Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918

Itsenäistyminen 1917 II sortokausi loppui helmikuussa 1917 Nikolai II:n syrjäyttämiseen, vallan otti väliaikainen hallitus Suomessa tuli voimaan SDP:n ajama valtalaki (korkein valta eduskunnalle), mutta Kerenski hajotti eduskunnan (porvariston tukemana) Kerenskin hallitus syrjäytettiin lokakuun vallankumouksessa ja valta siirtyi Leninin bolsevikeille Nyt porvaristo halusi irti Venäjästä: uusissa vaaleissa porvaristoenemmistö, Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12

Itsenäistyminen 1917 Itsenäistyminen vaati muiden maiden tunnustamisen: tunnustuksiin ei suostuttu ennen Venäjän tunnustusta Miksi Lenin tunnusti itsenäisyyden? 1. sisällissota Venäjällä 2. uskoi Suomen liittyvän vapaaehtoisesti Venäjään 3. henkilökohtaiset sympatiat Suomea kohtaan 4. I ms:n kaoottinen tilanne >> tämän jälkeen muiden maiden tunnustukset

Sisällissota 1918 Tammikuussa 1918 Suomi ajautui sisällissotaan punaisten ja valkoisten kesken Miksi? Köyhän kansan olot pitkään huonot (esim. torpparien asema) Eduskunnassa ei saatu edistettyä työväestön oloja (SDP menetti valta-aseman) I MS:n huono elintarviketilanne työttömyys, lakkoilu (yleislakko 1917) Itsenäistymisen jälkeen maa jakaantui porvariston suojeluskuntiin ja työväen punakaarteihin >> suojeluskunnista maan virallinen armeija

Sisällissota 1918 28.1 punaiset valtasivat Helsingin, senaatti pakeni Vaasaan Etelä-Suomi jäi punaisten haltuun, Pohjanmaa, Karjala valkoisten Taistelut paikallisia yhteenottoja Tärkein taistelu Tampereella huhtikuussa Valkoiset saivat tukea jääkäreiltä ja Saksalta, punaiset bolsevikeilta (lähinnä aseita) Valkoiset saartoivat punaisten joukot kohti itää, josta johto pakeni venäjälle Mannerheimin johtama voitonparaati pidettiin toukokuussa Helsingissä

Sisällissota 1918 Sota oli lyhyt, mutta sodan aikainen ja sen jälkeinen terrori verinen: punaisia kuoli 27 000 ja valkoisia yli 5000 Eniten punaisia kuoli kenttäoikeuksissa ja vankileireillä (esim. Tammisaari) Sota jätti suuret arvet maan yhtenäisyyteen: maa oli pitkään jakaantunut kahtia

Kuningasseikkailu s. 70- Sisällissodan jälkeen porvaristo vaati maahan vahvaa hallitsijaa, kuningasta Heitä alettiin kutsua monarkisteiksi ja he halusivat pitää yhteiskunnan yläluokan valvonnassa Tasavaltalaiset kannattivat puolestaan vahvaa eduskuntaa ja presidenttiä 1918 ”tynkäeduskunta” valitsi Suomen kuninkaaksi prinssi Friedrich Karlin Saksan hävittyä I maailmansodan prinssi luopui kuninkuudesta ja uusissa eduskuntavaaleissa tasavaltalaiset pääsivät voitolle Maahan säädettiin 1919 tasavaltainen hallitusmuoto, mutta presidentin asema säilyi poikkeuksellisen vahvana aina vuoteen 2000 Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg