Saksan paketin solmijat to 19.11. klo 10–12 U 35 ls Seppo Hentilä http://www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/opetus.htm

Mikään muu kylmän sodan kiistakysymys ei vetänyt Suomea yhtä tiukasti blokkien väliin kuin jaetun Saksan-kysymys

Miksi Saksan jako 1949 oli aiheuttanut Suomelle poikkeuksellisen hankalan tilanteen? Syntyi kaksi Saksan valtiota, joista molemmista tuli blokkiensa etuvartijoita ja mallioppilaita Vuoden 1949 tilanteessa länsiblokin maat ja puolueettomat maat – paitsi Suomi – tunnustivat Saksan liittotasavallan; itäblokin maat DDR:n YYA-sopimuksen Saksa-artikla rajoitti Suomen liikkumavapautta – Suomi ei voinut ennen vuotta 1973 ainoana maailman maana normalisoida suhteitaan kumpaankaan Saksaan Saksan-kysymystä varten kehiteltiin ns. jaettujen valtioiden tunnustamattomuuden oppi

YYA-sopimus teki Saksan-kysymyksestä Suomen ja NL:n suhteiden ilmapuntarina Saksan-kysymyksen kautta kylmän sodan kriisit uhkasivat vetää Suomen keskelle suurvaltojen ristiriitoja – tämä tapahtuikin kaksi kertaa, yöpakkasten ja noottikriisin aikana 1958 ja 1961 Suomen ulkopoliittinen johto joutui alati pelkäämään, että NL vetoaisi Saksan (liittotasavallan) uhkaan Tästä syystä Saksan liittotasavallan käyttäytyminen, josta NL voisi hermostuttaa, oli aina 1970-luvun alkuun asti Suomen suurin ulkopoliittinen epävarmuustekijä Kevään 1969 Etyk-aloitteen tärkein syy oli aluksi Saksan-kysymyksen jäädyttäminen

Saksan-kysymyksen laukeaminen 1971/72 Kekkosen ns. Saksan-paketti 10.9.1971 – perustui tilannearvioon, jonka mukaan aika olisi kypsä suhteiden normalisointiin molempien Saksojen kanssa Sisältö: Diplomaattisuhteiden solmiminen Molemmat Saksat tunnustavat Suomen puolueet- tomuuspolitiikan Suomi ja molemmat Saksat allekirjoittavat sopimuksen, jolla ne pidättäytyvät väkivallasta ja sillä uhkaamisesta Saksat maksavat Suomelle korvauksia kolmannen valtakunnan sotapolitiikan seurauksista (Lappi!)

Saksan-paketti ei herättänyt riemua sen enempää Bonnissa, Itä-Berliinissä kuin Moskovassakaan, miksi? Länsi-Saksa jarrutti neuvottelujen aloittamista marraskuuhun 1972 eli yli vuodella DDR suostui neuvotteluihin mutta käytännössä vain diplomaattisuhteista Suomi aloitti neuvottelut yksipuolisesti DDR:n kanssa kesällä 1972 ja allekirjoitti sopimuksen ennen kuin Länsi-Saksan kanssa oli päästy edes neuvottelemaan

Länsi-Saksa jarrutti pakettineuvotteluja siihen saakka kunnes se oli normalisoinut suhteensa DDR:n kanssa ns. Saksojen perussopimuksella (marraskuussa 1972) Se uhkaili Suomea sillä, että se ei enää kelpaisi Etykin isännäksi, jos se tunnustaisi DDR:n Etyk painoi kuitenkin päälle, ja Suomen kannalta oli mahdotonta ajatella, että Saksoilla olisi prosessin alkaessa suhteessa isäntämaahan eriarvoinen status Samasta asiasta kantoi huolta myös NL ja neuvoi Kekkosta pidättäytymään DDR:n tunnustamisesta

Diplomaattisuhteet Suomen ja Saksan liittotasavallan ja toisaalta Suomen ja DDR:n välillä astuivat voimaan samana päivänä, 7. tammikuuta 1973 Vuonna 1973 noin sata maata tunnusti DDR:n (kun 1970-luvun alussa sen oli tunnustanut vasta 19 maata)

Saksan paketti oli osa Suomen ulkopoliittisen johdon taistelua puolueettomuuspolitiikan tunnustamisen puolesta Siirtyminen ns. aktiiviseen rauhantahtoiseen puo- lueettomuuspolitiikkaan 1969 Etyk-aloite, pyrkiminen YK:n turvallisuus- Neuvoston vaihtuvaksi jäseneksi, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton SALT-neuvottelujen isännyys, Max Jakobsonin ajaminen YK:n pääsihteeriksi

Dramatis Personae eli Saksan paketin solmijat UM:n poliittisen osaston päällikkö Risto Hyvärinen Osastopäälliköksi 1967 Everstijuntta, sen eminenssi Max Jakobson vrt. Nappulaliiga

UM:n toimistopäällikkö Keijo Korhonen

Suurlähettiläs Paul Gustafsson Gustafsson keskellä, vas. Saksan liittotasavallan pääneuvottelija van Well, oikealla pääkonsuli Väänänen

Miten se oikein tapahtui? Lokakuu 1969: Hyvärinen Gustafssonille: ”Viitsisitkö tehdä pari hyökkäämättömyyssopimusta noitten Saksojen kanssa?” Yllättynyt Gustafsson sanoi: ”Tuohan on kreisiä. Mutta teenhän minä.” ”Väkivallan käytön tai sen käytön uhkaamisen hylkäämisestä Suomen ja Saksan liittotasavallan/ Saksan demokraattisen tasavallan kesken tehty sopimus”. ”Hyviä olivat, pannaan kassakaappiin”, sanoi Kekkonen

Korhosen Aktionsgruppe Deutschland UM:n poliittisella osastolla, tärkein avustaja Antti Karppinen Toukokuussa 1971 Korhonen laati Hyvärisen pyynnöstä Saksan paketin ensimmäisen version; Saksojen tunnustamisesta on perittävä mahdollisimman kova hinta

Diplomaattisten suhteiden solmiminen; Väkivallasta pidättäytymistä koskevien sitoumusten vaihtaminen; Niiden vielä avointen taloudellisten ja juridisten ongelmien ratkaiseminen, jotka aiheutuvat saksalaisten joukkojen Suomessa vuosina 1944–45 aikaansaamista tuhoista sekä maiden välisestä sotatilasta; Kummankin Saksan tunnustus Suomen puolueettomuuspolitiikalle

Paketin julkistaminen 10.9.1971 Ulkoministeri Väinö Leskisen vuoto veti alkuperäiseltä aikataululta maton alta Tekosyy kuitenkin löytyi: 3.6.1971 solmittu neljän vallan sopimus Berliinin asemasta Saksa-aloitte tiedoksi kaikille Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittajavalloille, koskettihan asia välittömästi rauhansopimuksen 10. artiklaa. Neuvostoliiton, Ison-Britannian, Tšekkoslovakian, Australian, Uuden-Seelannin, Kanadan, Intian ja Etelä-Afrikan hallitusten lisäksi muistio oli toimitettava myös Ukrainan SNT:lle ja Valko-Venäjän SNT:lle

Saksan-paketin vastaanotto Miksi Saksan liittotasavalta torjui paketin niin jyrkästi? Miksi DDR ei voinut torjua sitä, vaikka siihen sisältyi monia vasten- mielisiä aineksia? Miten paketti haastoi Neuvostoliiton?

Keijo Korhosen ”Finnlandisierung – Germanisierung” -esitelmä länsisaksalaiselle Lehtimiesvaltuuskunnalle Saksan ulkoministeriössä tehdyt laskelmat siitä, kuinka suuri lasku Suomelle lähetettäisiin toisen maailmansodan aikaisista rakennustöistä, aseista ja elintarvikkeista Länsi-Saksan asenteen vuoksi paketti-neuvottelut olivat jumissa lähes vuoden Heinäkuussa 1972 Suomi uudisti aloitteensa, ja kun Länsi-Saksa jarrutti, Suomi aloitti neuvottelut DDR:n kanssa

DDR lupasi vain kunnioittaa respektieren) Suomen puolueettomuuspolitiikkaa, ei sitä tunnustaa (anerkennen), mikä oli ollut Saksan-paketin alkuperäinen tavoite Neuvostoliiton väliintulon vuoksi DDR saattoi suostua vain seuraavaan muotoiluun: ”Saksan Demokraattinen tasavalta kunnioittaa Suomen Tasavallan pyrkimystä (Bestreben) noudattaa puolueettomuuspolitiikkaa, joka tähtää kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen ja ystävällisten suhteiden ylläpitämiseen kaikkien valtioiden kanssa samoin kuin Suomelle tästä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti.”

Suomi allekirjoitti DDR:n kanssa valmiin sopimuksen ennen kuin Saksan liittotasavallan kanssa päästiin edes neuvottelupöytään Siitä pidettiin kuitenkin kiinni, ettei sopimusta ratifioitu Neuvostoliitto lähes painosti Suomea odottamaan niin pitkään, että molempia Saksoja voitaisiin kohdella samalla tavalla – Etyk-syy! Ratkaisevaa oli Saksojen välisen perussopimuksen aikaansaaminen 21.11.1972 Suomi ilmoitti seuraavana päivänä tunnustavansa molemmat Saksat

Syyskuussa 1971, kun Suomi julkisti Saksan-pakettinsa, DDR:llä oli täydet diplomaattisuhteet vasta kolmen-kymmenen maan kanssa Suomi sai 7.1.1973 ’järjestysnumeron’ 57 Yhdysvallat solmi diplomaattisuhteet DDR:n kanssa 4.9.1974 länsivalloista viimeisenä ja järjestyksessä 110. maana Molemmista Saksoista oli sillä välin, 18.9.1973, tullut myös YK:n jäseniä