Yleisen kielitieteen peruskurssi Cyk 110 Luento 6 Sl06 Laury

Kotitehtävien palautus Italian murteiden s/z - Firenzen murteesta löytyy minimipari fuso/fuzo Pohjois-Italia s z s z # __ u a __ e # __ v r __`a # __ n # __ r #__ k u __ o i __ m n__ a # __ d i __ d i __ p u __ i #__ a i __ o /s/ > [z] / V __ V #__ f e __ e __ C [+soinnill.] l __ s # ___ b > [s] muualla

Etelä-Italia s z s z # __ u # __ n p __ i a __ e # __ d # __ f u __ o # __ b l __ o r __ a # __ v u __ i # __ k # __ r i __ o i __ m /s/ > [z] / __ C [+soinnill.] e __ e i __ d > [s ] muualla n __ a i __ p # __ a

Raamatun heprea Minimipari 2 & 14, /t/ ja /ţ/ kuuluvat eri foneemeihin # __ u: a: __ # # __ ɛ ħ __ i: u: __ # a: __ a: # __ ə a:__ a o __ # ʃ __ # a __ # ɛ __ # ɸ__ o a: __ u: # __ u: u:__ ə ɛ __ # /t/ > [Ɵ] / V __ > [t ] muualla

Nykyarabia Minimiparit 1 & 6 (/ţ/ ja /t/), 5 & 10 ((/ţ/ ja /Ɵ /), ja 9 & 11 (/Ɵ / ja /t/) osoittavat, että kaikki kolme äännettä kuuluvat eri foneemeihin Miksi tarvitaan kolme minimiparia?

Tavurakenne Japanin kielessä esiintyvät (tämän aineiston mukaan) tavut jotka ovat rakenteeltaan CV, V, VC, CVC, CVV, CCV, ja CCVC (ja myös CCVV, kjoo) Huomioita? Suomen kielessä lisäksi VCC (aŋk-), CVCC (kurk-), CCVCC (prins-, kramp-), CCCVC (stras-, strut-) Englannissa kaikki nämä tavutyypit, esim CVCCC (lɪŋks) ja CCVCCC (ʃrɪmps) Huomaa foneettisen tarkekirjoituksen välttämättömyys- esim. miten monta ännettä on sanassa king?

Viime kerralla Morfeemityyppejä Vapaat ja sidonnaiset Sanavartalot yl. vapaita, voivat olla sidonnaisiakin (hare) Affiksit (sidonnaisia) Prefiksit (englanti) Suffiksit (suomi) Infiksit (tagalog) Circumfiksit (arabia)

Leksikaaliset ja kieliopilliset morfeemit poika / että Leksikaalisten morfeemien merkitys on selvempi ja pysyvämpi, kontekstiriippuvaisuus pienempi Kieliopilliset morfeemit ilmaisevat sanojen tai lauseen osien välisiä suhteita, merkitys usein vaikeasti määriteltävissä Leksikaalisia: substantiivit, adjektiivit, verbit, adverbit Kieliopillisia: esim. pronominit, konjunktiot, muut partikkelit liukuva: esim. niin on sekä adverbi että (responssi)partikkeli; suomessa tosin perinteisesti adverbit ovat partikkelien alaluokka, kuten konjunktiotkin

Avoimet ja suljetut luokat Avoimiin luokkiin tulee lisää jäseniä jatkuvasti, suljettuihin ei useinkaan Leksikaaliset morfeemiluokat ovat tyypillisesti avoimia, kieliopilliset suljettuja esim. uusia pronomineja ei synny usein Kuitenkin engl. gonna, joka muuttumassa apuverbiksi eli kieliopilliseksi morfeemiksi (kieliopillistumassa) The train is going fast Leslie is going to college Leslie is going to go to college Leslie is gonna go to college * Leslie is gonna college

Taivutus ja johtaminen Johtimilla saadaan uusia sanoja Merkitys voi muuttua happy > unhappy Sanaluokka voi muuttua enable, happiness Johtimien yhdistelymahdollisuudet ovat pienemmät kuin taivutusmorfeemien; ovat vähemmän produktiivisia dislike, mutta ei dislove vrt. liked, loved Esiintyvät sanoissa taivutusmorfeemien ulkopuolella – pääsääntöisesti johtaminen ensin, sitten taivutus - relationships

Taivutusmorfeemit Eivät muuta merkitystä tai sanaluokkaa Esiintyvät kaikissa tietyn sanaluokan sanoissa (ovat produktiiviisia); ’erikoistuvat’ tiettyyn sanaluokkaan Esiintyvät johtimien jälkeen

Taivutusmuotojen ja johdoksien välimaastossa Infinitiivit, partisiipit su. infinitiivit saavat sijamuotoja, vaikka muodostetaan verbeistä (uimassa, uimasta) engl. partisiipit voivat toimia substantiivien tavoin (gerundeina) swimming is fun su. partisiipit ja monet adj. samalla tunnuksella johdettuja (lukeva, väkevä)

Taivutus Eri taivutuskategoriat liittyvät tyypillisesti eri sanaluokkiin (voidaan tietenkin ilmaista myös leksik. (is/was), tai analyytt (will be). Eli taivutus ei muuta sanaluokkaa! Substantiivit Suku (esim. sa., it., ru.) (mihin kategoriaan kuuluva) ei perustu (ainakaan suoraan) ’luonnolliseen’ sukuun das mädchen, die Sonne, il sole

Typologisesti suku kuuluu samaan ryhmään kuin (muutkin) klassifikaattorit, esim. hmong, japani hmong (yli 70 klassifikaattoria), esim. [lo] sanat [phau] kirjat [tó] kasvit [lê] ihmiset

Käytettävä laskettaessa (kuten japanissa) [í ló lù] yksi LUOKKA sana ‘yksi sana’ [í phau ntà] yksi LUOKKA kirja ’yksi kirja’ - Luokat eroavat eri kielissä, esim. Lakoff (alunp. Dixon), Women, fire and dangerous things – dyirbalin kategoria balan (yksi neljästä)

Luku (kuinka monta) Yleisin: yksikkö ja monikko, monissa myös duaali, joissakin triaali (esim. vanuatu, mutta vain elollisista) Yleisemminkin lukukategorian relevanssi vaihtelee Esim. engl. mass/count (car vs. sand, kuit. oats/wheat)

Sijamuoto, kaasus (millaisessa roolissa tapahtumassa) Esim. suomi Syntaktiset (core, kieliopilliset) sijamuodot (nominatiivi, akkusatiivi, partitiivi, genetiivi?), merkitään keskeisiä syntaktisia rooleja (S, A, P), lauserakenteesta määräytyvät Obliikvit, eli semanttisemmin määräytyvät, esim. paikallissijat; kuitenkaan raja ei täysin selvä (esim. partit.)

Verbit Tempus (milloin) Tempussysteemejä mennyt, nyt, tuleva mennyt, ei-mennyt Futuuri, ei-futuuri Kaksiulotteiset tavallisempia kuin kolmiulotteiset, futuurissa ei koskaan enempää distinktioita kuin menneessä

yagua (Peru): 7 tempusta Kaukomenneisyys Vuosi sitten Kuukausi sitten Viikko sittten Tänään, eilen Nyt Lähitulevaisuus Kaukotulevaisuus

Aspekti Tapahtuman ajallinen profiili Esim. loppupisteellinen (perfektiivinen) vs. loppupisteetön (imperfektiivinen) Usein suuntaisuudesta (eat up, cut away) Modus Puhujan suhde tapahtumaan konditionaali, potentiaali, evidentiaali tahtoisitko, tahtonee

Valenssi (mitä argumentteja verbi saa, kuinka monta osallistujaa tapahtumassa on) Passiivi (valenssin väheneminen) Äiti jätti Kallen kotiin – Kalle jätettiin kotiin Kausatiivi (valenssin lisääminen) esim. turkki Hasan öl-dü H kuolla-PST Hasan kuoli Ali Hasan öl-dür-dü A. H. kuolla-KAUS-PST Ali tappoi Hasanin

Kaikissa (tähän asti tutkituissa) maailman kielissä on substantiiveja ja verbejä. Kaikki muut sanaluokat saattavat puuttua (kielikohtaista).

Adjektiivit Vertailu, komparaatio su. hyvä, parempi, paras Suku (kongruenssi-ilmiönä) Monissa kielissä, kuten su., adjektiivit voivat morfosyntaksiltaan muistuttaa suuresti substantiiveja. Voi puuttua kategoriana kokonaan, ominaisuuksia ilmaistaan joko substantiiveilla tai verbeillä Tai luokka voi olla pieni, jolloin adjektiiveja: Ikä (vanha, nuori) Ulottuvuudet (iso, pieni, pitkä, lyhyt) Arvo (hyvä, paha)

Adjektiiveja käytetään Predikaatiossa: she’s getting good (verbin tapainen käyttö) Attribuutiossa, uutta referenttiä esiteltäessä: That’s a great car you’ve got (substantiivin tapainen käyttö) Ajatus, että kielen sanoilla ei ole inherenttiä kategoriaa, vaan ne saavat sen käytössä (esim. squirrel voi olla joko substantiivi tai verbi, tylyttää)

Morfologinen analyysi Persia (farsi) xaridam ’ostin’ xaridi ’ostit’ xarid ’osti’ naxaridam ’en ostanut’ namixaridand ’eivät ostaneet parhaillaan’ naxaridim ’emme ostaneet’ mixarid ’osti parhaillaan’ mixaridid ’ostitte parhaillaan’ Analyysi tapahtuu vertailemalla osittain samanlaisia muotoja. Esim. ’ostin’ on [xaridam] ’en ostanut’ on [naxaridam], joten negaatio = na-.

Ensi kerralla Harjoitustehtävät Morfologiaa Morfologisia prosesseja Mistä sanat tulevat? Morfologista typologiaa Syntaksi – lausekkeen käsite, lausetyypit, puukuvaimet (ehkä, jos aikaa jää)