Pettit 1996 Institutional design and rational choice

Kolme lähtökohtaoletusta instituutioiden suunnittelussa Ihmiset reagoivat kannustimiin ja vaihtoehtojoukkoihin (opportunities). Niitä voidaan muuttaa. On olemassa yleisesti hyväksyttävissä olevia kriteereitä, joilla instituutioiden muutosten seurauksia voi arvioida.

Terminologiaa ’Screen’ = ’Filtteri’, ’seula’; jokin järjestely, jonka ansiosta vain tietynlaiset yksilöt valikoituvat toimimaan jonkin instituution puitteissa tai jonka ansiosta yksilöiden valittavissa oleva vaihtoehtojoukko on rajoittunut jollakin tavalla: itse valintoihin seula ei vaikuta. ’Sanktio’ = jokin järjestely, jonka ansiosta yksilöillä on kannustin valita jollakin tietyllä tavalla.

RCT Rationaalinen ihmisen toiminnan selitys viittaamalla oman etuun joka tarkoittaa taloudellista etua tai sosiaalista hyväksyntää.

RCT Kolme syytä ajatella, että oman edun tavoittelu on tärkeä osa teoriaa 1)Taloustieteilijät jo käyttävät teoriaa sillä tavalla. 2) Ellei sitouduta mihinkään psykologisiin oletuksiin, ei saada myöskään tuloksia. 3) Elleivät preferenssit perustu oman edun tavoitteluun, ei ole selvää, että niitä pitää tyydyttää (pojat ja omenat).

RCT Miten perustella oman edun tavoittelun oletusta muissa kuin markkinakonteksteissa? 1) ihmiset ajavat aina omaa etuaan  epäuskottava 2) he voivat ajaa omaa etuaan tiedostamattaan  epäuskottava 3) oma etu on virtuaalisesti läsnä.

RCT Oman edun tavoittelu on virtuaalisesti läsnä jos 1. agentti tekee mitä tekee ei-itsekkäistä syistä. 2. Mitä agentti tekee on enemmän tai vähemmän sopusoinnussa hänen itsekkäiden päämääriensä kanssa. 3. Jos agentti tekisi jotakin joka ei olisi sopusoinnussa hänen itsekkäiden päämääriensä kanssa, tämä saisi hänet ajattelemaan asiaa oman edun tavoittelun kannalta. (pallo vierii tolppien välissä…)

RCT Virtuaalisella oman edun tavoittelulla voi selittää jonkin asian pysymistä (resilience), ei sen ilmaantumista, koska se ei viittaa todellisiin vaan valmiudessa oleviin (standby) kausaalisyihin.

Instituutioiden suunnittelun lähtökohta Ihmiset eivät ole lähtökohtaisesti motivoituneita toimimaan halutulla tavalla. Jos he olisivat, ei olisi järkeä yrittää muuttaa instituutioita. ’Knavery’= ’jätkäasenne’ (Hume); hyväksikäyttäjäkeskeinen strategia: Instituutiot pitää suunnitella sellaisiksi, että ne selviytyvät silloinkin kun niitä yritetään käyttää hyväksi epäilyttäviin tarkoitusperiin. Syy: kustannukset hyväksikäytöstä voivat olla erityisen suuria.

Tottelija- ja hyväksikäyttäjäkeskeiset strategiat Lähtökohta: ihmiset ovat erilaisia, joten on valittava kehen yritetään vaikuttaa, koska henkilökohtaisia sanktioita ei voida käyttää. Hyväksikäyttäjäkeskeisen strategian ongelmia: 1) Kuka vartioisi vartijoita? 2) a)Ellei tiukkoja sanktioita ole käytössä, moni toimii kokonaisuuden kannalta mielekkäällä tavalla. b)Egosentrinen sanktiointi saisi aikaan vähemmän mielekästä käytöstä (egosentrisyyden näkyvyys ja ilmeisyys) c)Hyväksikäyttäjiin keskittyminen tapaa muuttaa tottelijoidenkin asenteet ja pohdinnat hyväksikäytön suuntaan. d)Sanktiointi voi kiinnittää huomion huonoihin toimintamalleihin e)Sanktiot voivat antaa signaalin siitä, että toiset eivät ole toimineet yhteiseksi eduksi. Jos tottelemisella on implisiittisen sopimuksen luonne, tämä voi vähentää halua mielekkääseen toimintaan.

Sanktiot voivat synnyttää egosentrisempää käyttäytymistä 1) Panemalla punaiset valot päälle 2) Marginalisoimalla nonegosentrisiä ajatuksia 3) Signaloimalla demoralisoivia asenteita 4) Suuntaamalla huomiota vääriin vaihtoehtoihin 5) Kiinnittämällä huomiota siihen, että toiset eivät ole toimineet hyväksyttävällä tavalla.

Sanktioiden ja seulojen yhteistoiminta Sanktiointi voi vaikuttaa epäsuotuisasti olemassa olevaan seulaan: Veren luovutus

Tottelijakeskeisen strategian lähestymistapa 1) Jos mahdollista, käytä seulaa ennen kuin turvaudut sanktioihin. 2) Sanktioi deliberatiivisesti tukevalla tavalla. 3) Aseta sanktiot siten, että ne ottavat huomioon ihmisten satunnaisen hyväksikäyttötendenssin.