5. ESIPALATSIKAUSI EB-MB IA

Asutus: yleisiä piirteitä Asutus tihentyy varhaispronssikaudella Alueellisten keskusten synty EB II Troija Manika Lerna Knossos

Asutus Kykladeilla Asuinpaikat yleensä pieniä ja lyhytikäisiä Muutamilla saarilla kyliä -Hagia Irini (Kea), Grotta (Naxos) Osa asuinpaikoista vahvasti linnoitettuja -Kastri (Syros) Kastrin pohjakaava

Hautaustavat Kykladeilla Kalmistot pieniä -Poikkeuksia on (Chalandriani, Syros) Haudat yksinkertaisia -Vähän hauta-antimia -Erikoiset esineet

Asutus Kreetalla Useita suurempia asuinpaikkoja -Knossos, Faistos, Mallia, Mochlos -Pienet kylät yleisempiä Vasiliki -Palatsiarkkitehtuuria ennen palatseja? Myrtos -Tyypillinen pieni asuinpaikka

Hautaustavat Kreetalla Luoliin hautaaminen -Neoliittinen perinne Talohaudat -Keski- ja itä-Kreetalla -Mochlos: arkkitehtuuri ja hautaustavat Tholos-haudat -Keski- ja länsi-Kreeta -Erityisesti Mesaran tasanko

Tholos Platanoksessa (EM II-MM II)

Asutus Manner-Kreikassa Kylät suurempia kuin Kreetalla Monumentaaliset rakennukset (EH II) 1) Megaron-tyyppi 2) Käytävätalot

Lernan ”Tiilien talo” (EH II)

Hautaustavat Manner-Kreikassa Kuoppahautaus vallitseva -Rakenne yksinkertainen -Vaatimattomat hauta-antimet -Ympäri Kreikan rannikkoa

Toimeentulo Viini, oliivi ja viikuna -Renfrewn (1972) teoria sivilisaation noususta (systeemiteoria) -Suoraa aineistoa vain vähän

Juoma-astioiden suosion kasvu -Viininviljely kehittyi oliivinviljelyä nopeammin? Viikunan merkitys EB- kaudella vähäinen Vasiliki-tyypin kannu, EM

”Sekundaaristen maataloustuotteiden vallankumous” -Lähi-idässä 3000-l. eKr. -Muutos luuaineistoissa Kreikassa eläinten hyödyntäminen sekalaista koko pronssikauden -Paikallinen vaihtelu merkittävää Myös villieläimiä hyödynnettiin -Taloudellinen merkitys pieni

Esineistö: metalliesineet Metalliesineet yleistyvät -Aseet, työkalut, korut, astiat

Metalliteknologia kehittyy -Pronssin käyttö -Kaksiosaiset muotit Esinemuodot monipuolistuvat

Esipalatsikauden kultaesineitä Koumasasta (vas.) ja Mochloksesta

Keramiikka Astiamuodot monipuolistuvat -Juoma-astiat yleistyvät -Pientä luksusta: säilytysastiat

Keramiikkaa neljä perustyyppiä -Korkealaatuinen, tavallinen, karkea, pithokset -Keramiikkatyylejä loputon määrä Keramiikka käsin tehtyä -Dreijan käyttöönotto EB lopussa (Lefkandi I) Lähinnä kotitarvetuotantoa -Merkit erikoistuneesta tuotannosta (Myrtos)

Kykladisia kummajaisia -Paistinpannuja Naxokselta (EC I-II)

Hassunsuloista kykladista keramiikkaa -Karhu Syrokselta ja lamppuja Naxokselta EC II

Kiviteknologia Kykladiset kiviastiat -Yleensä valkoista marmoria -Jos koristelua, on yksinkertaista Marmoriastioita EC I (yllä), pyxis Naxokselta EC II

Possunmuotoinen pyxis, marmoria (EC I)

Marmorinen paistinpannu Naxos (EC II)

Kreetan kiviastiat -Käytettiin eri kivilajeja (värikkyys) -Tuotannon keskukset itä- ja etelä-Kreeta Teekannu Mochloksesta, EM

Kykladiset figuriinit

Tunnetuimpia kykladisia esineitä -Yleensä haudoista -Erittäin ongelmallinen esineryhmä

Yhteisö Varhaispronssikauden yhteisöt pieniä -Mutta esim. Knossoksessa ihmistä Eksogamia, sukulaisuussuhteet Tuskin kovin hierarkkisia -Arvostus henkilösidonnaista -Alueelliset keskukset: eliitin nousu EB II? Haudat yhteisöllisen toiminnan fokaalipisteitä

Varhaispronssikauden loppu EB III tunnetaan huonosti (etenkin Kreetalla) -Määritelty keramiikan pohjalta -Stratigrafisesti lähes olematon Kehitys EB-kaudelta MB-kauden alkuun ei ollut tasainen -EB III taantumisen aikaa koko Aegean alueella -Syyt epäselviä

Hagia TriadaFaistosGournia Palaikastro Knossos Hagia Fotia Mallia Keskipronssikauden alku Kreetalla (MM IA)

Hajaannuksen tilasta toipuminen Väestö kasvaa merkittävästi Maaseutu asutetaan uudelleen Keskeiset asuinpaikat kasvavat, osa mahdollisesti linnoitettuja Kontaktien lisääntyminen (erityisesti kykladinen vaikutus)

Hagia Fotia Pieni asuinpaikka, yksi suuri rakennus -Linnoitettu -Arkkitehtuuriltaan kiinnostava -Lähellä ”kykladinen” kalmisto

Ilmakuva Hagia Fotiasta

Fourni, Archanes

Uudet hautatyypit Kreetalla 1) ”Kykladiset” haudat 2) Pithos-haudat Muuttoliike? Pithos-hautaus Archanesissa

Purjelaivan käyttöönotto Paistinpannu (EC II) Syrokselta (vas.) ja Minolainen sinetti (MM)

Vuorenhuippupyhäköt Käyttöön Kreetalla MM IA -Varhaisempi käyttö epäselvä ”Tyypillisiä” minolaisia kulttipaikkoja -MM IA ei vielä kiinteitä rakenteita -Jälkiä tulenpidosta, savifiguriinit yleisimpiä löytöjä Myös luolapyhäköt käyttöön MM IA

MM IA -loppu Kreetalla: ”sivilisaatio” syntyy Urbanisaatio -Asuinpaikkojen uudelleenorganisointi -Käyttöön säännölliset katujärjestelmät Ensimmäiset palatsit -Knossos ja Mallia varhaisimmat Ensimmäiset merkit kirjoituksesta

MB-kauden alku manner- Kreikassa Toipuminen EB-kauden hajaannuksesta Kulttuurillinen kehitys hidasta Ei sosiaalista kompleksisuutta -Asuinpaikat melko pieniä -Ei monumentaaliarkkitehtuuria EH II jälkeen -Sinettien valmistus/käyttö lakkaa

MB-kauden alku Kykladeilla Asutus keskittyy -EC lopussa monet asuinpaikat autioituvat -MC alussa usein yksi suuri kylä per saari Hautaustavat muuttuvat Muutoksia esineistössä -Figuriinien valmistus loppuu -Uusia astiamuotoja, joilla laaja levintä Aegean alueella (mm. ”ankkavaasit”)

Kykladinen ”ankkavaasi” nesteiden kuljetukseen