Meioosi Meioosi on hedelmöityksessä, sukusolujen tuotannossa tapahtuva perimän jakautuminen. Sen kautta syntyvät sukusolut, eli siittiöt ja munasolut. Solu valmistautuu meioosiin kasvattamalla kokoaan ja tuottamalla kopiot kromosomeistaan. Meioosin tehtävänä on luoda erilaisia geeniyhdistelmiä käyttäen hyväksi molempien vanhempien geenejä. Meioosissa on kaksi peräkkäistä vaihetta: vähennysjakautuminen ja tasausjakautuminen. Ensimmäisessä jakautumisessa eli vähennysjakautumisessa kromosomiluku puolittuu ja syntyy kaksi haploidista solua. Näissä soluissa kromosomit ovat kuitenkin vielä kahdentuneita. Meioosi jatkuu tasausjakautumiseen, jolloin tuma jakaantuu uudelleen ja kahdentuneiden kromosomien sisarkromatidit erkaantuvat toisistaan. Lopputuloksena jokaisesta sukusolun emosolusta syntyy neljä sukusolua. Jokaisessa sukusolussa on ainoastaan toinen kromosomi kustakin kromosomiparista. Mitoosi on toinen tuman jakautumistapa, jossa kromosomien määrä ei kuitenkaan muutu. Mitoosia tapahtuu, kun solu jakautuu kasvullisesti.
Meioosin päävaiheet B = Vähennysjako (meioosi I) C = Tasausjako (meioosi II) Sisarkromatidien erkaneminen tytärkromosomeiksi A = Välivaihe Kromosomien DNA:n kahdentuminen Vastinkromosomien erkaneminen ja kromosomiluvun puolittuminen
Meioosin eteneminen kaaviona Välivaihe Esivaihe Keskivaihe Jälkivaihe Loppuvaihe Esivaihe II Keskivaihe II Jälkivaihe II Loppuvaihe II Profaasi I Vastinkromoso-miparit konjugoituvat. Keskusjyväsistä ja sukkularihmoista muodostuu tumasukkula. Metafaasi I Tumakotelo hajonnut. Jokaiseen kromosomiin tarttuu sukkularihma. Anafaasi I Sukkularihmat lyhenevät ja vetävät vastinkromo-somit solun vastakkaiselle puolelle. Telofaasi I Solun jakautuminen 2 haploidista tytärsolua Profaasi II Kromosomit pakkautuvat ja tumasukkula muodostuu Metafaasi II Kromosomit asettuvat peräkkäin ”jonoon” Anafaasi II Sisarkro-matidit irtaantuu toisistaan Telofaasi II Haploidisten tytärsolujen syntyminen Interfaasi I Sukusolun emosolussa DNA:n kahdentuminen kaksi identtistä sisarkromatidiä
Meioosin kromosomihäiriö Toisinaan meioosissa voi tapahtua häiriöitä, jotka johtavat kromosomiluvultaan poikkeuksellisten sukusolujen syntyyn. Kromosomihäiriöiden tunnetuin esimerkki on Downin syndrooma, jossa ihmisellä on 47 kromosomia, joista kromosomia 21 on kolme kappaletta. Ylimääräinen kromosomi johtaa kehitysvammaisuuteen, joka ilmenee eri tasoisena henkisenä jälkeenjääneisyytenä, pienikasvuisuutena, pyöreäkasvoisuutena sekä vinosilmäisyytenä. Kromosomihäiriöt johtuvat siitä, että meioosin vähennysjaon jälkivaiheessa sukkularihmat eivät kykene irrottamaan vastinkromosomiparia erilleen toisistaan, vaan toiseen soluun tulee esimerkiksi yksi kromosomi liikaa ja toiseen puolestaan yksi liian vähän. Muutos yksittäisten kromosomien lukumäärässä on aneuploidia. Peruskromosomistojen lukumäärän muutos on puolestaan polyploidia. Muutosten syynä ovat erilaiset fysikaaliset tekijät tai kemialliset tekijät.
Videot: http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi2/meioosiflash.html
Lähteet http://www.so lunetti.fi/fi/solubiologia/meioosin_vaiheet/2/ http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/m-solunjakautuminen/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Meioosi http://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/meioosi/ http://oppiminen.yle.fi/luonto-ymparisto-piilotetut/solu- geenit/perinnollisyys/mitoosi-meioosi Oppikirja