AMMATTIKORKEAKOULUT TAMPEREEN SEUDUN KEHITTÄJÄNÄ Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Tampereen kaupunki

Yli asukasta asukasta ympäristökunnat mukaan lukien korkeakouluopiskelijaa 4 korkeakoulua –Pirkanmaan ammattikorkeakoulu –Tampereen ammattikorkeakoulu –Tampereen teknillinen yliopisto –Tampereen yliopisto © Riitta Kurki KOULUTUSKAUPUNKI KULTTUURIKAUPUNKI TEOLLISUUSKAUPUNKI Euroopan kulttuuripääkaupunki v. 2011

Tuotannolliset työpaikat Pirkanmaalla Tilastokeskus 2003

Pirkanmaan suurimmat yritykset henkilöstön määrä Tampereen kauppakamari

MAAILMAN MARKKINAJOHTAJAYRITYKSIÄ Nokia Kalmar Industries Sandvik Tamrock Metso Automation Metso Minerals Kvaerner Pover Tamglass Timberjack Bronto Skylift Avant Tecno

Kalmar Industries Sandvik TAMROCK

Metso Minerals Tamglass

Nokia Inion

ENSIMMÄISENÄ MAAILMASSA 1974 NMT-puhelu 1984 Biohajoava implantti 1985 Elektromekaaninen kalvo 1991 GSM-puhelu 1995 Kävelevä metsäkone 1996 Personal Digital Assistant 2001 Peli- ja kuvapuhelimet

ALUESTRATEGIA 2007–2011 Omille vahvuusalueilleen profiloituneet pirkanmaalaiset korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä muodostaen yhden Suomen vetovoimaisimmista ja monialaisimmista koulutuksen, tutkimuksen ja aluekehityksen yhteenliittymistä.

YHTEISET STRATEGISET HANKKEET KOULUTUSYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN IHMISKESKEINEN TEKNOLOGIA KULTTUURI- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN UUDET TOIMINTAMALLIT

Pirkanmaan korkeakouluyhteistyön tehtäviin kuuluu korkeakoulujen verkostostrategian suunnittelu sekä operatiivisella tasolla yhteisen koulutuksen, tukipalvelujen sekä tutkimus- ja kehitystyön suunnittelu ja toteutus. YHTEISTYÖN KOORDINOINTI

KORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Kohti tiivistä yhteistyötä valituilla ydinosaamisalueilla ____ Huippuosaamista Pirkanmaalta!

Tampere ammattikorkeakoulujen ylläpitäjänä Tampereen kaupunki ylläpitää Tampereen ammattikorkeakoulua ja on osakkaana Pirkanmaan ammattikorkeakoulu osakeyhtiössä. Kaupungin kannalta ei ole ollut oleellista eroa osakeyhtiömuotoisen tai kaupungin suoraan ylläpitämän ammattikorkeakoulun välillä. Molemmat ylläpitomuodot ovat toimineet varsin tuloksekkaasti.

Korkeakoulutus ja kaupungin elinkeinopolitiikka Tampereen kaupungin näkökulmasta on ollut hedelmällistä tehdä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen sekä alue- ja elinkeinopolitiikan kehittämisessä. (Ammattikorkeakoulut ja toinen aste) Lisäksi kaupunki tukee aktiivisesti yliopistojen toimintaa ja pyrkii omalta osaltaan kehittämään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä –Esimerkiksi BioNext hanke

Alueen tuntemus tarpeen ammattikorkeakoulun ylläpitäjällä Kaupungin toimiminen ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä mahdollistaa hyvän kehittävän vuoropuhelun elinkeinotoimen ja ammatillisen korkeakoulutuksen välillä Tampereella uusi Osaamis- ja elinkeinolautakunta Kasvukeskusten ydinkaupungit ovat maakuntiensa vetureita ja siten avainasemassa koulutuksen ja elinkeinopolitiikan kehittämisessä. Opetusministeriön vaikea tietää paikallisia olosuhteita. Siksi paikallinen ylläpitäjä on parempi.

AMK VERKOSTO Toimipisteiden ylläpitämisen tulee aina perustua tarpeeseen sekä alueen työvoimatarve että opiskelijoiden hakeutumishalukkuus huomioon ottaen. Lisäksi maakuntakorkeakoulutoiminnan kautta toimitaan mm. T&K-hankkeissa sekä aikuiskoulutuksessa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken.

PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUVERKKO Näillä perusteilla ei tällä hetkellä Tampereella tai Pirkanmaalla ole tarvetta vähennyksiin. Päinvastoin varsinkin aikuiskoulutuspuolella on tarvetta lisätä koulutusta esim. tekniikan ja terveydenhuollon koulutusaloilla.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN MAHDOLLINEN VALTIOLLISTAMINEN Kaupungin näkökulmasta ei ole syytä siirtää ammattikorkeakouluja valtiolle. Mikäli tehdään järjestelyjä ylläpitomuodoissa, niin kaupungin tekemät investoinnit tulee niiltä osin korvata.

YLIOPISTOT PIRKANMAALLA Molempien yliopistojen toiminta- ja vaikutusalue ulottuu laajalti yli Pirkanmaan ja useilla aloilla kansainväliselle huipulle Yliopistojen mitoitusta ei voida tarkastella maakunnan väestöpohjan mukaan

YHTEENVETO Korkeakouluverkkoa tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä toisen asteen koulutus Kaikkien näiden yhteistyöllä saavutetaan alueellisesti parhaita tuloksia Suomessa alueet ovat erilaisia Kasvukeskusten toimintaedellytykset tulee turvata, jotta Suomalainen hyvinvointimalli toimii