Pohjois-Karjalan näkymiä vuoteen 2040 Jaamankangas

Esitys aiheesta: "Pohjois-Karjalan näkymiä vuoteen 2040 Jaamankangas"— Esityksen transkriptio:

1 Pohjois-Karjalan näkymiä vuoteen 2040 Jaamankangas
Leena Leskinen Suomen metsäkeskus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 käynnistystilaisuus

2 Suomen metsäkeskus

3 Jaamankankaalla on mm. seuraavia kaavamerkintöjä
pv: Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ge-1: Arvokas harju- tai moreenialue SL: Luonnonsuojelukohde (alle 5 ha) Ma/km-1: Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö Ma/s: Valtakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen kohde EO1-p: Soranottoalue. Lisämerkinnällä -p osoitetuilla alueilla on otettava huomioon pohjavesien suojelu Viheryhteystarve mv: Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue Virkistyskohde Suomen metsäkeskus

4 Jaamankankaalla on mm. seuraavia kaavamerkintöjä
MU-1: Lisämerkinnällä -1 osoitetaan sijainniltaan, metsien monikäytöltään ja luonnonympäristön arvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaita alueita. Merkintä ei estä normaalia maa- ja metsätalouden harjoittamista. Viheryhteystarve: Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Suomen metsäkeskus

5 Tarvitseeko metsätalous kaavamerkintöjä?
Erilaisia suojeluarvoja turvataan toimeenpanemalla ja valvomalla Metsäkeskuksessa Metsälakia ja ELY-keskuksissa Luonnonsuojelulakia. METSO –ohjelman vapaaehtoiset keinot Lisäksi sertifiointi tukee metsätalouden toimijoiden ja viranomaisten menettelyjä mm. Vesilain ja Muinaismuistolain (295/1963) noudattamisessa. Esimerkiksi PEFC –sertifiointi: Kriteeri 19: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä (rajoituksia torjunta-aineiden käytössä, lannoituksessa ja kantojen korjuussa) Kriteeri 30: Kiinteät muinaisjäännökset säilytetään Suomen metsäkeskus

6 Kaavoituksen tarpeesta metsämaalla
Viheryhteystarve kaavoituksessa Jos tehdään reitistöjä, ne toteutuvat sopimuksilla ja reittitoimituksilla. Toisinaan epäselvää, minkälaisesta yhteystarpeesta on kysymys Ekologinen yhteystarve? Reitistöt? Moottorikelkkaura? Tarve selkeyttää merkintää! Kaupunkiseudun elinvoima ja houkuttelevuus Kaavamerkinnät turvaamassa, informaatiota suunnittelijalle? Metsätalous ja elinvoima Hyvä metsäsuunnitelma varmistaisi alueen vetovoimavaikutuksen ja mahdollistaisi tehokkaan metsätalouden. Suomen metsäkeskus

7 Jaamankangas ja pohjavesi
Jaamankangas on kokonaisuudessaan pohjavesialuetta Tärkein vyöhyke on Höytiäinen–Välilammet –Kylmälampi -väli Toimii kuin salaoja: karkeaa glasifluviaalista harjusoraa 7 pohjavesikaivoa, Nykyinen pumppausmäärää n m3/d Pohjaveden tulevaisuuskysymykset: saastuminen –riittävyys Alueen riskit: Rakentaminen, Lämpökaivot, Torjunta-aineet, Vt6, liikenne Miten ratkaistaan lisääntyvä veden tarve? Tarvitaanko Jaamankankaalle uusia pohjavedenottoalueita tai tekopohjavesialue? Suomen metsäkeskus

8 Suomen metsäkeskus

9 Jaamankangas ja pohjavesi
Pohjois-Karjalassa laajat pohjavesivarannot Mahdollista tekopohjaveden tuotantoa harkittava tarkkaan: Rajoitukset muulle maankäytölle Ekologiset vaikutukset Imagovaikutukset Joensuun seudun kasvu vaatii lisävedenottoa. Ennen kuin Jaamankankaan maankäytöstä voidaan tehdä päätöksiä, on selvitettävä asioita, jotka eivät ole Jaamankankaan ominaisuuksia Joensuun seudun kasvuennuste vuodelle 2040 Muiden pohjavesivarantojen käyttöönoton teknis-taloudelliset mahdollisuudet Suomen metsäkeskus

10 Selvitysalue (se): 4.vaihe
Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue, jolle kohdistuu nykyisen maankäytön eli lähinnä maa- ja metsätalouden sekä energiahuollon ohella myös muita seudullisia maankäyttötarpeita. Alueeseen liittyy keskenään ristiriitaisia seudullisia ulkoilun ja virkistyksen sekä asumisen ja työpaikkatoimintojen intressejä. Selvitysaluemerkintä ei mahdollista alueen ottamista uuteen käyttötarkoitukseen ennen kuin se on selvitetty ja osoitettu maankuntakaavassa. Suunnittelumääräys: Ennen alueen tulevan käytön ratkaisua ei alueella tule suunnitella sellaista maankäyttöä, joka heikentäisi ulkoilun ja virkistyksen järjestämistä alueella tai toisaalta estäisi tai haittaisi alueen mahdollista muuta uutta maankäyttöä. Suomen metsäkeskus

11 Suomen metsäkeskus

12 Jaamankankaan-Kontiorannan-Höytiäisen-Huhmarin alue (mv-3):
Alueen kehittäminen perustuu Jaamankankaan laajaan yhtenäiseen metsätalousvaltaiseen alueeseen ulkoilumahdollisuuksineen, ampumahiihtostadionin toiminnan ja Kontiorannan matkailupalvelujen kehittämiseen, Kontioniemen golfkeskuksen toimintaan, Höytiäisen saaristoon ja laajemmin koko järvialueen vesimatkailuun sekä Huhmarin lomakeskuksen toimintaan. Kehittämissuositus Aluetta kehitetään Joensuun läheisyydessä sijaitsevana virkistyksen, ulkoilun, urheilun ja matkailun kannalta vetovoimaisena kehittämisalueena.

13 Päätelmä: Jaamankankaan maankäyttöratkaisu on maakunnallisesti merkittävä asia
Jaamankankaan voi rakentaa vain kerran Metsätalous: Metsätalousalueille, jotka sijaitsevat taajamien lähellä ja joihin kohdistuu virkistys-, matkailu- ja muita monikäytön paineita, tulisi tehdä monikäyttöpainotteinen metsäsuunnitelma. Elinvoima: Kun Jaamankankaan maankätöstä päätetään, tulee sen tukea kaupunkiseudun elinvoimaa. Emme voi tuijottaa ainoastaan Jaamankangasta, vaan on tarkasteltava koko kaupunkiseutua. Suomen metsäkeskus