Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun – Keski-Pohjanmaan Biolaakso Biolaakson neuvottelukunta 17.6.2015 Anne Pesola, tj Kosek Kehitysjohtaja , projektipäällikkö Biolaakso-hanke Kannuksen kaupunki (31.8.2014 saakka)

Biolaakso –esiselvityshanke 1.3.2013-30.6.2014 Tehtiin taustaraportti ja suunnitteluraportti Ennen kaikkea verkostoiduttiin tiiviisti oman alueen biotaloustoimijoiden kesken Osallistuttiin aktiivisesti Luonnon-varakeskuksen eri valmisteluvaiheisiin Tutkimus- ja kehitysyhteistyö BioFuelRegionin (Uumajan yliopisto, SLU) ja yhteistyö Joensuun INKA-ohjelman toteuttajien kanssa ja yhteinen workshop Vierailu (Biolaakso+Joensuun INKA) maaliskuussa BioFuelRegionin alueelle ja vastavierailu toukokuussa Biolaakson alueelle Biolaakson esite (suomi/englanti), myös sähköinen versio (www.biolaakso.fi) Tehtiin strategiatyötä ja Biolaakso osaamiskärkien kartoitusta Tunnistettiin 8 erilaista biotalouden arvoketjua Markkinoitiin ja käytiin monissa tilaisuuksissa kertomassa Biolaakson toiminnasta Kutsuttiin EU:n kestävän energian viikoille puhujaksi biotaloudesta maaseutualueilla

- Biotalous voisi olla koko Suomen veturi, jos niin halutaan - Mm. Venäjältä tuleva kaasu voitaisiin korvata lähes kokonaan kotimaisella biokaasulla - Esteitä: Verotus – turpeen energiavero johtanut kivihiilen lisääntyvään käyttöön Tariffit – esim. pienet CHP-laitokset eivät tariffien piirissä, tuulivoimalle hyvät tariffit – valuuko ulkomaille? Lupaprosessien hitaus Rahoitus Referenssit

Osataanko toimia yhdessä vai kilpailevatko alueet keskenään? Osataan toimia yhdessä ja haetaan aktiivisesti yhteistyötä ja yhteishankkeita Suomeen mahtuu useita erilaisia bioenergiaa ja biotuotteita tuottavaa laitosta Yritykset perustavat uusia laitoksia sinne missä on parhaat tuotantoedellytykset

Asukasluku 31.12.2012: 182 800 (3 %)

Elinkeinorakenne

Biotalouselinkeinojen merkitys alueella Biolaakso liiketoimintaympäristönä

Puunjalostus (n. 1100- 1200 htv)

Bioenergia (n. 1000 htv ml. korjuu ja logistiikka)

Maidontuotanto Tuotanto kunnittain

Elintarviketeollisuus (n. 1200-1300 htv)

Turkistuotanto 2010-2011

Keski-Pohjanmaan tutkimusinfra Laboratoriot AMK: kemian laboratoriot (yhteiskäytössä yliopistokeskuksen kanssa): tehdasmittakaavainen kemian koelaboratorio Chemplant, akkulaboratorio (kuivatestitila) Ketek Oy: 14 laboratoriota Metla: polttoaineanalytiikka, orgaanisten komponenttien määritys MaintPartner-tutkimuslaboratoriot Tutkimusmetsät ja – suot Huomioitava, että alueella on potentiaalista käyttää uusia, nykyiaikaisia karjatiloja sekä elintarvikealaa yritysympäristönä Lisäksi meillä on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä (60 yritystä), joka tarjoaa mahdollisuuksia biomassojen jatkojalostukseen, aine- ja energiavirtojen hyödyntämiseen ja /tai lopputuotteiden käyttöön.

Tutkimuksella ja innovaatioilla kasvua Osaamisen kärjet Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa) Biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena Luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinne-talous, happamien sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta) Energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia) Bioenergian kestävä tuotanto Paikkatietojen hyödyntäminen biomassojen arvoketjussa (esim. puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena)

Biolaakson potentiaali metsät kasvavat vuosittain 300.000 m3 enemmän kuin niitä hyödynnetään, alue tuottaa n.20 % maamme maidosta, 12 % naudanlihasta, 12 % sianlihasta ja suurimman osan turkiksista, 22 % ruokaperunasta puutaloteollisuus vahvasti keskittynyt alueelle Lämpö- ja voimalaitosten kirjo yltää pienistä energiaosuuskunnista maailman suurimpaan biomassavoimalaitokseen Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä Kokkola Industrial Park (KIP, www.kip.fi) sekä maamme kolmanneksi suurin satama. Teollisuusalueen investoinnit 2013 yli 100 milj. euroa Biomassoista ja niiden sivuvirroista on mahdollista valmistaa lukuisia tuotteita, joita kemianteollisuus voi jalostaa globaaleille markkinoille Biotalouden ja kemian yhdistäminen Biolaaksossa on ainutlaatuinen mahdollisuus

Esimerkkejä biotalouden uusista arvoketjuista

ASIAKKUUS Yritykset Julkiset toimijat Biolaakson toiminta- ja organisoitumismalli Biolaakson neuvottelukunta ja hankkeen hallinnointi Neuvottelukunnassa ovat mukana alueen keskeiset julkiset ja yritystoimijat. Neuvottelukunta toimii pitkäjänteisenä yritys- ja aluerahoituksen vuorovaikutuskenttänä. Neuvottelukunta käyttää ryhmien asiantuntemusta hyväkseen lausunnoissa ja mm. rahoituksesta keskusteltaessa. Neuvottelukunta ei ole päätösvaltaelin vaan foorumi. Päätökset tehdään luonnollisesti niistä vastaavissa organisaatioissa. Biolaaksoon muodostetaan kattohanke, johon tulee hankehallinnointi (???) ja koko Biolaaksoa koskevat toimenpiteet ja hanketoiminnan edistäminen. Kattohankkeelle muodostetaan ohjausryhmä, joka toimii käytännön toimijana Biolaakson eteenpäinviemisessä . . Biolaakson palvelu- ja kehittämisryhmä Luova-verkoston, Centrian koulutuskuntayhtymien ja Ketekin ympärille syntyy neuvonta,- koulutus- ja kehittämishankkeiden toimenpideryhmä Biolaakson tieteellisen tutkimustoiminnan ryhmä KYC, Luke ja GTK luovat ja vahvistavat kansallista ja kansainvälistä tutkimus-kompetenssia mm yhteisten tutkimus-hankkeiden kautta. Samalla luodaan yhteisiä koulutusväyliä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolle. Yhtenä mahdollisuutena yhteisprofessuurit ASIAKKUUS Yritykset Julkiset toimijat . Biolaakson tutkimusinfrarakenteet Kampusalueella sijaitsee nykyaikainen laboratoriokeskittymä, joka palvelee niin tutkimusta, opetusta kuin yritysten tarpeita. Laboratorioihin kuuluu mm. Chemplant-koetehdas, Kannuksessa oleva vahva ja monipuolinen laboratoriokokonaisuus ja tutkimuskoealueet, GTK:lla on Kokkolassa tutkimusympäristö ja KETEKillä useita laboratorioita. Tutkimuslaitoksilla on verkostojensa kautta käytössä laaja laboratorio- ja muu tutkimusympäristö. Kokkolan rannan teollisuusalueen yrityksillä on myös mittavavat tutkimusympäristöt. .