Kappale 2
Maapallon yhtenäisestä kiviaineksesta muodostunut kuori on 5-50 km paksu. Kiviaineksen ikä ja koostumus vaihtelevat.
Fennoskandian kallioperä on maapallon vanhimpia. Kiviaines on magmasta jäähtynyt kiinteäksi yli 2500 miljoonaa vuotta sitten.
Norjan vuonoja http://www.youtube.com/watch?v=mjpKL_Sv0NM&feature=related
Norjan rannikon vuonot ovat viime jääkauden aikana mannerjään kuluttamia U-laaksoja
Murroslaakso syntyy kun maanjäristys rikkoo kallioperää. Kuva 14 B.
Vaara vastaan tunturi Vaara on korkea mäki / vuori, joka on kauttaaltaan metsän peitossa. Vaaroja on Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tunturi on korkea mäki / vuori, jonka laki on puuton. Tuntureita voit nähdä Lapissa. Tunturin rinteellä on metsänraja kohdassa, josta puuton lakiosa alkaa.
Mannerlaattojen liikkeet Sulan vaipan päällä ajelehtivat mannerlaatat ovat jatkuvassa liikkeessä. Fennoskandia on matkustanut Euraasian laatan mukana ympäri maapalloa. Katso kuva 15 A.
Mannerlaattojen törmätessä poimuttuu vuoristoja. Noin 1 900 miljoonaa vuotta sitten Fennoskandiaan poimuttuivat Svekofennidit ja Karelidit. Kuva 15 B. Molemmat vuoristot ovat aikapäiviä sitten rapautuneet olemattomiin.
Skandit poimuttuivat noin 400 miljoonaa vuotta sitten.
Alppien poimuttuessa 60 miljoonaa vuotta sitten Skandit kohosivat uudelleen. Skandit on edelleenkin huomattava vuoristo.
Islanti syntyi vasta 20 miljoonaa vuotta sitten mannerlaattojen saumaan merenalaisissa tulivuorenpurkauksissa. Suurin osa tulivuorista on merenpohjassa.