Väestömuutos 1980-2005 Taajamat ovat kasvaneet 16,7 %, yli 73 % pohjois-savolaisista asuu taajamissa nyt Kylät (yli 20 asukkaan tiivistymät) ovat kasvaneet.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1 Salon yleiskaavallisen ohjelman viherkaupunkiseminaari Vihreyttä hajakeskitetyllä vai hajanaisella asutuksella Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke.
Advertisements

Valtion kotouttamisohjelma. 2 Lähtökohdat Nyt • ulkomaan kansalaista ( ) Vuonna 2020 •Jo ulkomaan kansalaista Vuonna 2030 •Puoli.
Kuopion maaseutuohjelma
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
KAIVOSHANKKEET JA KAAVOITUS
PORIN KAUPUNGIN MAAPOLITIIKKA
ESITYKSEN SISÄLTÖ (Dian nrot, sisältö 1-2)
POHJOIS-SAVO
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi TkT, YTL Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman valmistelu Työpaja Tampere.
Valtion ja kuntien suhde seudullisen maankäytön kehittämisessä Kilpailukykyä strategisella maankäytöllä –seminaari Tampere Matti Vatilo, YM.
Maaseudun kehittämisohjelmat ohjelmakaudella Pohjois-Karjalassa
Maankäytön ja kaavoituksen suhde vesiensuojeluun Itämeri –foorum Anne Kumpula Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
Ohjelma Klo 8.30 – 9.00 Tervetulokahvitarjoilu
Maaseutuohjelma Väylä vaikuttamiseen, tie toteutukseen
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
Startti 2020 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Jorma Holopainen, hallituksen puheenjohtaja Kalakukko ry:n kehittämisstrategia.
Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Yleiskaavaselvityksen toteuttaminen Helena Mäkelä, Kari T. Korhonen, Tuula Packalen, Hannu Hirvelä Kaavoituksen vaikutukset.
Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Kuntajohtajakokous Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä.
Ympäristöhankkeet Länsi- Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmassa.
Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommunutredning Millaiseen metropoliin Helsingin valtuusto Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
Rakennetukien kesäpäivät Tampere
KAAVAHIERARKIA, KAAVAMUODOT JA RAKENTAMISEN OHJAUS
MILLAISEEN METROPOLIIN? Vantaan kuntalaiskuuleminen
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Myyrmäki Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kuntakierrokset kevät 2014.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Matinkylä
Aluesuunnittelu ja kaavoitus maaseudulla
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Väestönmuutos , maakunnittain
Laki rakennusperinnön suojelusta 498/2010
Ympäristöministeriö / Katri Tulkki / Kauppa yhdyskuntien kehityksessä1 Palvelurakenteen kehittämisen työkaluja.
Joensuun seudun aluekeskusohjelma Ohjelmajohtaja Jarmo Kauppinen JOSEK Oy.
Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta
Vantaan asuntorakentamisennuste
Rakennesuunnitelma 2040 Kjk Sh TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS.
TABUT - mistä ei voi puhua, siitä ei enää vaieta Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet YSS 07 SMASH ASEM (valokuva Olli Salo)
KAUPPA YHDYSKUNTIEN KEHITYKSESSÄ Yliarkkitehti Katri Tulkki Kuopio.
Tampereen seutu valtakunnallisesta alueiden kehittämisen näkökulmasta Seutufoorumi Tampere Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja SM/aluekeskusohjelma.
MILLAISEEN METROPOLIIN? Espoon kuntalaiskuuleminen Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
Kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelma Maankäyttö, asuminen ja liikenne Seutuhallituksen nimeämä maankäyttö- ja rakennetyöryhmä, pj. Risto Laaksonen Yhteistyön.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
SEINÄJOKI Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo.
Rakennesuunnitelma 2040 Valtuustoinfot 8-9/2013 Päivi Nurminen ja Kimmo Kurunmäki.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
ITÄ-SUOMEN ASUMISPÄIVÄ, Kuopio ASUMINEN JA KUNTALIITOKSET Yritysasiamies Mikko Lehto, Kuopio Nilsiän alue.
Kunta- ja palvelurakenne- uudistushanke – Turun kaupunkiseutu Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampere.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO MAAKUNTAHALLITUS Maakuntasuunnitelma 2035.
MILLAISEEN METROPOLIIN? Matinkylä Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Kaupan palveluverkko Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti.
Hyvää kehittämistä Pohjois-Savossa 18. ja Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa.
Ajankohtaista Alueiden käyttö Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja.
Maaseudun kehittyminen ja kehittymisedellytykset Olli Wuori Luonnonvarakeskus
PIRKANMAAN MAISEMAN VIESTII OSA 6 KALVO 1 Copyright 2004 Tampereen kaupunki Museotoimi / Pirkanmaan maakuntamuseo.
Johdatus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:een Käynnistystilaisuus
Luonnonvarat ja elintarviketuotanto maakunnan innovaatiokärkinä -avauspuheenvuoro Helmiseminaari Yrityspuisto Futuria Marko Korhonen, maakuntajohtaja.
Pohjois-Karjalan näkymiä vuoteen 2040 Jaamankangas
Pohjois-Karjalan kylät rannalla
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ
VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET
ALUESUUNNITTELU Miksi alueita suunnitellaan?
Pohjois-Karjalan maakuntakaava
Matkailu Matkailija on ihminen joka käy tilapäisesti oman paikkakuntansa ulkopuolella Matkailulla pitkät perinteet (jo antiikin aikana), alkoi yleistyä.
VALTIMON KUNTA KAAVOITUSKATSAUS
Vesiosuuskunnat ELY- keskuksen näkökulmasta
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Seutuhallitus: Toimenpide-ehdotukset
Rakennemallin sisältö teemoittain
Esityksen transkriptio:

Väestömuutos Taajamat ovat kasvaneet 16,7 %, yli 73 % pohjois-savolaisista asuu taajamissa nyt Kylät (yli 20 asukkaan tiivistymät) ovat kasvaneet 5,5 %, n. 8 % pohjois-savolaisista asuu kylissä Harva maaseutuasutus on vähentynyt 37,1 %, n. 19 % asuu taajamien ja kylien ulkopuolella maaseudulla Aluerakenteen näkökulmasta nimenomaan Kuopion seutu ja 5- tie vyöhyke ovat kasvaneet viimeisen 25 vuoden aikana, voimakkainta muutos oli 80-luvulla

Työpaikkojen kehitys toimialoittain Pohjois-Savossa YKR:n toiminnallisilla alueilla TaajamaKylätMaaseutuYhteensä % % % % Alkutuo- tanto Jalostus Palvelut kylät=ykrkylät+ykrpienkylät copyright Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/SYKE ja TK 2007

TAVOITTEET MRL JA VAT - MAAKUN- NALLISET TAVOITTEET MAAKUNTASUUNNI- TELMA 2030:STÄ, KSMK HUOMIOIDEN –Väestötavoite –Työpaikkatavoite (8000 uutta työpaikkaa, 5000 netto) –Aluerakenne –Liikenneyhteydet –Ympäristö –Asuminen YM/Suomen aluerakenne 2030

KYLÄKAAVOITUS ERI TASOILLA Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava: kyläverkosto Yleiskaava: maaseutualueet / yhtä kylää koskeva Asemakaava: kylä tai sen osa rakennusjärjestys

PROSESSI VAIHEET osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja työohjelma xx - MKH x - nähtävänäx 1. viranomaisneuvottelux lähtökohdat ja tavoitteetx selvityksetxxxx xxx luonnosxxxxxxx - MKH x - nähtävänä x ehdotus xxxx - MKH x - nähtävänä x 2. viranomaisneuvottelu x maakuntakaava x - MKHx - MKVx vahvistusxxxxxxx seuranta x

MRL / VAT MRL 28§: 1)maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne VAT: 4.2 Aluerakenne, YT:” Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita.” 4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne YT: ”Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle.” ET ” Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. ”

Lausuntojen ja työryhmäpalautteen aiheuttamat muutokset tavoitteisiin ja lähtökohtiin Lisätään asumisen tavoitteisiin seuraava tavoite: Maaseudun kylien ja ranta- alueiden asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen rakentamista ohjataan yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja palvelujen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Lisätään: Osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, maisema-alueet, muinaismuistot, perinnebiotoopit sekä harju- ja kallioalueet ja luonnonsuojelualueet erityisesti niiden pohjois-savolaiset piirteet huomioiden. Väestöennusteita ja -tavoitteita tarkastetaan suhteessa Tilastokeskuksen 2007 trendiennusteeseen ja Maakuntasuunnitelman 2030 tavoitteet huomioiden, mm ihmisen muuttovoitto ja Kuopion seudun maakuntakaavan tavoitteet huomioiden (Tilastokeskuksen trendi /2030 ja omavaraislaskelma / 2030) eli tavoite asukasta Varkauden asuntotuotannon laskennallisessa mitoituksessa pienennetään poistumaprosenttia luvuksi 0.25 % vuoden 2005 asuttujen asuntojen kannasta.

Liikenne: Lisätään liikennettä koskevaan tavoitetekstiin maininta energiahuollon vaatimuksista liikenneverkolle. Lisätään kaavantavoitteisiin maininta alemman tieverkon merkityksestä. Lisätään liikennettä koskevaan tekstiin maininta Varkauden seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Lisäykset aluerakennetyöryhmästä : Asumisen ja työpaikkojen tavoitteisiin lisätään: matkailun, maa- ja metsätalouden kehittämistä tuetaan maakuntakaavalla Virkistystä ja luonnonrauhaa: rantojen rakentamista ja muuta maankäyttöä maakuntakaavassa ohjataan keskeisimmin suojelu-, virkistys-, ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja omaavien maa- ja metsätalousvaltaisia sekä vesiliikennealueita koskevilla merkinnöillä ja kaavamääräyksillä. Lisäykset energiatyöryhmästä Energiaturpeen tuotannossa pitää pyrkiä suurempaan omavaraisuuteen Lausuntojen ja työryhmäpalautteen aiheuttamat muutokset tavoitteisiin ja lähtökohtiin