– 10 kysymystä ja vastausta– Metsät ja ilmasto – 10 kysymystä ja vastausta– Metsät ja ilmasto –oppimateriaali Esityksen piirroskuvat (pois lukien hiilen kierto ekosysteemissä ja suomalaisella hehtaarilla kuvat) on tehnyt Eva Wolff, Tanskan Skoven i skog tilauksesta. Esityksen rakenne: 1. Mikä on kasvihuoneilmiö – ja miksi sen voimistuminen johtaa ilmastonmuutokseen? 2. Mikä on hiilen kierto – ja mikä on sen vaikutus ilmastoon? 3. Kuinkas tässä näin kävi? 4. Miksi käyttää puuta? 5. Miten kotimaisen puun käyttäminen energiana auttaa ympäristöä? 6. Paljonko maailmassa on metsiä – entä Suomessa? 7. Pilaammeko maailman metsät – ja ilmaston – käyttämällä puuta? 8. Miten metsät suojelevat planeettaamme? 9. Mitä on metsien kestävä käyttö – mitä metsä merkitsee sinulle? 10. Mitä me voimme tehdä? Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?

10 kysymystä 1. Mikä on kasvihuoneilmiö – ja miksi sen voimistuminen johtaa ilmastonmuutokseen? 2. Mikä on hiilen kierto – ja mikä on sen vaikutus ilmastoon? 3. Kuinkas tässä näin kävi? 4. Miksi käyttää puuta? 5. Miten kotimaisen puun käyttäminen energiana auttaa ympäristöä? 6. Paljonko maailmassa on metsiä – entä Suomessa? 7. Pilaammeko maailman metsät – ja ilmaston – käyttämällä puuta? 8. Miten metsät suojelevat planeettaamme? 9. Mitä on metsien kestävä käyttö – mitä metsä merkitsee sinulle? 10. Mitä me voimme tehdä? Kts. Aiheesta lisätietoa myös www.forest.fi artikkelit ”Puuseinä hillitsee ilmastonmuutosta, betoninen kiihdyttää” Talousmetsien hiilinielua voidaan kasvattaa

Mikä on kasvihuoneilmiö -ja miksi sen voimistuminen johtaa ilmastonmuutokseen? luonnollinen ja välttämätön ilmiö elämälle maapallolla maapallon ympärillä olevan kaasukerroksen eräiden kaasujen vaikutus sama kuin lasilla kasvihuoneessa: auringon lyhytaaltoinen säteily (valo) pääsee maapallolle, mutta toiseen suuntaan suojakerros estää, ettei kaikki maapallon pinnalla lämmöksi muuttunut säteily karkaa takaisin avaruuteen Kasvihuonekaasuista ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä luonnossakin esiintyvät vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, otsoni ja dityppioksidi Kemiallisen merkinnän CO2 = hiillidioksidi kertaus käytetään läpi esityksen

TILANNE PAHENEE ELLEI ASIAAN TULE MUUTOSTA IHMINEN MAAPALLO Tarvitsee ympärilleen CO2 ja muiden kaasujen muodostaman suojakerroksen pidättämään lämmön maapallolla Tarvitsee ruokaa saadakseen energiaa elintoimintoihin Jos syö enemmän kuin kuluttaa Jos ilmakehään pääsee enemmän CO2 kuin mihin nykyinen ekosysteemi ”on tottunut” Ensimmäisenä oireena lihominen, vähitellen haitallisia vaikutuksia terveyteen alkaa ilmetä Ensimmäisenä oireena lämpötilan nousu maapallolla, vähitellen lämpötilan nousun aiheuttamat vaikutukset alkavat ilmetä Metsillä merkittävä rooli ilmakehän CO2 määrän vähentämisessä ja siis ilmaston säätelyssä vähemmän CO2 päästöjä – uusiutuva energialähde sitomalla CO2 ilmakehästä – metsien hiilen sidonta ja hiilen varastoituminen puutuotteisiin Ratkaisun ” vähemmän CO2-päästöjä, enemmän CO2 sitomista” keinoihin tutustutaan esityksen kuluessa. Keinoja ovat: Istuttaa puita Säästää energiaa Uudet innovaatiot/ratkaisukeinot kaikki tärkeitä TILANNE PAHENEE ELLEI ASIAAN TULE MUUTOSTA RATKAISU: vähemmän ruokaa, enemmän liikuntaa RATKAISU: vähemmän CO2 päästöjä, enemmän CO2 sitomista

2. Mikä on hiilen kierto - ja mikä on sen vaikutus ilmastoon? Hiiltä on kaikkialla: kallioperässä, maaperässä, ilmassa, vesistöissä, eliöissä. Maapallo on energiavirran suhteen avoin, mutta aineen kierron suhteen suljettu ekosysteemi. Tänne ei tule merkittäviä määriä ainetta mistään ulkopuolelta. Siksi kaikki maapallolla oleva aine kiertää muodosta toiseen erilaisten reaktioiden kautta. Hiilen kierto maapallolla tarkoittaa sitä, että hiili on joko varastoissa tai siirtymässä varastosta toiseen. Hiilen varastot ovat eri-ikäisiä, minuuteista jopa miljardeihin vuosiin. Hiili kiertää maapallolla elollisen ja elottoman luonnon välillä. Kierto voidaan jakaa sen keston perusteella nopeaan biosykliin ja hitaaseen geosykliin. Lisätietoa hiilen kierto sivustolta: http://carbon.tjhosting.com/

Hiilen kierto = prosessi, jossa hiili kiertää jatkuvasti eri lähteiden ja varastoiden välillä Hiilinieluiksi sanotaan varastoja, jotka pidättävät CO2 ja vähentävät näin sen määrää ilmakehässä hiilen muoto lähteiden ja nielujen välillä on pääasiassa CO2 elinvoimainen metsä siirtää hiiltä maaperän hiilivarastoon karikkeen mukana (fotosynteesissä hiilen sitominen ja varastoiminen) Maapallolla metsiin on sitoutunut enemmän CO2 kuin mitä ilmakehässä on: metsät 4500 gigatonnia – ilma 3000 - öljy 2400 gigatonnia CO2 Suomen suurimmat hiilivarastot kangasmetsien maaperässä sekä turpeessa

3. Kuinkas tässä näin kävi? CO2 CO2 CO2 KUVA: Tilanne alussa: ensin vaaka oli tasapainossa - CO2 sitoutuneena eri-ikäisiin varastoihin (kallioperässä, maaperässä, ilmassa, vesistöissä, eliöissä) 2. Sitten keksittiin öljy: Tilanne nyt, ilmakehässä huomattavasti enemmän CO2:ta - ihminen toiminnallaan (fossiilisten polttoaineiden käyttö+metsien hävittäminen) on vapauttanut hiiltä ilmakehään huomattavasti luontaista kiertoa nopeammin 3. Tavoite: vaaka takaisin tasapainoon - hiili sidottava uudestaan: metsien määrää lisättävä + puutuotteisiin varastoiminen, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen Varastokysymys: mikä ei ole ilmassa on metsissä vaaka tulisi saada takaisin tasapainoon AIKAJANA ENNEN NYT TAVOITE

Ihmiset ja hiilenkierto Ihmistoiminnan seurauksena vuodessa CO2:a vapautuu ilmakehään seuraavasti: metsitetyt maat ja valtameret sitovat 60 % TEOLLISUUS 14 % MUUT 8 % ENERGIA 24 % MAATALOUS 14 % Ihmistoiminnan seurauksena hiiltä ilmakehään vuosittain 7900 miljoonaa tonnia. tästä 4600 miljoonaan tonnia (58%) sitovat valtameret ja metsitetyt maat eli ilmakehän hiili lisääntyy vuodessa 3300 miljoonaa tonnia Nykyisellään tämä ei ole kestävää CO2-päästöjä on vähennettävä Hiilen varastoiminen uusiin ja jo olemassa oleviin metsiin ja puutuotteisiin Uusien vaihtoehtoisten energialähteiden kehittäminen korvaamaan ehtyvät luonnonvarat hiili, öljy ja maakaasu Suomen metsät ja hiilenkierto: Hiilivarastot: metsiin sitoutuneena hiiltä noin 700 milj tonnia, maaperään 1300 milj tonnia hiiltä puuston ja maaperän hiilinielut sitovat ilmakehästä hiilidioksidia määrän, joka vastaa yli 1/3 maamme CO2 päästöistä  hiilinielusta 2/3 on puustossa ja 1/3 maaperässä Suomessa energiantuotanto ja liikenne suurimmat CO2 lähteet (99%), kun maankäytön muutoksia ei oteta huomioon Metsäteollisuus: CO2 päästöjä vähennetty 40% tuotetonnia kohti vuodesta 1990 Hiilivarastoja (yksikkö miljoonaa tonnia hiiltä): Euroopan metsät 9550 + kasvu 115 miljoonaa tonnia vuodessa Venäjän metsät 37 500 + kasvu 440 miljoonaa tonnia vuodessa Metsien rooli Suomen hiilitaseessa graafi kts. http://www.metsavastaa.net/suomen_metsienhiilinielutja-lahteet LIIKENNE 14 % 40 % jää ilmakehään METSIEN HÄVITTÄMINEN 18 % RAKENNUKSET 8 %

4. Miksi käyttää puuta? Puun edut esimerkiksi rakennusmateriaalina: 1 tonni CO2 1 m3 puuta Puun edut esimerkiksi rakennusmateriaalina: uusiutuva luonnonvara jalostaminen vaatii vähemmän energiaa kuin esimerkiksi betonin hiili on sitoutuneena puuhun koko rakennuksen olemassaolon ajan KUVA: Jos 1 m3 betonia tai tiiltä korvataan 1 m3 puuta vähenevät CO2 päästöt tonnin (1 tonni CO2 vastaa päästöjä, jotka syntyy poltettaessa 430 litraa öljyä) Hiilidioksidipäästöjä laskettaessa on tarkasteltava tuotteen koko elinkaarta aina luonnosta lopputuotteeksi asti. Puutuotteiden valmistusprosessin etuja verrattuna muihin rakennusmateriaaleihin (betoni/tiili/metalli) - metsäteollisuuden puuperäisten tuotteiden valmistuksessa käytetään paljon sivutuotteena saatavaa uusiutuvaa ja kotimaista bioenergiaa (metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista yli 70 % on puuperäisiä)  metsäteollisuus tuottaa prosessien sivutuotteena 70% Suomen uusiutuvasta energiasta -paikallinen luonnonvara, kevyt kuljettaa Esim. teräksisen rakennuspalkin valmistus ja asennus vie 3,5 kertaa enemmän energiaa ja alumiinisen palkin 15 kertaa enemmän energiaa verrattuna puiseen palkkiin. puiden sitomasta hiilestä noin yksi kahdeksasosa saadaan sidottua puusta valmistettuihin tuotteisiin. Loppu kuluu metsän kariketuotantoon, jää hakkuutähteisiin tai käytetään energiantuotantoon puunjalostustehtaalla Ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja Puutuotteiden hiilinielujen merkittävyys ja niiden käytön aikaansaama päästöjen vähennyksen merkittävyys tunnistettu myös kansainvälisesti niiden mukaan ottamista toiselle sitoumuskaudelle tutkitaan parhaillaan

5. Miten kotimaisen puun käyttäminen energiana auttaa ympäristöä? Puutuotteiden elinkaari: 1. Tuote 2. Kierrätys Kertaalleen käytetyn materiaalin hyödyntäminen uudelleen sellaisenaan, esim jotkin rakennusmateriaalit, paloittelu kuitulevyihin tai b) materiaalin kierrättäminen esim. paperi 3. Bioenergia Puutuotteet voidaan lopuksi käyttää CO2-neutraalinan bioenergiana, kuten myös sahojen ja muun metsäteollisuuden jäte- ja sivutuotteet kuitenkin puun bioenergiana käyttämisen ilmastovaikutus on myönteinen, jos bioenergialla korvataan fossiilisia polttoaineita ja jos samalla huolehditaan kestävästä metsätaloudesta, käytetyn puun tilalle yksi, mieluummin kaksi uutta Puussa oleva CO2 vapautuu luontaisestikin joka tapauksessa jossain vaiheessa! Puusta saatava energia on uusiutuvaa bioenergiaa Puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja välttää näin niiden aiheuttamat CO2-päästöt Puun polttaminenkin vapauttaa CO2, mutta se voidaan korvata istuttamalla uusia puita, jotka sitovat CO2:n uudestaan

6. Paljonko maailmassa on metsiä – ja entä Suomessa? 30 % koko maailman maapinta-alasta on metsien peittämää (FAO 2007) Vuonna 2005 metsäala oli yhteensä hieman alle 4 miljardia hehtaaria  tämä on noin 1/3 vähemmän kuin 10 000 vuotta sitten, maatalouden alkuaikana Metsät jakautuneet epätasaisesti ympäri maailman 10 metsäisintä maata (2/3 kaikista metsistä): Venäjä, Brasilia, Kanada, USA, Kiina, Australia, Kongon Republikaaninen tasavalta, Indonesia, Peru ja Intia Suomen metsävarat: -puuta metsissä 2189 miljoonaa m3 -kasvu vuosittain 98,5 miljoonaa m3 Suomen metsät: 0,5 % maailman metsävaroista peittävät 86 % maapinta-alastamme noin 4,5 ha/suomalainen

7. Pilaammeko maailman metsät – ja ilmaston – käyttämällä puuta? Lähde: FAO 2005 Ei tietoa Iso merkitys sillä, missä metsää kaadetaan ja miten sitä käytetään sekä hoidetaan ! Pohjoiset ja lauhkeat (Boreaalisen ja temperaattisen vyöhykkeen) metsät -metsien käytön pitkän historian aikana opittu mm. metsänuudistamisen, kestävän metsienkäytön tärkeys -sitovat tällä hetkellä enemmän hiiiltä kuin vapauttavat eli ovat hiilinieluja: Euroopan metsien hiilivarasto on kaksinkertaistunut 50 vuodessa -metsien hiilensidontaa voidaan vielä kasvattaa merkittävästi hyvin harkituilla talousmetsien käsittelyillä hakkuut ja metsäenergiankorjuu vähentävät hiilinielua, jos samalla ei lisätä metsien kasvua Hakataan 64 % vuosittaisesta kasvusta Trooppiset ja subtrooppiset metsät –metsien hävittäminen suuri ongelma ekologisesti ja ilmaston kannalta  maailmanlaajuisesti Kreikan kokoinen alue metsiä muutetaan vuosittain maatalousmaaksi Metsiä häviää (hakataan ja poltetaan) 13 miljoona hehtaaria vuodessa (Kreikan kokoinen alue): suurimmaksi osaksi muutetaan maatalousmaaksi ja plantaaseiksi, metsien kunto huono (ylihakkuut, väärät hakkausmenetelmät, ylilaidunnus, metsäpalot) Ei kestävää, mutta paikallisilla köyhillä ihmisillä ei usein ole muita vaihtoehtoja epäoikeudenmukaisuus taustalla tärkeää siis maailmanlaajuinen kehitysyhteistyö sademetsien suojelemiseksi Sademetsien hakkuut aiheuttavat 20 % maailmanlaajuisista CO2 päästöistä Metsäpalot aiheuttavat 12 % maailmalaajuisista CO2 päästöistä KUVA: lähde FAO 2005 Kiihtyvä vähentyminen Muutos puuston tilavuuden muutoksissa (kasvu/vähentyminen): esitetty vuosittainen keskiarvo vuosien 1990-2000 ja 2000-2005 välillä Jatkuva vähentyminen Hidastuva vähentyminen Nolla muutos Hidastuva kasvaminen Jatkuva kasvaminen Kiihtyvä kasvaminen

8. Miten metsät suojelevat planeettaamme? MERI 70 % MAAPALLON PINTA-ALAN JAKAANTUMINEN MUU 20 % FOTOSYNTEESIN JAKAANTUMINEN MAAPALLOLLA METSÄ 42 % Ekosysteemipalvelut, kuten -ilmaston säätely -maaperänsidonta -eroosion ehkäiseminen -rannikolla aalloilta ja tulvilta suojaaminen -pohjavesien suojelu -aavikoiden leviämisen ehkäisy Biologinen monimuotoisuus: metsät elinympäristö yli 90 %:lle tuntemistamme maalla elävistä kasveista ja eläimistä 2/3 eläinlajista riippuvaisia metsistä Merkittävä resurssi erityisesti maaseudulla eläville ihmisille, saavat esim. rakennus- ja polttopuuta, ruokaa, rehua karjalle, öljyjä, kumia, lääkkeitä ja uusia materiaaleja uusia teknologioita varten Metsät peittävät maapallon kokonaispinta-alasta vain 10 %, mutta metsien osuus 42 % kokonaisfotosynteesistä (yhteensä maa ja meri) MERI 37 % MUU 21 %

9. Mitä on metsien kestävä käyttö -mitä metsä merkitsee sinulle? Kestävyyden kolmijalkainen jakkara: ekologinen, taloudellinen ja kulttuuri-sosiaalinen Keskustelua metsien erilaisista merkityksistä. Hiilensidonta on vain yksi metsän arvo. Yhdessä pohdittavaa: Mitä tapahtuisi, jos luokasta häviäisivät kaikki tuotteet, joihin on käytetty puuta? KUVAT: Lehtotikankontti (Cypripedium calceolus) kasvaa lehdoissa, lehtoniityillä, letoilla ja lettokorvissa, kalkkipitoista maaperää suosiva, 20-60 cm korkea, monivuotinen ruoho, uhanalainen, rauhoitettu laji Palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris) kasvaa kuivilla mäntykankailla, kallioilla ja tunturipaljakoilla, ravinnonlähde poroille, suosittu koriste- ja kukka-asetelmissa, ennen vanhaan laitettiin ikkunalasien väliin kosteutta keräämään. Haavanpunikkitatti ruokasieni, viihtyy parhaiten Etelä-Suomessa, haavan juurisieni, ensimmäiset sadon hedelmistä voidaan poimia jo keskikesällä Karhuveistokset moottorisahataiteilijan työnnäyte Metsäkulttuuripäiviltä Lustosta Siltamaisemakuva Patvinsuon kansallispuistosta Pohjois-Karjalasta, kansainvälisestikin merkittävä suoluonnon suojelu- ja tutkimusalue, jossa on lisäksi niin vanhoja aarniometsiä kuin kauniita hiekkarantaisia vesistöjä. Alue soveltuu parhaiten omatoimiseen päivän tai parin patikkaretkeilyyn. Kääpä (Polyporaceae) sieniä, jotka kasvavat yleensä puun rungossa loisena tai lahottajana, elävällä puulla kasvaessaan kääpä vahingoittaa puuta lahottamalla sitä, kuolleella puulla taas elävät yleensä eri lajit. Suomessa esiintyy noin kaksisataa eri kääpälajia.

Keksiä uusia ratkaisuja! 10. Mitä me voimme tehdä? käyttää metsiä kestävästi torjua metsien hävittämistä maailmanlaajuisesti istuttaa metsiä hävinneiden tilalle ja uusille alueille huomioidaan puiden sopeutumiskyky ilmastonmuutoksen seurauksena muuttuviin kasvuolosuhteisiin käyttää puuta energialähteenä ja rakennusaineena metsäteollisuus pyrkii esimerkiksi vähentämään kuljetusten aiheuttamia päästöjä (uudet toimintamallit ja toimintojen optimointi) uudet polttoaineratkaisut merkittävää ilmastonmuutoksen omakohtaisuus, pystyn itse vaikuttamaan vaikka monet ilmastonmuutokseen liittyvät seikat ovat epäselviä tai kiistanalaisia, varmaa on, että päästöjä on hillittävä välittömästi kestää ennen kuin toimien vaikutukset alkavat näkyä Keksiä uusia ratkaisuja!

energiansäästölamput käyttää julkisia kulkuvälineitä oman auton sijasta ajaa pyörällä käydä nopeasti suihkussa eikä valuttaa vettä turhaan suosia paikallisia tuotteita Mitä minä voin tehdä? Säästää energiaa… vaihtaa energiansäästölamput matkustaa muuten kuin lentäen muistaa sammuttaa valot ja sähkölaitteet, kun niitä ei käytetä –myös stand by-tila! syödä vähemmän lihaa …ja istuttaa puun.

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä -kolmen K:n sääntö- Kartutetaan ja kasvatetaan metsiä kestävästi sekä käytetään monipuolisesti Korvataan puulla muita materiaaleja Kierrätetään puutuotteita