, että heidät pidetään onnellisina vai, että heidän ajattelutapojaan kyseenalaistetaan, heitä mobilisoidaan osallistumaan demokraattisemmin yhteiskunnalliseen toimintaan 53

61 ERÄS TAPA JÄSENTÄÄ AIKUISKASVATUSTA Sopeuttavaa, systeemimaailmaa ja sen vallitsevaa aineellista ja kulttuurista pääomaa sekä sosiaalista järjestystä uusintavaa toimintaa (osaajien kouluttamista, kuluttajien opastamista ja valistamista) Kriittistä systeemimaailmaa ja sen vallitsevaa aineellista, sosiaalista järjestystä ja kulttuurista pääomaa kyseenalaistavaa, muuttavaa toimintaa (poliittisten osallistujien kasvattamista, työorganisaatioiden kehittämistoimintaa) Kriittistä voimaannuttavaa ja vapauttavaa elämismaailmaa uudistavaa toimintaa (pienyhteisöissä, arjessa ja työn ulkopuolella tapahtuvan oppimisen edistämistä (vaihtoehtotoimijoiden kasvatusta ja uudenlaisen elämäntavan toteuttajien kasvatusta) (Raudaskoski soveltaen Suorantaa 2001 ja Habermasia 1984, 1987) 54

62 Jürgen Habermasin teoria tiedon intresseistä. Hän erottaa kolme tiedonintressiä. Lähde: Heikkinen H. T. 2001, Rinne, Kivirauma, Lehtinen 2000 Orientaatio Päämäärä Tutkijan rooli Mitä tarkoittaa aikuiskasvatustutkimuksessa TEKNINEN Maailman ja aikuiskasvatustodelli- suuden,-instituutioiden hallinta ja kontrollointi PRAKTINEN Ulkopuolinen asiantuntija (teknokraattinen tiedekäsitys) Tuotetaan, faktoja, objektiivisia kuvauksia, ennusteita ja selitysmalleja esim. hallinnon ja koulutussuunnittelun tueksi Rohkaisee osallistumaan ja reflektoimaan omaa toimintaansa Muutosagentti, yhteistoiminnan koordinoija ja osallistuja EMANSIPATORI- NEN (kriitinen, vapauttava) Aikuiskasvatus- kulttuurin ja -arjen ymmärtäminen Alistavien käytäntöjen, olosuhteiden kritiikki ja muuttaminen Tuotetaan tulkintoja, etsitään aikuiskasvatuksellisten ilmiöiden merkitystä ja mieltä keskinäisen ymmärryksen ja itseymmärryksen parantamiseksi Tuotetaan kriittisiä tulkintoja ja tietoa, kehitetään käytäntöjä, autetaan muuttumaan, voimaantumaan ja vapautumaan epäkohdista (hermeneuttinen, lat. hermeneuin = tulkinta) 55

63 Heikkinen (2003) kriittisesti kysyy onko niin että Innovaatioita edistävä aikuiskasvatustutkimus muuntuu teknologiapolitiikaksi, jossa aikuiskoulutuksen roolina on tuottaa ympäristöjä ja välineitä liiketoiminnallisesti arvokkaan tiedon, innovaatio-oppimisen aikaansaamiseksi globaaleilla markkinnoilla toimivia yrityksiä varten Elinikäistä oppimista palveleva aikuiskasvatustutkimus muuntuu työvoimapolitiikaksi, jossa aikuiskoulutuksen rooli on tuottaa joustavia, liikkuvia, päivittyviä työllistyjiä oppimisympäristöjä organisoimalla © P.Raudaskoski 29.9.07 56

64 Heikkinen (2003) kysyy pitäisikö Elinikäistä oppimista ja sosiaalisia innovaatioita edistävä aikuiskasvatustutkimus voi myös muuntua elämänpolitiikaksi, jossa aikuiskoulutuksen roolina on tuottaa aktiivista kansalaisuutta, tasa-arvoa, hyvinvointia, elämän mielekkyyttä ja paikallistason kulttuuria © P.Raudaskoski 30.9.06 57

65 SANANA (merkkeinä ja merkityksinä) KÄSITTEENÄ KÄSITETTYNÄ (ajattelu, arvot, käsitykset) KOETTUNA ILMIÖNÄ (mielikuvat tunteet, kokemukset muistikuvat?) KEHITTÄVÄNÄ TOIMINTANA ( esim. Engeström) DISKURSSINA esim. Filander (puhetta/tekstiä jolla tehdään jotain) soveltaen Mehtäläinen, J 1992 Miten tutkija voi lähestyä muutos- ja kehittämistilanteita? © P.Raudaskoski 29.9.07 58

66 Lineaarisesti vaiheittain etenevänä valittuihin strategioihin pohjautuvana sopeutumisprosessina (tutkimus kytkeytyy suoraa työnantajien ja intresseihin, ominaista laaja sitouttamispyrkimys johdon visioihin, menetelminä esim. HRD, OD, QWL (esim. Sarala: henkilöstön osaamisen ja ilmapiirin laadun kehittäminen, työn rikastuttaminen ja osallistava johtaminen) Ristiriitojen kautta etenevänä tietoiseen organisatoriseen kehittämiseen perustuvana suunniteltuna innovaatioprosessina organisaatio kehittää välineet muutoksen ohjaamiseen ja hallintaan koko henkilökunnan kanssa (esim. Engeström kehittävä työntutkimus) Aikuiskoulutustutkimus työelämässä: tutkitaanko muutos- ja kehittämistilanteita Kulttuurisena asioiden ja asemien diskurssiivisena merkitys- ja määrittelykamppailuna Tutkitaan vakiintuneina ja kilpailevina puhetapoja, joilla ylläpidetään tai kyseenalaistetaan tietynlaista muutosta. (Filander) 59

67 Aikuiskasvatus Oman oppimisen ohjaaja (1. jakso) Muutosta osallistu- malla (4. jakso) Oppiko Organisaatio? (3. jakso) Vasta- vuoroisuus oppimisessa (2. jakso) Koulutus- uskosta oppimis- uskoon (6. jakso) Oppimisen paradoxit (7. jakso) Kasvava aikuinen tv- sarja ja samanniminen artikkeliteos 1999 Kansan- Liikkeestä Koulutukseksi (5. jakso) © P.Raudaskoski 30.9.06 TUTUSTUTAAN HELSINGIN YLIOPISTON AIKUISKASVATUSTUTKIMUKSEEN 60

68 Kehittävä työntutkimuksen yksikkö (perustettiin 1994, 30 tutkijaa viidessä tutkimusryhmässä) Mitä tutkitaan? Muutosta työssä, teknologioissa ja organisaatioissa. Mistä käsin: Teoreettisena viitekehyksenä on kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja ekspansiivisen oppimisen teoria Miten? kehittävän työntutkimuksen metodologiaan pohjautuen ( perustuu interventioihin), työntekijät voivat tutkijoiden kanssa analysoida ja kehittää työtään. Yksikkö vastaa tohtoriohjelmastaan sekä on mukana tieteen ja teknologian tutkimuksen tutkijakoulun koordinoinnissa. Yhteistyökumppanit: teollisuusyritykset, koulut, sairaalat, postitoimistot, viestintäyritykset, biotekniikan tutkimus- ja kehitysverkostot 61

69 Kehittävän työntutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja käytetyt peruskäsitteet (Mistä käsin tutkitaan?) Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ( 1920-luvulla Vygotski, Leontjev, Luria) Suomalainen sovellus on kehittävä työntutkimus (Engeström 1995) Tutkitaan kulttuurissa eläviä, kulttuurin välineiden avulla yhdessä toisten kanssa toimivia ihmisiä. Ihmisten käyttämät konkreettiset ja henkiset välineet muuttuvat historiallisesti. Lähdetään todellisuudesta, työtoiminnasta huomioiden toiminnan monimutkainen systeeminen rakenne (laaja työn käsite) Teorian peruskäsite = kohteellinen, kulttuurisesti välittynyt, yhteisöllisesti merkitykselliseen tarkoitukseen suuntautuva toiminta 62

70 Huomioidaan toiminnan monikerroksinen rakenne (Leontjev 1977) Toiminta on jatkuvassa liikkeessä ja sitä toteuttaa kollektiivinen, yhteisö suuntautuen tiettyyn kohteeseen esim. potilaisiin sairauksineen kohti parantumista Toiminnan mahdollistaa yksilöiden tai ryhmien tavoitteiset teot (esim. Avoimessa yliopistossa aikuisten oppiminen ja aikuiskoulutuksen toteutus edellyttää hallinnollisia tekoja, suunnittelutekoja, tuutorointekoja, opetus-ja arviointitekoja) Teko tapahtuu automaattisesti sujuvien ihmisen tai koneen toteuttamien operaatioiden avulla suuntaavana tekijänään olosuhteet (esim. verkko-oppimisympäristössä tekstipohjaisen viestinnän avulla) Operaatiot voivat vaeltaa teosta ja toiminnasta toiseen laukaisten yllättäviä häiriöitä ja käynnistää muutosprosesseja 63

71 Huomioidaan työtoiminnan kehittyminen? Se, miten työ on muuttunut? Analysoidaan toiminnan mahdollisia seuraavia kehitysvyöhykkeitä, joiden poikki on kuljettava, tehdään historiallinen analyysi käsityömäisestä tuotantotavasta massatuotantoon massaräätälöinnistä yhteiskehittelyksi Oppiminen raivaa toiminnan piiriä ja mahdollisuuksia uudelle tasolle Yhteiskehittely: useat tuottajat muodostavat strategisia yhteenliittymiä tai tuottajaverkostoja ja yhteistyönmuotoja, joiden avulla he rakentavat ja ylläpitävät monimutkaisia, muunneltavia ja jatkuvasti kehiteltäviä, käyttöiältään pitkäikäisiä tuote- ja palvelupaketteja (tuote + palvelut) (Engeström 2004) 64

72 TEKIJÄ VÄLINEET KOHDE TEON RAKENNE TEON RAKENNE (esim. yksilön toiminta) (ks. Vygotski,L 1978; Engeström 2003) Myös opiskelussa kohteen tulisi laajeta käytäntöön ja siellä kohdattaviin ongelmiin 65

73 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ = Tiettyyn kohteeseen suuntautunut organisoitu yhteisöllinen toiminta esim. organisaation harjoittama tuotanto, joka jäsentyy järjestelmäksi, jolla on omat välineensä, sääntönsä ja työnjakonsa. Toimintajärjestelmä on jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa, mutta samalla sen perusrakenne on suhteellisen pysyvä. Toimintajärjestelmän ja sen ristiriitojen erittely tekee ymmärrettäviksi yksilöiden teot. (Engeström- Engeström- Vähäaho 1999) Ristiriita = toimintajärjestelmän sisällä tai toimintajärjestelmien välillä kehkeytynyt rakenteellinen jännite. Ristiriidat ovat ekspansiivisen oppimisen voimanlähde. Ne synnyttävät häiriöitä, mutta myös uusia oivalluksia ja innovaatioita. (Engeström- Engeström- Vähäaho 1999) 66

74 TEKIJÄ VÄLINEET KOHDE TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖTYÖNJAKO Mieli TEOT TOIMINTAJÄRJESTELMÄ (organisaation toimintaa) (Engeström 1987; 1995) Kohde= asia, ongelma joka muuttuu, jolla on elinkaari ”raaka- aineesta lopputulokseksi”, ”sairaudesta terveyteen” 67

75 Engeström (1992): KOORDINAATIO (rajojen ja toimintojen yhteensovittamista, rutiinien tekemistä yhdessä – ei neuvotella) KOOPERAATIO (asian, ongelman työstämistä yhdessä– neuvottelu tilapäistä, ei kommunikaatiota, yhteistä kohdetta ei määritellä) KOMMUNIKAATIO (uuden kielen luomista, omien viestintätapojen kriittistä arviointia, kohteeseen samaistumista) TUNNISTETAAN KOLLEKTIIVISET TOIMINTAMUODOT JOISSA TOTEUTUU YHTEISTOIMIJUUS, ‘INTER-AGENCY’ 68

76 EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN? Yhteisöllisen oppimisen tyyppi, jossa oppijat luovat itselleen uuden toimintamallin ja toiminnalleen entistä laajemman kohteen. Ekspansiiviseen oppimiseen kuuluu dialogi ja väittely eri näkökulmien välillä (Engeström, Engeström ja Vähäaho 1999) Ekspansiivinen = laajeneva, laajenemishaluinen, -kykyinen. Kohde = Organisaation tai muun yhteisön toimintaa suuntaava ja motivoiva sisältö ja tarkoitus (Engeström, Engeström ja Vähäaho 1999) 69

77 Millaista oppimista toimintajärjestelmässä tavoitellaan ”EKSPANSIIVISTA” Organisaatioiden välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista toiminnan pohjana olevien arvojen ja normien erittelyä ja uudelleenarviointia uuden toimintamallin rakentamista, testaamista ja käyttöönottoa ORGANISAATIO OPPII JOTAKIN MITÄ EI VIELÄ OLE (ks. Engeström 1987) 70

78 1.Vallitsevan käytännön kyseenalaistaminen ( I asteen ristiriidat yhden toiminta- järjestelmän elementin sisällä esim. työnjaossa) 2. Vallitsevan käytännön analyysi ( II asteen ristiriidat toimintajärjestelmän elementtien välillä esim. sääntöjen ja työnjaon) 3. Uuden ratkaisun mallintaminen (uusi toimintamalli ja välineet) 4. Uuden mallin tutkiminen (III asteen ristiriidat uuden ja vanhan toiminta mallin välillä) 5. Uuden mallin käyttöönotto ( IV asteen ristiriidat kahden eri toimintajärjestelmien välillä) 6. Prosessin arviointi Miten prosessi etenee? Toiminta kehittyy ekspansiiviseen oppimisen syklissä (sykli ja teot) 7. Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja laajentaminen 71

79 Teoreettiset välineet ja mallit Miten tutkitaan? - avuksi muutoslaboratorio Tulevaisuus Nykyisyys Menneisyys Käytännölliset Ideat ja välineet Peili Videoitua työtoimintaa Asiakaspalautteet Tilastot Kirjuri Video- projektori Aikataulun pitäjä Työntekijät Tutkija Intranet Arkisto Erittelevät ristiriitoja ja sunnittelevat niille ratkaisuja 72

80 MUUTOSLABORATORIO Osallistava kehittämistyön menetelmä, jonka avulla työyhteisö voi toteuttaa sekä syvällisiä toimintatavan ja kulttuurin muutoksia että toiminnan jatkuvaa parantamista. Menetelmällä luodaan haastava tulevaisuuden visio sekä tuotetaan sellaisia käytännön ratkaisuja nykyisiin ongelmiin, jotka ovat askelia kohti uutta toimintatapaa (Virkkunen et al. 1999). Muutoslaboratoriossa on keskeistä työprosessien tuominen työntekijöille näkyviksi ja yhteisen keskustelun kohteeksi. 73

81 RAJANYLITYSLABORATORIO Suunnitelmallinen interventiomenetelmä, jolla edistetään ekspansiivista oppimista kahden tai useamman organisaation tai organisaatioyksikön vuoropuheluna. (Engeström, Engeström, Vähäaho 1999) RAJANYLITYS = Toiminnan uudistuminen edellyttää usein organisaatioiden välisten ja organisaatioin sisäisten rajojen ylittämistä ja yhteisen, entistä laajemman kohteen muodostamista raja- alueella. Rajanylityksiä voidaan tukea esim. luomalla yhteisiä rajatiloja, organisaatioiden välistä vaihtoa ja vuoropuhelua varten sekä kierrättämällä työntekijöitä organisaatioiden välillä. (Engeström, Engeström, Vähäaho 1999) 74

82 MIKSI ORGANISAATIOIDEN ON OPITTAVA YHDESSÄ? Pystyäkseen ottamaan käyttöön uusia tuotannonohjausjärjestelmiä, siirtymään käsityömäisestä työstä, sarjatuotantoon, prosessien parantamiseen, massaräätälöintiin ja lopulta yhteiskehittelyyn (dialogiseen tietoon ja kehittyneempää työkäytäntöön) Ollakseen Kustannustehokkaita Kansainvälisiä Asiakaslähtöisiä Teknologiassaan edelläkävijöitä Luovia monimutkaisten ongelmien ratkaisijoita (ks. Engeström 2005) 75

83 Lisätietoa kehittävästä työntutkimuksesta: sen teoreettisista perusteista ja menetelmistä seuraavista lähteistä: Engeström, Y. (1987). Learning by expanding: An activity- theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit. (saatavilla verkossa: http://lchc.ucsd.edu/MCA/Paper/Engestrom/expanding/toc.htm Engeström, Y. (1995). Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Helsinki: Painatuskeskus (sivut 1-158). Engeström, Y.2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino. Tampere. Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Muutoslaboratorio. Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Helsinki: Työmionisteriö Victor ja Boynton 1998. Invented here 76

84 Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön tutkimusryhmät Työn ja oppimisen uudet muodot (prof. Yrjö Engeström) Innovaatiot ja tutkimustyön organisointia (prof. Reijo Miettinen ) Työssä oppiminen ja kehittävä siirtovaikutus (VTT Ritva Engeström Tiedon ja osaamisen johtaminen, interventiot ja oppiminen (prof. Jaakko Virkkunen http://www.helsinki.fi/ktl/tutkimus/index.htm 77

85 Tutkimusprojektit liittyvät Työn kehittämisen kestävyyteen ja leviämiseen Yksityistämiseen ja yhteisvastuuseen Tuottaja-käyttäjäyhteistyöhön Sosiaaliseen pääomaan ja luottamukseen innovaatioverkoissa Opettajien tvt-pätevyyden kehittämiseen innovatiivisten oppimis- ja tietoyhteisöjen tuella Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen oppimisjärjestelmässä 78