KAUPPA YHDYSKUNTIEN KEHITYKSESSÄ Yliarkkitehti Katri Tulkki Kuopio

Ympäristöministeriö / Katri Tulkki / Kauppa yhdyskuntien kehityksessä2 Esityksen sisältö  Kauppa ja yhdyskunnat – kehityspiirteitä – Yhdyskuntarakenteen näkökulma – Arkielämän näkökulma  Palvelurakenteen kehittämisen työkaluja – Kaavajärjestelmän haasteita – Palveluverkkoselvitys – Tiepankki tiedonhallinnan apuna – Uusia suunnitteluperiaatteita tarvitaan  Yhteenveto

Ympäristöministeriö / Katri Tulkki / Kauppa yhdyskuntien kehityksessä3 Yhdyskuntarakenne muuttuu  Seutuistuminen kytkee alueita tiiviimmin yhteen - päivittäisen liikkumisen piiri laajenee  Kaupunkiseudut saavat verkostokaupungin piirteitä – monikeskuksisuus – hierarkkisten palvelu- rakenteiden rapautuminen  Yritysten ja asukkaiden sijainti-/asuinpaikan valinnat muovaavat yhdyskuntien rakenteita Kehä III:n ja Tuusulantien liittymä

Ympäristöministeriö / Katri Tulkki / Kauppa yhdyskuntien kehityksessä4 Liikennevirtojen solmukohdista houkuttelevia kauppapaikkoja  Kauppakeskus Sello sijoittuu kaupunkiradan ja Kehä I:n risteyskohtaan – Leppävaaran aluekeskukseen  Vapaa-ajan keskus Ideapark sijoittuu Kolmostien varteen – keskelle ”ei-mitään”  Liikennemyymälät - uusia kyläkauppoja?

Ympäristöministeriö / Katri Tulkki / Kauppa yhdyskuntien kehityksessä5 Uudet myymäläkeskittymät haastavat keskustojen perinteisen aseman Rami Ratvio/Elämää kaupunkiseudun reunoilla/Elinympäristö ja yhdyskuntasuunnittelu-seminaari

Ari Hynynen / Elinympäristö ja yhdyskuntasuunnittelu -seminaari6 1) 2) 3) VERKOSTOKAUPUNKI Yhdyskuntarakenne voidaan jakaa kolmeen erilaiseen verkostotasoon, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Hitaimmin muuttuva taso on teknisten verkostojen ja muiden fyysisten rakenteiden taso (1). Hitaus johtuu suurten resurssien sitoutumisesta rakenteisiin. Toinen, nopeammille muutoksille altis taso on tuotannon ja kulutuksen paikkojen verkosto (2). Näiden sijaintilogiikka riippuu talouden laajemmista rakenteista. Kolmas, nopeimmalla syklillä muuttuva verkostotaso syntyy ihmisten liikkumisesta ja kotitalouksien sijaintipäätöksistä (3). © Aamulehti / Jukka Ritola © Ari Hynynen

Ympäristöministeriö / Katri Tulkki / Kauppa yhdyskuntien kehityksessä7 Isot ja pienet pärjäävät päivittäistavarakaupassa  Pt-myymälöiden lukumäärän väheneminen taittunut  Pienten myymälöiden lukumäärä ja osuus myynnistä kasvanut

Ympäristöministeriö / Katri Tulkki / Kauppa yhdyskuntien kehityksessä8 Asuinalueet kehittyvät eri suuntiin  Suurten, yli asukkaan taajamien asuntoalueilla ruokakauppapalvelut parantuneet  Pienten, asukkaan taajamien palvelut olennaisesti heikentyneet ja auton käyttö kauppamatkoilla lisääntynyt. Kuva: Ruokakaupan omalla asuinalueella omaavien osuus Asukasbarometri 2005.

Ympäristöministeriö / Katri Tulkki / Kauppa yhdyskuntien kehityksessä9 Kotitalouksien erot kasvavat Kävelymatkan päässä ruoka- kaupasta asuvat kotitaloudet :  Lapsiperheiden osuus vähentynyt.  Aikuistalouksien osuus kasvanut. Käänne kehityksessä 1999 jälkeen  Eläkeläistalouksien osuus vähentynyt, mutta edelleen melko suuri %. Ennakkotietoja Turun, Lahden ja Mikkelin kaupunkiseutuja koskevasta tutkimuksesta

Ympäristöministeriö / Katri Tulkki / Kauppa yhdyskuntien kehityksessä10 Haja-asutusalueista ”ruoka-autioita”?  Suomessa n. 150 kuntaa, joiden haja-asutusalueet ovat vailla ruokakauppaa. Itä-Suomen läänissä on 7 tällaista kuntaa.  Myymäläkato hidastunut 2000-luvulla. Viime vuoden lopulla 611 kyläkauppaa.  Liikennemyymälät korvanneet kyläkauppojen poistumaa.