Miksi lääkäriin? Oireesta diagnoosiin Sairauden hoito Miksi lääkäriin? Oireesta diagnoosiin

Miksi lääkäriin? 17% oireen hallitsemiseksi 15% koska näin neuvottiin 15% jälkitarkastukseen 12% jatkoselvittelyyn 7% psykososiaalisten ongelmien takia 6% tiedon saamiseksi 4% ensiapua varten 24% muiden syiden takia

1. Esitiedot vastaanotolla lääkäri selvittää kyselemällä vaivan kestoa, luonnetta ja sen aiheuttamaa haittaa tarvittaessa lisätietoina esim. potilaan aikaisempia sairauksia, muita oireita, potilaan käyttämiä lääkkeitä esitiedot antavat lääkärille käsityksen, millä kokeilla potilaan mahdollista sairautta ryhdytään täsmentämään esitietojen osuus oikean diagnoosin määrittämisessä on n. 80%

2. Potilaan status sydänäänten ja keuhkojen hengitysäänten kuunteleminen tunnustelu (kaulan ja kainaloiden imusolmukkeet) nielun tarkastus vatsan alueen painelu peräsuolen tai emättimen kautta tunnustelu mittaukset; esim. kuume, verenpaine, vyötärönympärys, raajan liikelaajuus

3. Verikoe tuo lisäselvyyttä eri ainesosien pitoisuuksien määrittely kertoo poikkeamat normaalista tavallisimpia verikokeita: tulehduksen astetta määrittävät kokeet, hemoglobiini, kolesteroli otetaan yleensä kyynärtaipeen laskimosta ei välittömästi ruokailun jälkeen, koska silloin veressä on runsaasti imeytyneitä ravintoaineita

4. Tähystys eli skopia esim. ylävatsakivun syyn selvittäminen nielun kautta mahalaukkuun viedyllä taipuisalla putkella, jonka sisällä kulkevat pihdit mahdollistavat näytepalan oton (gastroskopia) myös polven tähystys (artroskopia), peräaukon kautta tapahtuva tähystys (kolono-, rekto- ja sigmoidoskopiat)

5. Koepala antaa tietoa solujen ja kudoksen rakenteesta ja mahdollisista muutoksista esim. tietoa tulehduksesta, syövän esiasteesta

6. Röntgentutkimus voidaan tutkia pehmeitä kudoksia, esim. sydän ja keuhkot sekä luita tietokonekerroskuvaus eli tomografia mahdollistaa kudoksien tutkimisen ohuina viipaleina filmillä tai kuvaruudulla, esim. aivoverenvuoto tai –infarkti voidaan käyttää varjoaineita apuna

7. Ultraäänikuvaus käytetään pehmytkudoksien tutkimiseen ihon pinnalta ei säteilyä seurataan myös raskauden kehittymistä

8. Magneettikuvaus tarkin käytössä olevista radiologisista kuvantamismenetelmistä voidaan tutkia myös elimistön toimintaa kuvan ohjaamana voidaan tehdä hoitotoimenpiteitä, esim. pallolaajennus

9. Toimintakokeet EKG (elektrokardiogrammi) mittaa sydänlihaksen sähköistä toimintaa sydämen supistumisen eri vaiheissa EEG (elektroenkefalografia) mittaa aivojen sähköistä toimintaa pään pinnalta