Yleisen kielitieteen peruskurssi

Esitys aiheesta: "Yleisen kielitieteen peruskurssi"— Esityksen transkriptio:

1 Yleisen kielitieteen peruskurssi
Cyk 110 Sl06 Laury Luento 7

2 Adverbit Heterogeeninen ryhmä, ei mitään ominaisuutta joka yhteistä koko ryhmän jäsenille; taipumattomia, vaikkakin monissa kielissä adverbijohtimia kuten engl. –ly, su. -sti

3 Morfologiset prosessit
Affiksaatio Sekä taivutus- että johtamisprosessi luule-mme, un-believ-able Sisäinen muutos (modifiointi) Ablaut Engl sing, sang Umlaut Fonologisperäinen vartalon modifikaatio goose, geese ( hist. < gœs < gœs-i < gos-i) Fuusio going to > gonna, should have > shoulda,

4 Suppleetio Reduplikaatio hyvä, parempi – on, lienee go, went – be, was
Sanan tai jonkun sen osan toistaminen Joissakin kielissä taivutusprosessi tagalog takbuh ’juosta’ tatakbuh ’juoksee.FUT’ piliʔ ’valita’ pipiliʔ ’valitsee.FUT’

5 Myös johdoksia tagalog: man- prefiksi yhdistettynä reduplikaatioon muodostaa verbin toiminnan tekijän (agentin) bili ‘ostaa’ > man+bi+bili = mamimili ‘ostaja’ sulat ’kirjottaa’ > man+su+sulat > manunulat ’kirjoittaja’ kiina hong ’punainen’ honghong ’kirkkaan punainen’’ luo mor ’lämmin’ mormor ’haalea’

6 Toonien muuttaminen Mono-bili (Kongo) dá ‘piiskasi’ dà ‘piiskaa.FUT’
wó ‘tappoi’ wò ‘tappaa.FUT’

7 Klitisointi Kliitit voivat liittyä moniin eri sanaluokkiin, siksi eivät taivutusmorfeemeja; eivät kuitenkaan muodosta uusia sanojakaan Usein alun perin (painottomista) sanoista peräisin Su. –kO, -hAn, -kin –s Pragmaattisia tehtäviä, esim. kysymysfunktio Isäntäsanan edellä olevat kliitit ovat prokliittejä esim ra. pronominikliitit je t’aime , jäljessä seuraavat enkliittejä.

8 Sananmuodostus Miten saamme uusia sanoja Affiksaatio Yhdyssanat
johdinten käyttö tyly-ttä-ä (naurattaa) Yhdyssanat Kahden tai useamman vapaan morfeemin yhdistelmä kuorma-auto, henkilöauto, linja-auto greenhouse, cathouse, highbrow Lyhenteet scuba (< self-contained underwater breathing apparatus) smog (< smoke & fog)

9 Uudelleenanalyysi Eponymia Keksiminen pea < pease
cherry < cerise Eponymia sandwich denim Keksiminen esim. tutka; heteka, mono

10 Lainat Näistä näkyy historia
Esim. tuhannet lainat englannin kieleen Ranskan vallan aikana love – charity deep – profound sheep – mutton pig – pork jne -suru lainoja engl. japaniin cauchi-potato-suru chekku-suru kiipu-suru

11 Lainat mukautetaan lainaavaan kieleen fonologisesti ja morfologisesti
s(h)ortsit kuppi

12 Morfologinen typologia
Isoloivat (analyyttiset) kielet, joissa ei sidonnaisia morfeemeja Esim. kiina, vietnam, mong Phooj sau tau ib phau ntawv Phong PERF write one CLASS book ’Phong on kirjoittanut kirjan’ Phooj yuav tau ib phau ntawv Phong INCH write one CLASS book ‘Phong alkaa kirjoittaa kirjaa’

13 Agglutinoiva kieli Fuusioiva kieli
Sidonnaiset morfeemit ’liimataan’ kiinni sanavartaloon, ei paljoa morfofonologisia muutoksia; samaa funktiota vastaa aina sama morfeemi; esim. suomi men – isi – n – kö – hän Fuusioiva kieli Sidonnaiset morfeemit liittyvät sanavartaloon niin, ettei niitä ole helppoa erottaa; samaa funktiota voi vastata useitakin morfeemeja sing-sang; try-tried

14 Polysynteettiset kielet
Sanat ovat pitkiä ja kompleksisia, fuusioivan kielen äärityyppi; sanan ja lauseen ero ei useinkaan selvä esim. eskimo qayq-o ‘kajakki’ qaya - cuaraa – k ‘kaksi pientä kajakkia’ small two qaya - cuaraa - li uq ‘hän tekee pienen kajakin’ make 3sg qaya - cuara - li - yog-aga ‘haluan tehdä hänelle…’ wish 1sg/3sg qaya - cuara - li - yu - llru - hrit - kapiq - qaaq - past neg strong but sugnara - aanga seem sg/1sg He did not strongly wish to make me a small kayak but he did anyway

15 qaya - cuara - li - yu - llru - hrit - kapiq - qaaq -
qaya - cuara - li - yu - llru - hrit - kapiq - qaaq past neg strong but sugnara - aanga seem sg/1sg ’Hän ei tuntunut kovasti haluavan tehdä minulle pientä kajakkia, mutta teki kuitenkin’

16 Morfologinen analyysi
Persia (farsi) xaridam ’ostin’ xaridi ’ostit’ xarid ’osti’ naxaridam ’en ostanut’ namixaridand ’eivät ostaneet parhaillaan’ naxaridim ’emme ostaneet’ mixarid ’osti parhaillaan’ mixaridid ’ostitte parhaillaan’ Ostaa: Yks. 1. persoona: Yks. 2. persoona: yks. 3. persoona Mon. 1. p.: Mon. 2. p.: Mon. 3. p.: NEG: Jatk. ASP:

17 Ensi kerralla Harjoitustehtävät
Syntaksi – lausekkeen käsite, lausetyypit, puukuvaimet