Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka Kierrätystehdas Ilmastovastaava Leo Stranius

Esityksen sisältö Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet –Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC –Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan –EU:n ilmasto- ja energiapaketti Suomen kasvihuonekaasupäästöt Asioita voi muuttaa: Mitä minä voin tehdä? –Asuminen, liikkuminen ja ruoka

Nicholas Sternin raportti 2006 Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta. Stern Review on the Economics of Climate Change

EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

IPCC:n neljäs arviointiraportti Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

IPCC:n neljäs arviointiraportti

Nobelin rauhanpalkinto 2007 Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore. Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Balin ilmastokokous Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020 Lisäksi neuvottelupaketissa mukana –Teknologian siirto –Metsäkadon hillitseminen –Sopeutumisrahasto

Komission ilmasto- ja energiapaketti Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): –Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta –Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta Suomen osuus: -16% Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta –Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

Suomen kasvihuonekaasupäästöt

Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

Kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain 2006 Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut Noin 90 % päästöistä kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan jätteen metaanipäästöjä

Asioita voi muuttaa Yksityisellä kulutuksella on väliä –Esim. kasvihuonekaasujen lähteet: Yksityinen kulutus 40 % Julkinen sektori 7 % Pääomanmuodostus 11 % Vienti 42 % 81 % suomalaisista valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi (HS )

Kierrätys Suomessa tuotetaan kiinteää kotitalousjätettä n. 270 kg/hlö/v. –Kokonaisuudessaan Suomessa syntyy jätettä 10 t/hlö/v. VTT (2002): Materiaalikierrätyksellä voidaan vähentää Suomessa 0,5–1 milj. t. CO2-ekv. V mennessä - Toisaalta: kierrätysmetallia käytettäessä energiansäästö voi olla jopa 75 – 95 %

Mitä minä voin tehdä? Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa (asuminen 26%) Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä (liikkuminen 25%) Syö kasvispitoista ruokaa (ruoka 24%) Kierrätä! Osallistu ympäristöjärjestöjen toimintaan!

Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä Laillisesti sitovalla tavoitteella taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaiset vähennykset hallitusti ja realistisesti. Viiden prosentin vähennys vuonna 2010 alkaen (vuoden 1990 tasosta) –38% 2020 mennessä –87% 2050 mennessä –vrt. IPCC 25-40% 2020, 80-95% 2050 Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse.

Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit: Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: 29f130e53a 29f130e53a Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle. Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, SLL. 2007: Ilmastotavoite Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys!

KIITOS! Leo Stranius Puh