1 Salon yleiskaavallisen ohjelman viherkaupunkiseminaari 5.10.2010 Vihreyttä hajakeskitetyllä vai hajanaisella asutuksella Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke.

Esitys aiheesta: "1 Salon yleiskaavallisen ohjelman viherkaupunkiseminaari 5.10.2010 Vihreyttä hajakeskitetyllä vai hajanaisella asutuksella Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke."— Esityksen transkriptio:

1 1 Salon yleiskaavallisen ohjelman viherkaupunkiseminaari 5.10.2010 Vihreyttä hajakeskitetyllä vai hajanaisella asutuksella Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke

2 2 Yleiskaavallisen ohjelman visio •Salon kuntarakenne muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa eri osa-alueita kehitetään niiden luontaisista edellytyksistä ja tarpeista lähtien. •Kaupungilla on vahva keskusta ja selkeät aluekeskukset, joiden palveluista huolehditaan asutusta ja elinkeinoelämää kehittämällä. •Maaseutualueilla turvataan perinteisten elinkeinojen toimintamahdollisuudet.

3 3 Ekotehokasta aluerakennetta etsimässä Mihin kunta ja valtio voivat vaikuttaa •Kaavoitus ja muut rakentamisen ohjausjärjestelmät •Julkisten palvelujen sijainnin ohjaus •Energian tuotanto, hankinta ja käyttö (miten tuotetaan, verotus) •Yhteisesti hyväksytty arvomaailma vaikuttaa päätöksiin •Valtiolta tulee kuntien suuntaan ohjausta Mihin yksilö voi vaikuttaa •Omat valinnat •Arvomaailma, elämäntyyli ohjaa •Energian käyttö (ja tuotanto) •Tehdyistä ratkaisuista ei pidä syyllistää

4 4 Aluekeskusten ja palvelukylien kehittäminen •Palveluiden säilyttäminen edellyttää jatkuvaa rakentamista ja positiivista väestökehitystä. Maaseudulla vanhoja asuntoja muuntuu loma-asumiseen. •Jos haluamme säilyttää kehysalueen palvelut, meidän pitää saada palvelujen lähelle rakentamista – asuntoja, työpaikkojakin. •Jos edellä olevassa ei onnistuta, palvelut lähtevät ja negatiivinen kehävaikutus jatkuu: väki vähenee edelleen ja myös kunnan lähipalvelut joutuvat vaakalaudalle. •Mitä kauempana haja-asuja (joka ei ole paikallinen maanviljelijä) asuu lähipalveluista, sitä todennäköisemmin hän ostaa palvelunsa Salon keskustasta.

5 5 Maaseutuasutus ja haja-asutus •Perustuslain mukaan saamme vapaasti valita asuinpaikkamme. Sitä, minne asuntoja saa rakentaa ohjataan kuitenkin MRL:ssa. •Ennen maaseudun asutus oli sidoksissa maaseudun elinkeinoihin – sitten tuli henkilöauto, jolla pääsee … •Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat asua maaseudulla ja maksaa kulkemisesta ja kuljettamisesta. •Kaupungilla ei ole mitään syytä edistää haja-asutusta joka paikkaan - mutta ei Salo sitä ole estänytkään. •Maaseudun elinkeinoihin liittyvä asuminen oma juttunsa.

6 6 Maaseudulle suuntautuvaa asutusta voi ohjata yleiskaavoilla •Tiettyjen kuntapalvelujen tuottaminen hajallaan olevalle väestölle on kallista (esim. kotipalvelut, koulukyyti). •Maaseutuhakuinen uusi asutus pitäisi saada ohjattua alueille, joissa asuu muitakin ja koululle on korkeintaan 2 km tai bussi kulkee. Salon olemassa oleva palvelu- ja koulukyläverkko tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. •Väljä haja-asutus, jossa kaverit on kaukana, sitoo vanhemmat autonkuljettajiksi. •Kaikkialle sinkoutuva haja-asutus haittaa myös maa- ja metsätaloutta, luontoarvoja, metsästystä ja jokamiehen oikeutta. •Haja-asutustontin minimikoko (4000 m 2 ) näyttää synnyttävän kyseenalaista maan ”jatkojalostusta”.

7 7 Maaseutuasuminen, -elinkeinot ja energia •Maaseudulla pitäisi edellyttää suuria tontteja (vähintään 1 ha), mikä mahdollista paremmin esimerkiksi maalämpöjärjestelmät, tuulivoiman ja bioenergian sekä jätevesien suodatuskentät. •Toisaalta pitäisi olla sen verran tiivistä, että erilaiset yhteistoimintamuodot tulisivat mahdollisiksi, esim. jätevesien käsittely. •Kehysalue tarjoaa mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotannolle •Tuulienergiaa •Puuntuotantoa •Muu energiakasviviljely •Aurinkoenergiaa •Maalämpöä

8 8 OTE VTT:n TUTKIMUKSESTA V.2008

9 9 Teesit •Kehysalueen lähipalveluiden säilyttäminen edellyttää olemassa oleviin taajamiin rakentamista. •Haja-asuja ei tue kehysalueen taajamapalvelujen säilymistä ja käyttää paljon energiaa ja aikaa autolla liikkumiseen. •Etäällä palveluista olevat loma-asuntoalueet tulee säilyttää lomakäytössä – alueet, joissa ei ennenkään ole asuttu. •Maaseutuasumista pitää ohjata kyläkeskuksiin sekä palvelujen ja joukkoliikenteen kannalta edullisille vyöhykkeille. •Haja-asutusta ei tule suosia kaavoitettujen taajamien lievealueilla.

10 10 Kaupungin rooli viherkaupungissa •Kaupungin tehtävä on tehdä ympäristö- ystävälliset valinnat mahdollisiksi ja helpoiksi. •Kaupunki kaavoittajana ei yksin pelasta maailmaa, mutta voi yllyttää ja näyttää esimerkkiä

11 11 Lisädiat •Seuraavia dioja ei esitetty itse seminaarissa

12 12 Asemakaavoitetut alueet Salossa

13 13 •väestö- ja työpaikkakehitys •energiahuollon vaihtoehdot - vaikutus kuntatason maankäyttöön •ilmastonmuutoksen uhkakuvat ja mahdollisuudet •kuntatalous ja yhdyskuntarakenne •Viherkaupunki, olemmeko valmiit? •valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet •moottoritien mahdollisuudet ja rakenteen hajaantumisen uhka •raideliikenne •yleiskaavallisen suunnittelun ja maapolitiikan yhteys Tulevaisuuden haasteiden ja vahvuuksien hahmottaminen

14 14 Muuta •Hyvin hoidettu kunnan maapolitiikka ohjaa rakentamista ekologiseen suuntaan. •Yhteistoimintaa kylille, yksityistiet, jätevedet, energiantuotanto •Suuret tontit nostavat kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia. •Kehysaluetaajamissa voidaan puistotarpeita osittain korvata jonkin verran suuremmilla tonteilla. •Korttelipuistoja tarvitaan leikkikenttiä varten.

15 15 Yleiskaavoitetut alueet Salossa

16 16 Asuinrakentaminen 1980 -luvulla

17 17 Asuinrakentaminen 1990 -luvulla

18 18 Asuinrakentaminen 2000 -luvulla

19 19 Asuinrakentaminen 1980 -2010