PALVELURAKENNEUUDISTUS PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Lahti Toimitusjohtaja Risto Parjanne

Risto Parjanne Uudistuksen perusteet / miksi? Uudistus tehdään siksi, että palvelut voidaan turvata tulevinakin vuosina kansalaisille Siksi, että demokraattinen kuntajärjestelmä säilyy Luodaan taloudelliset edellytykset toiminnalle jatkossakin

Risto Parjanne Kunnilla vastuu uudistuksista Toteutuksessa vastuu kunnanvaltuustoilla ja henkilöstöllä; lyhyesti sanottuna kunnilla Ensimmäinen askel on kuntakumppaneiden löytäminen Toimeenpanosuunnitelma on keskeisin työväline Kunnat tekevät uudistusta kuntalaisia varten; ei valtiolle

Risto Parjanne Elinvoimainen ja toiminta- kykyinen kunta Veropohja (verotettavat tulot/ asukas; yhteisövero-osuus/as) Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Palvelukohtaiset yksikkökustannukset Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi Talous ja henkilöstö Yhdyskunta ja ympäristö ja ympäristö Tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne Kuntakeskustan elinvoimaisuus Taajamien elävyys Elinympäristön viihtyisyys Fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus Houkuttelevat asumisalueet Monipuolinen elinkeinorakenne Hyvät yrittäjäpalvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kysyntää vastaava osaaminen Uudistumiskykyisen työvoiman turvaava koulutustarjonta Toimivan innovaatioympäristön kehittyminen Kunnan imago ja vetovoimaisuus Elinkeinot ja työllisyys Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Paikallinen identiteetti Toimiva lähidemokratia Kunnan strateginen kehittäminen Kunnan luottamushenkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet Kunnan viranhaltijajohdon asema ja toimintaedellytykset Demokratia ja johtaminen Palvelut ja asiakkaat Palvelujen saatavuus Palvelujen laatu Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen

Risto Parjanne Muutosjohtaminen Muutoksen suunnittelu ja läpivienti edellyttää kunnissa vahvaa poliittista ja operatiivista johtajuutta ja sitoutumista. Koko henkilöstö sitoutettava tuleviin muutoksiin, vastuu sekä luottamus- että virkamiesjohdolla. Kuntalaisilta saatava tuki uudistukselle: palvelut turvataan vain uudistamalla.

Risto Parjanne Toiminta- ympäristön muutokset EDELLÄ- KÄVIJÄT EDELLÄ- KÄVIJÄT SOPEUTUJAT ” lain minimivelvoitteet” SOPEUTUJAT ” lain minimivelvoitteet” HÄVIÄJÄT ”Muutos ei koske meitä” ”Kaikki hyvin” HÄVIÄJÄT ”Muutos ei koske meitä” ”Kaikki hyvin” Organisaation kyky uudistua Onnistuuko kuntalähtöinen uudistus : Miten käyttäydymme muutospaineissa?

Risto Parjanne Kunnan kehittämishaasteet Kuntaliitos vs. yhteistoiminta-alue Strategiapohjainen toiminta Johtamisen uudistaminen Poliittisen johtamisen vahvistaminen Konsernijohtamisen uudistaminen Tuotantojärjestelmien kehittäminen Organisaatiovariaatiot (isäntäkunta/kuntayhtymä/yhtiö) Lähipalvelut (kustannustehokkuus ja laatu) Tilaaja-tuottaja –malli (minkälainen) Prosessien kehittäminen ja tuotteistaminen Osaamisen ja henkilöstön kehittäminen Työyhteisöjen kehittäminen Henkilöstön osaaminen ja saatavuus

Risto Parjanne Hallintorakenteet Tuotantorakenteet Palveluprosessit Kuntalaiset ja asiakkaat Yritykset ja järjestöt Valtion ohjaus Kunnan muutoksen johtaminen

Risto Parjanne Muutosjohtamisen haaste kasvaa, mitä pidemmälle prosessi etenee Tunnustelu- ja selvitysvaihe SopimusvaihePäätöksenteko- vaihe Organisaation valmisteluvaihe Integroitumis- vaihe

Risto Parjanne Tehtävät syksyyn mennessä 1.Ennakointi ja muutostarve todettava 2. Rakennemuutosolettamus tehtävä 3.Kumppanit valittava 4. Muutosstrategia laadittava 5. Suunnitelmaprosessi organisoitava 6. Valtiolle raportoitava 7. Toimeenpano ohjelmoitava

Risto Parjanne Kohti uudistavia muutoksia Uudistus on haasteellinen, pitkäjänteinen prosessi Tulevaisuuteen edetään vastuullisesti, yhteistyössä, yhteisellä tahdolla ja muutokseen sitoutuen Muutosten lähtökohtana kuntien kokonaisedun mukainen strategia Tavoitteina ovat vahvat kunnat ja yhteistyön tiivistäminen Valtion kuntapolitiikka on ratkaisevassa asemassa uudistuksen kannalta

Risto Parjanne Onko kunnassanne jo päätetty minkä kunnan tai kuntien kanssa yhteistyössä toimeenpanon suunnittelu toteutetaan? % vastanneista, N=223

Risto Parjanne Jos kunnassanne ei ole vielä päätetty toimeenpanon suunnittelun toteuttamisesta, mitä seuraavista pidätte todennäköisimpänä vaihtoehtona? % niistä vastanneista, joiden mukaan toteuttamisesta ei ole vielä päätetty, N=66 *) Esim. kuntauudistus

Risto Parjanne Kuinka suhtaudutte kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelun onnistumiseen oman kuntanne kannalta? % vastanneista kuntajohtajista, N=228

Risto Parjanne Suunnitteluvaiheeseen sisältyviä haasteita (Paras-puntari 1/2007) Työssäkäyntialueisiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin liittyvien ratkaisujen aikaansaaminen. Muutostarpeen kirkastaminen. Ennakoinnin osumatarkkuus. Oikeiden kumppaneiden löytyminen. Eri kuntien intressien yhteensovittaminen. Yhteisen poliittisen tahdon ja yksituumaisuuden löytyminen. Luottamuksen rakentaminen Monikunta-/moniorganisaatiofuusiot

Risto Parjanne Suunnitteluvaiheeseen sisältyviä riskejä (Paras-puntari 1/2007) Kuntien yhteistoimintakentästä tulee hallitsematon ”tilkkutäkki”. ”Homman hanskassa pitäminen” – sekamelskan välttäminen. Tehdään paniikkiratkaisuja. Valtakunnan tasolta tulevat ristiriitaiset viestit vievät pohjaa suunnittelulta – eduskuntavaalien vaikutus?

Risto Parjanne Lahden kaupunkiseudun kunnat (HE 155/2006) Lahti Asikkala Hämeenkosk i Hollola Orimattila Kärkölä Nastola Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004 Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuus kaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 % % % % % % SK/SLP Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

18 Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus Esim. Hollolassa asuvasta työllisestä työvoimasta käy Lahdessa töissä 44,7 % Pendelöivien osuus työllisistä Lahden kaupunkiseudun kunnissa 2004, % vähintään yhden (1) prosenttiosuuden ulospendelöinnit kaupunkiseudulla

Tuloveron trendilaskelma ja peruspalvelujen nettokustannusennusteet, 2004=100 Tuloverotrendi on laskettu toteuman perusteella, peruspalvelujen menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 % vuotuiseen reaalikasvuun. Vanhusten hoidossa on mukana perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen hoito ja kotisairaanhoito

Tuloveron trendilaskelma ja peruspalvelujen kumulatiivinen nettokustannusennuste, M€ Peruspalvelujen menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 % vuotuiseen reaalikasvuun. Vanhusten hoidossa on mukana perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen hoito ja kotisairaanhoito

Risto Parjanne Kuntien verotulot vuosina , mrd. € Lähde: Peruspalveluohjelma Muutos, % 12,3613,13 Yhteisövero1,161,25 Kiinteistövero0,730,78 Verotulot yhteensä14,2515,16 Verotulot/BKT, % 9,19,0 Kunnallisvero3,66,2 Yhteisövero7,5 Kiinteistövero5,97,7 Verotulot yhteensä4,26,4 Yhteisöveroprosentti26, Kunnallisvero Verolaji Osuus yhteisöverosta, %22,03 Tuloveroprosentti, keskim.18,2918,39 16,23 1,52 0,96 18,71 9,4 3,7 2,0 3,2 3,5 26, ,03 18,46 9,8 13,89 1,33 0,83 16,05 9,2 5,8 6,5 5,7 5,9 26, ,03 18,46 15,65 1,49 0,93 18,07 9,4 3,8 2,8 3,3 3,7 26, ,03 18,46 15,08 1,45 0,90 17,43 9,3 4,2 4,3 3,4 4,2 26, ,03 18,46 14,47 1,39 0,87 16,73 9,2 4,2 4,5 4,8 4,2 26, ,03 18,46

Risto Parjanne Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. € Lähde: Peruspalveluohjelma Palkat Yhteensä -Ostot - Muut henkilöstömenot - Muut toimintamenot Muutos-%: - Ostot Investoinnit Korkomenot Toimintamenot yht. Menot yhteensä -Palkat Toimintamenot yht ,95,8 12,3912,86 29,7431,38 5,9 15,40 37,41 3,794,024,77 2,202,262,38 7,938,3911,25 3,233,583, ,3 13,28 32,23 4,18 2,27 8,91 3,30 0,210,280,310,28 26,3027,5333,8028,65 4,45,53,92,7 3,93,8 3,3 5,24,74,34, ,9 14,84 36,02 4,61 2,34 10,63 3,30 0,31 32,41 3,8 4, ,1 14,30 34,70 4,45 2,31 10,03 3,30 0,31 31,09 3,8 4, ,1 13,78 33,44 4,31 2,29 9,46 3,30 0,31 29,83 3,8 3,7 4,1

Risto Parjanne Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % 1)

Risto Parjanne Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit , mrd. € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet: Peruspalveluohjelma

Risto Parjanne Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet: Peruspalveluohjelma Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd.€ Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,72,42, Toimintamenojen nimellinen kasvu Perupalveluohjelman mukaan,%: 4,34,14,2 2,62, ,24,1