ATOMIN YDIN Kertaa seuraavat käsitteet omatoimisesti s.70-73

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
5 RADIOAKTIIVISUUS.
Advertisements

Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
% mikko rahikka 2010 hyl.fi.
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Atomin rakenteen vaikutus kuvautumisessa
Ammattikemia Terhi Puntila
4 ATOMIN YDIN.
TAULUKKO YKSIULOTTEINEN TAULUKKO. TAULUKKO  Taulukon tarkoitus Ohjelmassa tarvitaan paljon samantyyppisiä samaan kohdealueeseen kuuluvia muuttujia Näitä.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
1.a) f(x) = 2x(x2 – 3) = 0 2x = tai x2 – 3 = 0 x = tai x2 = 3
Magnetismioppi Magneettiset perusilmiöt
Vetyatomin stationääriset tilat
*14. Kolmiossa yksi kärki on origossa, toinen pisteessä A= (9, 0), B=(3,6) Osoita, että kolmion pyörähtäessä x-akselin ympäri syntyvän kappaleen tilavuus.
Käsipyyhkeet sallittu
7. Ydinfysiikka Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
PITOISUUS Pitoisuus kertoo kuinka paljon jotain ainetta on seoksessa. Pitoisuus voidaan esittää monella eri tavalla. MASSAPROSENTTI kertoo kuinka monta.
VUOROVAIKUTUKSET Kaksi kappaletta ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat jotenkin toisiinsa. Vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa.
Newtonin ensimmäinen laki
Aineen rakenne.
Muutama Fys 8 kertaustehtävä ratkaisut ja teoriaa
Ideaalikaasun tilanyhtälö
Perusvuorovaikutukset
Tino Seilonen ja Vili-Petteri Salomaa
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Voimat syntyvät vuorovaikutuksista Joni Lämsä
3. Vuorovaikutus ja voima Vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Vuorovaikutuksen.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
by Amanda Auvinen & Santeri Neuvonen
Määritä kappaleen aiheuttama paine
Fuusioenergia Elina Kallijärvi LV15J Jaakko Köykkä 15IBB
Jaksollinen järjestelmä
VUOROVAIKUTUKSET Kaksi kappaletta ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat jotenkin toisiinsa. Vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa.
Vuorovaikutus ja voima
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Kemialliset yhdisteet
FY2 kertaus
2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.
14 Makrokosmos ihminen: 100 m = 1m  Suomi: 106 m
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
Rakennekaavoja.
Energi, energiformer, energikällor
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
10. Kaasujen yleinen tilanyhtälö
Aine rakentuu atomeista
SUUREET JA MITTAAMINEN
Jaksolliset ominaisuudet
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Atomi, perushiukkaset ja perusvuorovaikutukset (kappale 10)
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
YDINPOMMI Saa räjähdysvoimansa ydinfuusiosta tai –fissiosta
Animaatiot ja simulaatiot matemaattisten aineiden opetuksessa
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
3 ATOMIN MALLI.
Radioaktiivinen hajoaminen
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
Esityksen transkriptio:

ATOMIN YDIN Kertaa seuraavat käsitteet omatoimisesti s.70-73 nukleoni / nuklidi ydinvoima vahva vuorovaikutus järjestysluku / massaluku isotooppi suhteellinen atomimassa

ATOMIMASSAYKSIKKÖ (u) On sovittu, että mC-12=12u 12 grammassa C-12 isotooppia on 6,0221367 x 1023 atomia . On sovittu, että tämä lukumäärä on ( = NA = Avogadron vakio ) = 1 mol Siten C-12 atomin massa on… 12u = 12g/ NA eli 1u = 1,6605655 x 10-27 kg

Esim. C-12 mp= 1,0072765u mn= 1,0086650u me= 5,4857990 x 10-4u Hiiliatomin massa 12u Hiiliytimen massa 12,0u – 6 me = 11,996…u Rakenneosien massa 6mp + 6mn = 12,0956…u Massaero Δm=0,09894…u (≈200 me??? Kaikille atomeille ytimen massa on pienempi kuin on sen rakenneosien massojen summa!  Δm=massavaje

Massavaje saadaan, kun ytimen rakenneosien massasta vähennetään ytimen massa. Ytimen massa saadaan, kun atomin massasta vähennetään elektronien massa. Atomimassat löytyy taulukkokirjasta. Nukleonin massaosuus kertoo yhden nukleonin keskimääräisen massan ytimessä. ( = mydin/massaluku A )

Keskiraskaiden ydinten nukleonien massaosuus on pienin (s Keskiraskaiden ydinten nukleonien massaosuus on pienin (s.76) (tämä vastaa suurinta massavajetta)  Ydinreaktioiden luonnollinen suunta on sellainen, että syntyvien ytimien massaosuus on mahdollisimman pieni.  Keveiden ydinten fuusio ja raskaiden ydinten fissio