Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala

Suhdannevaihtelut Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan kokonaistaloudellisen aktiviteetin, BKT:n, vaihtelua trendinsä ympärillä Nousu- ja laskusuhdanne vuorottelevat Yksi suhdannesykli kestää suhdannehuipulta (peak) seuraavalle Laskusuhdanne kestää huipulta pohjalle (trough), noususuhdanne pohjalta huipulle Suhdannevaihtelussa on pysyvyyttä: positiiviset poikkeamat trendistä kestävät tavallisesti useita vuosia, negatiiviset vuosineljänneksiä Suhdannesyklin pituus vaihtelee Suhdannevaihtelut ovat normaaleja markkinatalouksissa Suomessa ja USA:ssa BKT on kasvanut keskimäärin noin 2–3 prosenttia vuodessa pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä suuria vaihteluita

Suhdannevaihtelut Reaalinen GDP Aika (+) Syklinen poikkeama Figure 10.1 (a) Suhdannevaihtelut (+) Syklinen poikkeama Pitkän ajan trendi BKT Reaalinen GDP (-) syklinen poikkeama Aika

Makrotalouden tasapaino Figure 10.2 Makrotalouden tasapaino Tulot vaikuttavat rahan kysyntään Hyödyke- markkinnat Rahoitus- markkinat Korot vaikuttavat kokonaiskysyntään Korot vaikuttavat valuuttakurssiin Reaalinen valuuttakurssi vaikuttaa kokonaiskysyntään Valuutta- markkinat

Makrotalousteoria Makrotaloustieteen syntynä pidetään JM Keynesin ”Yleistä teoriaa” vuodelta 1936 Teorian mukaan laman syynä oli kokonaiskysynnän lasku Taantumien ja lamojen syy on riittämätön kokonaiskysyntä Kirjassa yhdistetään kahdet oleelliset markkinat hyödykemarkkinat, Y = C(Y-T) + I(r) + G rahamarkkinat, M/P = L(r,y) Markkinat ovat yhteydessä toisiinsa tuotannon (Y) ja koron (r) kautta Mallin mukaan tuotannon taso määrää työllisyyden

Makrotalousteoria John Hicks tiivisti Keynesin kirjan mallin yksinkertaiseen ”IS-LM-malliin” hyödykemarkkinat: IS-käyrä rahamarkkinat: LL-käyrä (tämä muuttui myöhemmin LM-käyräksi) IS-LM-malli on taloustieteen klassikko IS-LM-mallissa rahapolitiikkaa ohjataan rahamäärällä Nykyisin rahapolitiikan ohjauskeino on kuitenkin ohjauskorko Siksi LM-käyrä on korvattu Taylorin säännöllä (TR=Taylor rule) Tässä luvussa esitetään IS-TR-malli IS-TR-malli on suhdanneteorian kannalta oleellinen, siksi sen oppiminen on HYVIN tärkeää

Kokonaiskysyntä Kokonaiskysyntä: Y = C+I+G+PCA Yksityinen kulutus riippuu varallisuudesta ja käytettävissä olevista tuloista 𝐶=𝐶( 𝜔 + , 𝑌 𝑑 + ) Investoinnit riippuvat reaalikorosta (r) ja Tobinin q:ta tai ”fiiliksestä” (animal spirits) 𝐼=𝐼( 𝑞 + , 𝑟 − ) G on eksogeeninen

Nettovienti: tuonti Nettovienti PCA=X-Z Tuonti (Z) riippuu kotimaisesta kulutuksesta (A) tai tuotannosta (Y) ja reaalisesta valuuttakurssista (σ) Korkea A tai Y→ paljon kysyntää tuonnille Vahva valuutta (korkea σ), ulkomaiset hyödykkeet halpoja suhteessa kotimaisiin → paljon tuontia Eli: 𝑍=𝑍( 𝐴 + , 𝜎 + )

Nettovienti 𝑋=𝑋( 𝐴 ∗ + , 𝜎 − ) 𝑋=𝑋( 𝐴 ∗ + , 𝜎 − ) Vienti (X) riippuu ulkomaisesta kysynnästä (A*) tai tuotannosta (Y*) ja reaalisesta valuuttakurssista Korkea A* tai Y*→ paljon kysyntää kotimaan viennille Vahva valuutta (korkea σ), kotimaiset hyödykkeet ovat kalliita suhteessa ulkomaisiin → vähän vientiä Nettovienti on siis𝑃𝐶𝐴=𝑋 𝐴 ∗ + , 𝜎 − −𝑍( 𝐴 + , 𝜎 + ) 𝑃𝐶𝐴=𝑃𝐶𝐴( 𝐴 ∗ + 𝐴 − , 𝜎 − )

Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi osassa euromaita, lähde: Eurostat (2012)

Bruttoviennin reaaliarvo osassa euromaita (indeksi 2000=100) Lähde: Levy (2012)

Nettovienti 𝑃𝐶𝐴=𝑃𝐶𝐴( 𝐴 − , 𝐴 ∗ + , 𝜎 − ) , 𝑃𝐶𝐴=𝑃𝐶𝐴( 𝑌 − , 𝑌 ∗ + , 𝜎 − ) Korkea kotimainen kysyntä/tuotanto lisää tuontia ja siten vähentää nettovientiä Korkea ulkomainen kysyntä/tuotanto lisää vientiä ja siten lisää nettovientiä Valuutan vahvistuminen nostaa kotimaisten hyödykkeiden hintaa ja siten vähentää vientiä ja lisää tuontia → nettovienti laskee Palvelut eivät eroa tavarakaupasta: reaalisella valuuttakurssilla on vaikutus palveluiden kauppaa ihan samalla tavalla kuin tavarakauppaa Reaalisella valuuttakurssilla on jopa voimakkaampi vaikutus palveluiden vientiin (Eichengreen & Gupta 2012)

Reaalisen valuutankurssin ja kauppataseen yhteys euroalueella 2000-08 Vaaka-akseli: reaalisen valuuttakurssin kulumalatiivinen muutos Pystyakseli: kauppataseen kumulatiivinen ylijäämä Lähde: Franco (2010)

Halutut menot: 𝐷𝐷=𝐶 𝜔 + , 𝑌−𝑇 + +𝐼 𝑞 + , 𝑟 − + 𝐺 +𝑃𝐶𝐴( 𝑌 − , 𝑌 ∗ + , 𝜎 − ) + DD kasvaa tulojen myötä, mutta vähemmän kuin Y kasvaa, koska osa tuloista säästetään ja osa menosta menee tuontiin

Tasapaino: tuotanto, Y = DD, halutut menot Figure 10.3 Tasapaino: tuotanto, Y = DD, halutut menot B Haluttu kysyntä C A Y Y´ Tuotanto

Keynesiläinen kerroin: oletetaan, että G kasvaa Figure 10.4 (b) Keynesiläinen kerroin: oletetaan, että G kasvaa 45° DD´(Y) G:n kasvu siirtää DD:tä ylöspäin G:n muutoksen verran DD(Y) Haluttu kysyntä DD A Y Tuotanto Output

Kerroin ja kokonaisvaikutus Figure 10.4 Kerroin ja kokonaisvaikutus 45° DD´(Y) E B´ A´´ B DD(Y) A´ Haluttu kysyntä Julkisten menojen lisäämisen kerroin Y A DY Y Y* Tuotanto Output

IS-käyrä IS-käyrä: Nimelliskoron i ja tuotannon Y yhdistelmät, joilla hyödykemarkkinat ovat tasapainossa eli tuotanto = halutut menot Keyneisläinen oletus: hinnat ovat jäykkiä lyhyellä ajalla, eli inflaatio on nolla Reaalikorko = nimelliskorko IS-käyrän yhtälö 𝑌=𝐶 𝜔 + , 𝑌−𝑇 + +𝐼 𝑞 + , 𝑟 − + 𝐺 +𝑃𝐶𝐴( 𝑌 − , 𝑌 ∗ + , 𝜎 − )

Figure 10.5 IS-käyrän johtaminen Ajatellaan, että korko laskee: i → i´. Alkuperäisellä korolla vallitsee tuotannon taso Y ja tasapaino on A. Koron lasku lisää investointeja ja DD nousee. Tällöin tuotanto nousee (Y´) ja uusi tasapaino on piste B. IS:n kulmakerroin on negatiivinen: i↓ → DD↑, tasapaino vaatii, että Y↑

IS-käyrässä on kaksi endogeenista muuttujaa (i,Y). Figure 10.6 IS-käyrässä on kaksi endogeenista muuttujaa (i,Y). Eksogeenisten muuttujien muutokset siirtävät IS-käyrää. Oletetaan, että julkiset menot kasvavat. Tällöin DD↑ Eli tuotanto kasvaa, annetulla korolla, eli IS-käyrä siirtyy oikealle

IS-TR-malli IS-käyrä siis kuvaa hyödykemarkkinoita Rahoitusmarkkinoita kuvaa mallissa Taylorin sääntö (TR = Taylor rule) Taylorin sääntö: 𝑖 𝑡 = 𝑖 𝑡 +𝑎 𝜋 𝑡 − 𝜋 +𝑏 𝑌 𝑡 − 𝑌 𝑡 𝑌 𝑡 Oletuksia: hinnat ovat jäykkiä, joten inflaatio on nolla ja inflaatiotavoite on nolla Väljä tulkinta: inflaatio koko ajan vastaa inflaatiotavoitetta (ja on siten vakio)

IS-TR-malli Tuotantokuilu on nyt Y:n ja sen potentiaalisen tason ero (ei %) TR: 𝑖 𝑡 = 𝑖 𝑡 +𝑏 𝑌 𝑡 − 𝑌 𝑡 𝑖 𝑡 on nyt koron luonnollinen taso Tarkasti ottaen: reaalikoron luonnollinen taso Väljän tulkinnan mukaan inflaatio koko ajan vastaa inflaatiotavoitetta. Tällöin luonnollinen korko on inflaatiotavoitteen ja reaalikoron summa

Korko on luonnollisella tasolla kun 𝑌= 𝑌 Figure 10.8 TR-käyrä Korko on luonnollisella tasolla kun 𝑌= 𝑌 b>0, eli jos 𝑌> 𝑌 𝑌< 𝑌 niin KP nostaa (laskee) koron luonnollista taso korkeammalle (matalammalle)

TR-käyrä ja rahamarkkinoiden tasapaino Figure 10.9 TR-käyrä ja rahamarkkinoiden tasapaino Kun Y kasvaa, TR-käyrän mukaan KP nostaa korkoa. Y:n kasvu lisää rahan kysyntää; rahan tarjontaa pitää kasvattaa, jotta tavoitekorko saavutetaan → rahamarkkinoiden TP:ssä KP tarjoaa enemmän rahaa korkeammalla korolla.

TR-käyrän kulmakerroin: TR0 Figure 10.10 (a) TR-käyrän kulmakerroin: TR0 TR0: KP pitää koron vakiona (oletus) k(i)Y‘ Korkeampi tuotanto Y‘ lisää rahan kysyntää k(i)Y TR0 tarkoittaa täysin joustavaa rahan tarjonta käyrää MS0,eli b=0. Korko G TR0 MS0 A D A Y‘ > Y Raha-määrä Output M/P

TR-käyrän kulmakerroin: TR1 Figure 10.10 (b) TR-käyrän kulmakerroin: TR1 Korkeampi tuotanto Y‘ lisää rahan kysyntää TR1: KP vastaa tuotannon kasvuun nostamalla korkoa k(i)Y‘ TR1 tarkoittaa rahan tarjonnalle positiivista kulmakerrointa MS1. k(i)Y MS1 TR1 Korko i‘1 i‘1 E C A A Y‘ > Y Raha-määrä Output M/P

TR-käyrän kulmakerroin: TR2 Figure 10.10 (c) TR-käyrän kulmakerroin: TR2 TR2 tarkoittaa täysin joustamatonta rahan tarjontaa: (rahamäärä-tavoite) MS2. TR2: KP reagoi tuotannon kasvamiseen nostamalla korkoa voimakkaasti MS2 TR2 k(i)Y‘ i‘2 B i‘2 k(i)Y F Korko A A Y‘ > Y Raha-määrä Tuotanto M/P

TR-käyrän kulmakerroin Figure 10.10 TR-käyrän kulmakerroin TR2: rahamäärätavoite TR1: normaali-tapaus TR0: KP pitää vakioista korkoa

Muutokset TR-käyrässä 𝑖 𝑡 = 𝑖 𝑡 +𝑏 𝑌 𝑡 − 𝑌 𝑡 TR-käyrä edustaa keskuspankin käyttäytymistä: käyrä liikkuu, vain jos politiikkaa muutetaan b vaikuttaa TR-käyrän kulmakertoimeen 𝑖 𝑡 on keskuspankin arvio lyhyen ajan luonnollisesta korosta tai tavoitekorosta, jota se voi muuttaa Jos 𝒊 𝒕 ei muutu, liikutaan pitkin TR-käyrää Muutokset 𝒊 𝒕 :ssä siirtävät TR-käyrää

TR-käyrän siirtyminen Figure 10.11 (a) TR-käyrän siirtyminen KP nostaa 𝑖 :tä: TR-käyrä nousee TR‘‘ TR TR‘ Korko KP laskee 𝑖 :tä: TR-käyrä siirtyy alaspäin Tuotanto

Makrotaloudellinen tasapaino Lyhyen aikavälin tasapaino on koron ja tuotannon yhdistelmät, jotka samanaikaisesti täyttävät sekä hyödyke että rahamarkkinoiden tasapainoehdot: 𝑖 𝑡 = 𝑖 𝑡 +𝑏 𝑌 𝑡 − 𝑌 𝑡 𝑌=𝐶 𝜔 + , 𝑌−𝑇 + +𝐼 𝑞 + , 𝑟 − + 𝐺 +𝑃𝐶𝐴( 𝑌 − , 𝑌 ∗ + , 𝜎 − )

IS-TR-mallin käyttäminen IS-TR-mallia voidaan käyttää analysoimaan eksogeenisten muuttujien muutosten (shokkien) makrotaloudellisia vaikutuksia Muutokset voivat tulla koti- ja ulkomaasta Hyödykemarkkinoiden shokit siirtävät IS-käyrää Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää Varallisuuden nousu, verojen lasku, parempi fiilis, ulkomaisen kysynnän lisääntyminen ja reaalisen valuuttakurssin devalvoituminen siirtävät IS-käyrää oikealle 𝑌=𝐶 𝜔 + , 𝑌−𝑇 + +𝐼 𝑞 + , 𝑟 − + 𝐺 +𝑃𝐶𝐴( 𝑌 − , 𝑌 ∗ + , 𝜎 − )

Makrotaloudelliset shokit: reaalitalouden, eli IS-käyrän, shokit Figure 10.13 Makrotaloudelliset shokit: reaalitalouden, eli IS-käyrän, shokit TR Kysynnän eksogeeninen kasvu: IS-käyrä siirtyy oikealle. KP reagoi siihen nostamalla korkoa, eli liikutaan pitkän TR-käyrää. Tuotanto ↑, korko ↑ B i‘ A i Korko Kysynnän eksogeeninen lasku: IS-käyrä siirtyy vasemmalle. KP reagoi laskemalla korkoa, kuten Taylorin sääntö edellyttää. Y↓, i↓ C i‘‘ IS‘ IS IS‘‘ Y‘‘ Y‘ Y‘ Y

Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset Figure 10.13 (d) Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset TR‘‘ Supistava rahapolitiikka- shokki: KP nostaa tavoitekorkoa: TR-käyrä siirtyy ylöspäin. Luonnollinen koron nouseminen vähentää kysyntää, mutta liikutaan pitkän IS-käyrää: lopputulos: Y↓, i↑ TR i‘‘ E A Korko i IS Y‘‘ Y Y

Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset Figure 10.13 (d) Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki: KP laskee tavoitekorkoa: TR-käyrä siirtyy alaspäin. Lopputulos: : Y ↑, i ↓. Ohjauskoron lasku laskee markkinakorkoja, niiden lasku lisää kysyntää (ml. investoinnit), kysynnän muutoksilla on kerroinvaikutus ja tuotanto kasvaa. TR TR‘ A Korko i i‘ D IS Y Y‘ Y

TR-käyrä KP reagoi tuotantokuiluun endogeenisesti: negatiivinen (positiivinen) tuotantokuilu → korko ↓ (↑) Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää Ekspansiivinen (supistava) rahapolitiikkashokki (muutos koron luonnollisessa tasossa) siirtää TR-käytää oikealle/alas (vasemmalle/ylös) Keskuspankit eivät toimi tyhjiössä KP voi reagoida talousuutisiin KP voi reagoida kysyntäshokkiin KP:tä voidaan painostaa (poliittinen paine) KP voi ennustaa inflaation kiihtymistä Nämä ovat eksogeenisia muutoksia rahapolitiikassa, jotka siirtävät TR-käyrää!

IS-TR-malli ja euroalueen talouskriisi Euroalueen tuotantokuilu ei ollut negatiivinen 2000-luvun alussa 2000-luvun alussa EKP harjoitti löysempää rahapolitiikkaa kuin Taylorin sääntö edellytti Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki Finanssipolitiikka oli 2000-luvulla löysää monissa euromaissa Ekspansiivinen finanssipoliittinen shokki

EKP:n ekspansiivinen rahapolitiikka Figure 10.13 (d) EKP:n ekspansiivinen rahapolitiikka EKP:n rahapolitiikka oli 2000-luvun alussa ja puolivälissä liian löysää, jos sitä verrataan Taylorin sääntöön → TR-käyrä siirtyi alaspäin. Lopputulos: Y ↑, i ↓. Rahapolitiikka ei vakauttanut taloutta, vaan ylikuumensi taloutta TR TR‘ A Korko i i‘ D IS 𝑌 Y‘ Y

Julkisten menojen (reaalisesti mitattuna) muutos, 1999-2008, %

Ekspansiivinen finanssipolitiikka ja iloinen nousukausi 2000-luvun alussa TR Ekspansiivinen finanssipolitiikka ja iloinen nousukausi → IS-käyrä siirtyi oikealle → Y↑, i ↑ Finanssipolitiikka ei vakauttanut taloutta, vaan ylikuumensi taloutta, erityisesti osassa euromaita B i‘ A i Korko IS‘ IS 𝑌 Y‘ Y

Euroalueen talouskriisi 2000-luvun loppupuoli: 1) Kotitalouksien ja valtion intertemporaalinen budjettisuora: velkaantuminen eilen vähentää kulutusta tänään 2) Asuntokuplan puhkeaminen laskee koettua varallisuutta 3) Pankkikriisi vaikeuttaa investointeja 4) Negatiivinen fiilis laskee investointeja ja kulutusta 5) Veroja korotetaan = IS-käyrä siirtyy oikealle voimakkaasti TR A i Korko B i‘‘ IS IS‘‘ Y‘‘ 𝑌 Y‘ Y