1 Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastoviestit F2F koulutustilaisuus 9.5.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius.

Esitys aiheesta: "1 Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastoviestit F2F koulutustilaisuus 9.5.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius."— Esityksen transkriptio:

1 1 Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastoviestit F2F koulutustilaisuus 9.5.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius

2 2 Esityksen sisältö Ilmastonmuutos on politiikan, liike-elämän ja ihmisten ykköshuolenaihe Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet –Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC –Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan –EU:n ilmasto- ja energiapaketti Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus –Kasvihuonekaasupäästöt –Energiankulutus –Uusiutuvien energialähteiden potentiaali SLL:n energia- ja ilmastoviestit

3 3 Poliittista muutosvalmiutta löytyy Vanhasen mukaan ilmastonmuutos on korvannut terrorismin kansainvälisen politiikan ykkösteemana Pääministeri on kertonut käyttävänsä kaikki virkamatkansa edesauttaakseen Kööpenhaminan ilmastokokouksen onnistumista. »SK 9/2008 29.2.2008

4 4 Ihmiset ovat valmiita muutokseen Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. (Ajatuspaja e2 29.1.2007) Kolmannes suomalaisista pitää ilmastonmuutosta tärkeimpänä omaan elämään vaikuttavana asiana. –Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista asettaa ilmastonmuutoksen kolmelle kärkisijalle, kun heiltä kysyttiin tärkeimpiä omaan elämään vaikuttavia asioita. –KTM Ilmastonmuutosviestintäohjelma 16.3.2007 81 % suomalaisista valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi (HS 26.9.2007)

5 5 Nicholas Sternin raportti 2006 Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta. Stern Review on the Economics of Climate Change

6 6 EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

7 7 IPCC:n neljäs arviointiraportti Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015. Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

8 8 IPCC:n neljäs arviointiraportti

9 9 Nobelin rauhanpalkinto 2007 Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore. Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

10 10 Balin ilmastokokous Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020 Lisäksi neuvottelupaketissa mukana –Teknologian siirto –Metsäkadon hillitseminen –Sopeutumisrahasto

11 11 Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008 Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): –Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta –Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta Suomen osuus: -16% Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta –Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

12 12 Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus

13 13 Suomen kasvihuonekaasupäästöt Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut -80%! -95%! -30%!

14 14 Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto Energian kokonaiskulutus Suomessa 2007

15 15 Energian kokonaiskulutus 1970-2007 Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto

16 16 Turpeen ja vesivoiman rooli

17 17 Turpeen energiankäyttö on lopetettava vuoteen 2020 mennessä Energiaturpeen käytön vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. SLL esittää turpeelle syöttötariffijärjestelmän ja varastointituen purkua sekä valmisteveron palautusta mahdollisimman pikaisesti. Turpeen käytöstä luopuminen –Lauhdesähkö (7 TWh) korvataan korvataan tuulivoimalla, ehkä osin maakaasulla. –Muu käyttö (18 TWh) (esim. kaukolämmön ja teollisuuden vastapaine) korvataan metsätähteillä ja osin ruokohelvellä. –Avatut turvekentät käytetään loppuun - turvetta voidaan jättää näin noin 5 TWh (vastaa Ruotsin tasoa) Turpeen ja hiilen käytölle ei tule myöntää enää rakennuslupia. Perustelut: –Turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. –Turpeenotto köyhdyttää maamme suoluontoa ja pilaa vesistöjä. –Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla. –Jos turpeen käyttöä jatketaan, muilla sektoreilla (liikenne, teollisuus..), tulee tehdä voimakkaampia toimia.

18 18 Vesivoima EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa vesivoiman lisärakentamisella ei ole merkitystä. Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta. –Vuotosta ja Kollajaa vastaava uusiutuvan energian lisäys saataisiin esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla. –Ruotsissa avattiin syksyllä merituulipuisto, joka tuottaa 330 gigawattituntia sähköä vuodessa ja Tanskassa on pari 600 gigawattitunnin puistoa. Vesivoimalla on merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten toimeentulolle sekä turismille. Rakennettua koskiluontoa ja tekoaltaiden alle hukutettua suoerämaata eikä kultturimaisemaa saada enää koskaan takaisin. Allasvesivoima ei ole puhdasta vaan tekoaltaista karkaa hiilidioksidia ja metaania fossiiliseen tahtiin.

19 19 Uusiutuvien energialähteiden potentiaali

20 20 Aurinko- ja tuulivoima suosituimmat energiamuodot Energiateollisuuden kysely (24.4.2008): –Aurinko- ja tuulivoimaa kannattaa yli 90 prosenttia ihmisistä. –Esimerkiksi ydinvoima ja turve jäävät noin 50 prosenttiin. Source: Energiateollisuuden TNS Gallupilla teettämä kysely vesivoima-asenteista (http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/kyselytutkimus%20vesivoi ma-asenteista.html)http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/kyselytutkimus%20vesivoi ma-asenteista.html YLE kysely (8.5.2008): –53 prosenttia vastustaa ja 34 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista. –Yhden lisäreaktorin rakentamista kannatti 20 prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista. Kahta reaktoria kannatti seitsemän prosenttia ja kolmea lisäreaktoria neljä prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista.

21 21 Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

22 22 Virtaa tulevaisuuteen: Uusiutuva energia 40% sähköntuotannosta 2020 Uusiutuvan energian osuus voidaan lisätä 2020 mennessä –40 prosenttiin primäärienergiasta –50 prosenttiin sähkönkulutuksesta Lisäyspotentiaali 60 TWh, josta –59 % voidaan tuottaa biokaasulla, metsä- ja peltoenergialla sekä uusiutuvilla kierrätyspolttoaineilla –14 % tuulivoimalla –11 % pientalojen uusiutuvilla lämmitysmuodoilla –8 % pelleteillä –7 % liikenteen biopolttonesteillä Oletuksena KTM:n energiankulutusskenaario, joka on joidenkin arvioiden mukaan ylimitoitettu Työryhmässä laaja asiantuntijajoukko

23 23 Bioenergia Suurin uusiutuvan energian potentiaali bioenergiassa: –Puu pienkäyttö –Pelletit –Metsähake –Kierrätyspolttoaineet (biohajoava jäte), biokaasu, kaatopaikkakaasu –Peltobiomassat –Biopolttonesteet Uhka monimuotoisuudelle Hiilen kiertokulku metsässä pitkä ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta

24 24 Tuulivoima kasvaa Tuulivoima on maailman nopeiten kasvava energiantuotantomuoto Tuulivoima Suomessa suosituin sähköntuotantomuoto Vuonna 2007 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui maailmassa 20070 MW (kasvu 27 prosenttia) –Ydinvoimaloita valmistui vuonna 2006 kolme (yhteisteho noin kuudesosa tuulivoimaloiden kapasiteetin lisäyksestä) –Teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5 kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna

25 25 Tuulivoima Tuulivoimalla tuotetaan vain 0,2 % Suomen sähköstä, Suomessa reilu 100 voimalaitosta Suomessa runsaasti tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita kuten rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit, merialueilla kapasiteetti jopa kymmeniä terawattitunteja vuosittain Ympäristöhaitat: laitteiden rakentamiseen ja huoltoon liittyvät haitat, maisema-, melu- ja lintuhaitat Ensisijaiset sijoituskohteet: satama-alueet ja muut rakennetut alueet Suomessa vähemmän tuulivoimaa kuin yhdessäkään toisessa EU15-maassa (Luxemburgia lukuun ottamatta)‏

26 26 Tuulivoimalat ja lintukuolemat Suomen lintukuolemat (vuosittain) –Sähköverkko noin 200 000 lintua –Rakennukset (ikkunat) noin 500 000 lintua –Tieliikenne 4 300 000 lintua –Tuulivoimalat noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5 lintua tuulivoimalaa kohden. –Lähde: (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi). http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi

27 27 EWEA 2008

28 28 Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä Laillisesti sitovalla tavoitteella taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaiset vähennykset hallitusti ja realistisesti. Viiden prosentin vähennys vuonna 2010 alkaen (vuoden 1990 tasosta) –38% 2020 mennessä –87% 2050 mennessä –vrt. IPCC 25-40% 2020, 80-95% 2050 Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse.

29 29 Yhteenveto Ilmastonmuutos on politiikan, liike-elämän ja ihmisten ykköshuolenaihe. Siirtyminen hiilivapaaseen yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatuisia muutoksia ajattelussamme. Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden potentiaalia tarjoaa lukuisia uusia mahdollisuuksia.

30 30 Lisätietoja: http://www.sll.fihttp://www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130 e53a http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130 e53a Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi/http://www.norppaenergia.fi/ Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle. Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, SLL. 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050 http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050 Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fihttp://www.polttavakysymys.fi

31 31 Lisätietoja IPCC: http://www.ipcc.ch/ Päästötilastot (World Resources Institute) http://cait.wri.org/ YK:n ilmastopolitiikan sivusto: http://www.un.org/climatechange/ YK:n ilmastosopimuksen sivusto: http://unfccc.int Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: www.ilmasto.org

32 32 KIITOS! Leo Stranius leo.stranius@sll.fi Puh. 040-754 7371

33 33 Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastoviestit http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit

34 34 Suomen tulee laatia pitkän aikavälin ilmastostrategia Perustuu teollisuusmaita koskevaan tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Jotta päästöjä ei tarvitse pudottaa liian jyrkästi, tulee hallituksen pyrkiä Kioton tavoitteita tiukempiin vähennyksiin, luokkaa – 10 %, jo vuoteen 2012 mennessä. Osana ilmasto-strategiaa hallituksen tulee laatia politiikkaohjelma fossiiliriippuvuudesta irtautumiseksi vuoteen 2030 mennessä.

35 35 Energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä ja energiapolitiikan uudistamiseksi on laadittava energiansäästöhjelma Energiatehokkuusnormeja tulee tiukentaa Rakennusten energia-tehokkuutta parantaa esimerkiksi investointitukien ja uusien rakennusnormien avulla. Energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan energian lisäämiseen tulee ohjata sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen verotuksella.

36 36 Uusiutuvia luonnonvaroja tulee suosia suhteessa uusiutumattomiin Tuulivoimarakentamisen sitovaksi tavoitteeksi on asetettava vähintään 3000 MW vuoteen 2015 mennessä. Tuulivoiman, aurinkosähkön ja pienimuotoisen, biopolttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tavoitteiden saavuttamiseksi tulee ottaa käyttöön syöttötariffit. Myös aurinkokenno- ja maalämpöpumppu- teknologiaa tulee edistää. Sähkö- ja öljylämmityksestä on siirryttävä kestävimpiin järjestelmiin kuten lämpöpumppuihin, kaukolämpöön sekä puuperäisiin energialähteisiin.

37 37 Liikkuminen on saatava energiatehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi Liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi ensisijainen tavoite on yksityisautoilutarpeen vähentäminen ja ajoneuvokannan energiatehokkuuden parantaminen. Junaratojen kunnossapidon ja uusien ratojen, erityisesti syrjäseutujen, määrärahaa tulee korottaa. On otettava käyttöön esimerkiksi ruuhkamaksut suurten kaupunkien keskustoissa yhdessä joukkoliikennetuen kanssa. Ajoneuvoverotus tulee muuttaa hiilidioksidipäästöperusteisiksi. Liikennesektorin budjettikäytäntöjä on muutettava joustavammiksi, jotta väylähankkeet eivät aina vie taajamien, kevyen ja joukkoliikenteen kehittämiseen tarvittavia varoja.

38 38 Lentoliikenteen päästöjä on rajoitettava EU:n tasoisella lainsäädännöllä esimerkiksi sisällyttämällä lentoliikenne EU:n päästökauppaan Lentoliikenteen päästöjen vähentämistavoite tulisi olla linjassa EU:n muiden päästövähennystavoitteiden kanssa eli 30 % vähennys vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Lentoliikenteen kaikki päästöoikeudet tulisi huutokaupata. Lisäksi on otettava käyttöön kansallinen lentovero Ruotsin, Ranskan ja Ison- Britannian tapaan.

39 39 Turpeen energiakäyttö on lopetettava viimeistään vuoteen 2020 mennessä Turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Turpeenotto köyhdyttää maamme suoluontoa ja pilaa vesistöjä. Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.

40 40 Ydinvoiman käytöstä on luovuttava nykyisten laitosten käyttölupien umpeutuessa Ydinvoima ei ole turvallista ja se tuottaa vaarallista jätettä. Ydinvoima ei ratkaise ilmastokriisiä. Käytetystä polttoaineesta muodostuvalle jätteelle ei ole kestävää ratkaisua ellei jätteen kierrätystä ydinaseiksi lasketa vastuulliseksi jätehuolloksi.

41 41 Uraanin louhintaa ei tule hyväksyä Ydinvoiman myötä luodaan paineita laajamittaisen uraanikaivostoiminnan hyödyntämiseen Suomessa. Uraanilouhokset maailmalla aiheuttavat paikallisesti vakavia ympäristöongelmia. Uraanikaivokset ovatkin Suomen ”puhtaan” ydinvoiman likainen kääntöpuoli.

42 42 Bioenergian ja -tuotannon tulee olla kestävää Bioenergian osuus koko energiankulutuksesta tulee nostaa nykyisestä 20 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä luonnon monimuotoisuutta vaalien. Liikenteen biopolttoaineille (mm. biokaasu) asetetut tavoitteet tulee saavuttaa ilman trooppisia metsiä tuhoavia tuotteita, kuten palmuöljyä. Sen sijaan esimerkiksi maaseudun uudisrakennuksiin tulisi luoda käyttöedellytyksiä puhtaalle bioenergialle.

43 43 Vesivoimaa ei tule rakentaa lisää Vesivoiman lisätarve perustuu vain sen helppouteen ydinvoiman säätövoimana. Jäljellä oleva virtavesiluonto, mukaan lukien pienten jokien ja purojen koskipaikat, on säästettävä kalataloudellisiin, luonnonsuojelullisiin ja matkailullisiin tarkoituksiin. Tässä käytössä jokien kasvava arvo jakautuu suuremmalle väestöryhmälle. Lisäämällä tehokkuutta nykyisissä turbiineissa, on mahdollista lisätä vesivoiman energiatuotantoa. Tämä tulee tehdä kuitenkin ympäristöystävällisesti.

44 44 Jätteen hävittämistarkoituksessa tehtävään jätteenpolttoon ei tule ryhtyä Ensisijaisesti jätteen syntyä tulisi ehkäistä sekä materiaalin uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tehostaa. Jätteen energiahyödyntäminen voi tulla kyseeseen vain silloin, kun se on ilmaston ja muiden ympäristötavoitteiden kannalta perusteltua, mikä voidaan osoittaa esimerkiksi elinkaarianalyysilla. Jätteen energiahyödyntämisen tulee perustua sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä korvata paikkakunnan kokonaisratkaisussa fossiilista energiaa. Laitosten päästöt pitää puhdistaa parhaalla saatavissa olevalla tekniikalla.

45 45 Suomen tulee olla edelläkävijä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Suomella ja EU:lla on suurempi vastuu vähentää ilmastopäästöjä, sillä päästöt henkeä kohti ovat moninkertaiset. Suomella on korkean teknologisen osaamisen, vaurauden ja mittavien uusiutuvien energiavarojen ansiosta erityisen hyvät edellytykset olla kärkijoukossa ottamassa käyttöön tulevaisuuden ratkaisuja ja osoittaa, että ilmastoystävällinen yhteiskunta on mahdollinen. Jos Suomi ei pysty osoittamaan ilmastoystävällistä yhteiskuntaa mahdolliseksi, niin kuka pystyisi?

46 46 Energiapolitiikan tavoitteena tulee olla hajautettu, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva energiantuotanto Hajautettu energiantuotantomalli on turvallinen sekä ympäristön näkökulmasta että energiantuotannon varmuuden kannalta. Yksittäiset vippaskonstit kuten ydinvoima tai hiilen talteenotto eivät ole ratkaisu ilmastokriisin torjumiseen.