Kuntien uudistuva lapsi- ja nuorisopolitiikka: Miten tulisi taloussuunnittelua kehittää? Tampereen yliopisto 10.8.2011

”Palvelurakenne” Vakiintunut tarkoittamaan kuntarakenteen/ kuntien yhteistyön uudistamista Toinen tulkinta: Kuntien sisäinen palvelurakenne Kehittyi 1900-luvulla tehtävälähtöiseksi Toimintaa rakennettiin ”tyhjään Suomeen” Saturoitui 1980-90-luvuilla Sementoitu lakeihin, sektoreihin, tietojärjestelmiin, kirjanpitoon, ammatteihin, virkaehtosopimuksiin…

Kuntien ”säädyt” Terveystoimi = ”aatelisto” Sivistystoimi = ”papisto” Sosiaalitoimi = ”talonpojat” …. Toiminta jakautuu lukuisiin yksiköihin Kuntatalouden tiukentuessa keskinäin kamppailu voimavaroista. ”Säätykierto” vaikeampaa kuin 1400-luvun Suomessa!!!

Miksi kuntien sisäistä palvelurakennetta uudistetaan? Vanha toimi hyvin rakentamisvaiheessa, mutta…. 2000-luvulla uudet haasteet Painopiste ruumiista mieleen Voimavaran uudelleen allokointi Tehokkuus ja vaikuttavuus Kolmen näkökulman yhteensovittaminen Yhteisö Asiakas Häiriö/tehtävä

Yksi vaihtoehto uudeksi palvelurakenteeksi Painopiste häiriö/tehtävälähtöisyydestä asiakas- ja yhteisölähtöisyyden suuntaan Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikkaa johdetaan yhtenä kokonaisuutena Kaikki alle 30-vuotiaille tarkoitetut toiminnat/palvelut

Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan toiminnat ryhmittyvät viidelle tasolle: Arjen kehitysyhteisöt: Asuinalue, lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu Yhteiset peruspalvelut: Neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus/ oppilashuolto, nuorisotyö, toisen asteen oppilaitokset ja niiden opiskelijahuolto… ”Kevyen” tuen tarve – konsultaatioita yms.: Peruspalveluja tukeva erikoistunut osaaminen: mielenterveystyö, sosiaalityö, erikoislääkärit Erikoistuneet palvelut – hoitosuhde : Lastensuojelu, psykiatria, yms. Erityistason palvelut: Erityiskoulu, sijaishuolto, osastohoito, Kolme ensimmäistä -> uudistuvan lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisen ydin Noin kaksi kolmasosaa voimavaroista.

Kuntajohtamisen ydinkysymys: Voimavarat Eurot, henkilötyövuodet/ihmiset, osaaminen Prosessit/tuotteistaminen Tavoitteet Hyvinvointi Lapsuus/nuoruus/koko elämä

Haasteet taloussuunnittelulle/-seurannalle/-tietojärjestelmille 1. Yhteisö/ perhe/ lapsi/ tehtävä/ häiriönäkökulmista Läpinäkyvyys Vertailukelpoisuus Tehokkuus Vaikuttavuus 2. Investointi tulevaisuuteen Havainnollistaminen: Perusopetus/hallitusohjelma: Koulujen erilaistuminen – miten voimavarat mitoitetaan???? Lapsiperheiden kodinhoitoapu – harkittua ”politiikkaa” vai sattumaa??? Tarvelähtöisesti – ei ikäryhmien välistä kilpailua! Suhteessa lastensuojeluun/koulunkäyntiä

Uusi erityinenhaaste Monituottajuus Palvelusetelit Sisäiset ”yhtiöt” Miten saadaan vertailukelpoisesti kokonaisuuden kattavaa tietoa??

Olisi uskallettava ”haaveilla” uudistuvaa LNP:aa vahvistavasta taloussuunnittelusta: Unohdetaan hetkeksi nykytilanne Miten rakennamme taloussuunnittelua ja kirjanpitoa LNP:n uudistuvien tavoitteiden mukaan????

Pitääkö jokaisen kunnan rakentaa omaa ”malliaan”??? 1. Tekniset ratkaisut: Tilikartat?? Kustannuslaskenta??? Työajan mittaaminen Tuotteistaminen?? Tietojärjestelmät?? 2. Kunnan tiedonhallinta/tietojohtaminen yleisemmin 3. Kunnan taloussuunnittelu Kehysbudjetointi vs. investointi tulevaisuuteen

Olisiko tarvetta kansalliseen R&D-hankkeeseen? Tavoitteena ”ideaalityyppi” Lähtee uudistuvasta LNP:sta Myös tekniset malliratkaisut Teoreettinen esimerkkikunta Mallinnetaan niin, että voidaan ennakoida vaihtoehtoisten LNP-strategioiden kustannusvaikuttavuutta 2015/2020/2025 saakka???? Tuottavuus/tehokkuus/cvaikuttavuus….