KIELENTUNTEMUS Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sijamuodot Sanataituri 5 & 6.
Advertisements

ÄI8 Kielenhuoltoa.
Tänään keskitytään jälkimmäiseen eli epäsuoraan kerrontaan.
Kertausmateriaali peruskielioppiasioista opiskelijalle itsenäiseen työskentelyyn tai opettajajohtoiseen kertaukseen © Annika Kirkkomäki/Elitgruppen ©
Suomen kielioppia edistyneille Lauseenjäsenet
Epäsuora esitys Käytä epäsuoraa kerrontaa silloin, kun kerrot, mitä joku sanoi tai mitä jossain sanottiin Epäsuora kerronta eli raportoitu puhe on siis.
TEKSTITYYPIT RK s. 238.
Äidinkielen ja kirjallisuuden perusopetuksen opetussuunnitelmien käsityksiä kielestä Merja Kauppinen Kasvatustieteen päivät 2006
Suomen kieli maailman kielten joukossa
Pilkku.
The Passive Voice. Passiivia käytetään 1. Kun tekijää ei tiedetä / se ei ole tärkeä English is studied all over the world. 2. Kun halutaan korostaa tekemisen.
V AIKUTTAMISEN KIELIOPPIA Oppikirja: s
Preppaus ENA 2.
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
OPETUS- SUUNNITELMA Käsitteen kehityksestä. CURRICULUM Kasvatusta tarkastellaan kokonaisuutena Dewey: lapsen oppimiskokemusten suunnittelua tarkoittaa.
Sano verbit minä-muodossa
Lauseenvastikkeet AI 15.
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 P Luento ma
Etsi ensin predikaatti.
Kieli ja tyyli eriteltävänä
Kielioppi 1 Ssu112 Luento
Suomen kielioppia edistyneille Lauseenjäsenet
PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS PÄÄLAUSEITA OVAT 1. VÄITELAUSEET Sofia har en hund. 2. KYSYMYSLAUSEET Vad gör du? Spelar du gitarr? 3. KÄSKYT JA KEHOITUKSET Ring.
SUOMEN KIELEN OMINAISPIIRTEET Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, suomalais- ugrilaisten kielten ryhmään, ja sen sukukieliä ovat mm. viro, unkari ja.
Suomi 2B Keskiviikko 20. huhtikuuta Etsi pari Etsi uusi pari. => Kenen kanssa et ole jutellut tällä kurssilla?
FINSKÝ PRAKTIKUM Titta Hänninen MOI KAIKILLE!
Suomi 2B Häät Millaiset ovat traditionaaliset häät sinun kotimaassa/kulttuurissa? Milloin häitä juhlitaan? Ovatko häät kirkossa vai maistraatissa.
YHTEEN VAI ERIKSEEN?. YHDYSSANA: MÄÄRITEOSA (MO) + PERUSOSA (PO) Esim. LIHAPULLA.
Pilkku,.  PÄÄSÄÄNTÖ: PILKKU EROTTAA VIRKKEEN LAUSEET TOISISTAAN.  HÄH? MISTÄ TUNNISTAA VIRKKEEN JA LAUSEEN?
Den 13 november 2016sc/EK KIELIOPIN PERUSKÄSITTEITÄ: Lauseet: Päälause: hallitseva lause Jag åker hem efter att jag har blivit färdig med detta. Väitelause:
Lauseet.
EPÄSUORA KERRONTA Reported speech.
Vinkkejä englannin kirjalliseen kokeeseen
Kieli ja tyyli eriteltävänä
Kertausta kurssin 4 kokeeseen
Passiivin aikamuodot Passiivin preesens.
Passiivi S
Kysymykset QUESTIONS P. 188.
Suomi 1B Torstai 1. syyskuuta 2016.
preesens – imperfekti – perfekti – pluskvamperfekti - futuuri
AIKAMUODOT EHTOLAUSEET LIITEKYSYMYS
Kieli ja tyyli eriteltävänä
Kertausta tärkeimmistä asioista
EPÄSUORA KERRONTA Reported speech.
PILKKU.
Suomen kielen alkeiskurssi - sanaluokat
Syntaksin harjoituskurssi
EHTOVIRKEPARIT YHTEENVETO.
Verbin perusmuoto 1 ’TO SING’ OR ’SING’.
Miten kerrotaan tekemisestä?
TEKSTINTEKIJÄN KIELELLISET VALINNAT
Englanti 8. lk LV – 2017.
Omistusliite Kun substantiivia tai postpositiota edeltää persoonapronominin genetiivi, liitetään substantiiviin ja postpositioon omistusliite. Korjaa:
Sanajärjestys s
Nominien taivutus Hänelle/Häneen annettiin palkinto.
Lauseenjäsenet.
Sanajärjestys.
Suomi 2A Keskiviikko
Verbin aikamuodot.
Sanaluokat 5-6 luokat
Verbien taivutus -yhden säännön taktiikalla
Omistusliite Lue OK s. 304 – 305. Kun substantiivia tai postpositiota edeltää persoonapronominin genetiivi, liitetään substantiiviin ja postpositioon omistusliite.
Sanajärjestys.
SANALUOKAT NOMINIT VERBIT PARTIKKELIT Subst. Adj. Pron. Numer PP Konj.
Perfekti: mitä on tapahtunut have/has + pääverbin 3. muoto
Finský praktikum  Titta Hänninen.
Suomen kielen pilkutuksen logiikka
Lähdin juoksemaan, niin että muut jäivät jälkeen.
Päälauseen sanajärjestys
KONDITIO NAALI.
Esityksen transkriptio:

KIELENTUNTEMUS Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus

Kielentuntemus  1) Tietoa kielen käytöstä erilaisissa tilanteissa, tietoa kielen funktioista ja toiminnasta.  2) Erittelevää tietoa kielestä  a) rakenteista,  b) sanojen merkityksistä, sanakentistä ja käsitteistä sekä  c) lauseyhteyden vaikutuksesta merkitykseen.  1) Tietoa kielen käytöstä erilaisissa tilanteissa, tietoa kielen funktioista ja toiminnasta.  2) Erittelevää tietoa kielestä  a) rakenteista,  b) sanojen merkityksistä, sanakentistä ja käsitteistä sekä  c) lauseyhteyden vaikutuksesta merkitykseen.

 3) Yleissivistävää tietoa kielestä  a) kielen synnystä,  b) kielen merkityksestä ihmiselle, kielen kehityksestä,  c) eri kielistä/suomen kielen asemasta muiden kielten joukossa ja  d) suomen kielen ominaislaadusta.  (ÄKKE 1976.)  3) Yleissivistävää tietoa kielestä  a) kielen synnystä,  b) kielen merkityksestä ihmiselle, kielen kehityksestä,  c) eri kielistä/suomen kielen asemasta muiden kielten joukossa ja  d) suomen kielen ominaislaadusta.  (ÄKKE 1976.)

Turun normaalikoulu (kielentietoisuus, kielitietoisuus, kielioppi)  3. lk. Verbit, substantiivit ja adjektiivit  4. lk. Oppilas kertaa sanaluokista verbit, substantiivit ja adjektiivit sek ä oppii numeraalit, pronominit ja partikkelit. Lis ä ksi h ä n harjoittelee verbin persoonamuotoja.  3. lk. Verbit, substantiivit ja adjektiivit  4. lk. Oppilas kertaa sanaluokista verbit, substantiivit ja adjektiivit sek ä oppii numeraalit, pronominit ja partikkelit. Lis ä ksi h ä n harjoittelee verbin persoonamuotoja.

 5. lk. Oppilas kertaa sanaluokat ja verbien persoonamuodot sek ä tutustuu verbien aikamuotoihin. Lis ä ksi h ä n oppii sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin. H ä n l ö yt ää lauseesta subjektin ja predikaatin. H ä n osaa erottaa p ää lauseen ja sivulauseen sek ä osaa yhdist ää lauseita. H ä n harjoittelee suoran ja ep ä uoran esityksen k ä ytt öä  H ä n vertailee yleiskielt ä ja puhekielt ä.  5. lk. Oppilas kertaa sanaluokat ja verbien persoonamuodot sek ä tutustuu verbien aikamuotoihin. Lis ä ksi h ä n oppii sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin. H ä n l ö yt ää lauseesta subjektin ja predikaatin. H ä n osaa erottaa p ää lauseen ja sivulauseen sek ä osaa yhdist ää lauseita. H ä n harjoittelee suoran ja ep ä uoran esityksen k ä ytt öä  H ä n vertailee yleiskielt ä ja puhekielt ä.

 6. lk. Oppilas hallitsee sanaluokat. H ä n oppii verbien aikamuodot ja peruslauseenj ä senet (subjektin ja predikaatin). Sijamuodoista h ä n tuntee nominatiivin, genetiivin ja partitiivin.  H ä n tuntee k ä sitteet p ää lause ja sivulause. H ä n osaa k ä ytt ää suoraa ja ep ä suoraa esityst ä teksti ä tuottaessaan. H ä nen virke- ja lausetajunsa kehittyy ja oikeinkirjoitustaitonsa varmentuu.  6. lk. Oppilas hallitsee sanaluokat. H ä n oppii verbien aikamuodot ja peruslauseenj ä senet (subjektin ja predikaatin). Sijamuodoista h ä n tuntee nominatiivin, genetiivin ja partitiivin.  H ä n tuntee k ä sitteet p ää lause ja sivulause. H ä n osaa k ä ytt ää suoraa ja ep ä suoraa esityst ä teksti ä tuottaessaan. H ä nen virke- ja lausetajunsa kehittyy ja oikeinkirjoitustaitonsa varmentuu.

Kielioppik ä sitteist ö  Vuosiluokkien 6-9 aikana Turun normaalikoulussa opitaan k ä ytt ä m ää n seuraavia kieliopin k ä sitteit ä ja harjoitellaan niiden soveltamista:  Sanaluokat merkityksen ja taivutuksen mukaan:  verbit, partikkelit ja niiden alalajeja, nominit (substantiivit, adjektiivit, numeraalit, pronominit)  Vuosiluokkien 6-9 aikana Turun normaalikoulussa opitaan k ä ytt ä m ää n seuraavia kieliopin k ä sitteit ä ja harjoitellaan niiden soveltamista:  Sanaluokat merkityksen ja taivutuksen mukaan:  verbit, partikkelit ja niiden alalajeja, nominit (substantiivit, adjektiivit, numeraalit, pronominit)

 Verbien taivutus:  p ää luokat (aktiivi, passiivi), persoonamuodot  aikamuodot eli tempukset (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti) ja niiden k ä ytt ö  tapaluokat eli modukset (indikatiivi, konditionaali, imperatiivi, potentiaali) ja niiden  k ä ytt ö  nominaalimuotojen k ä ytt ö, lauseenvastikkeiden k ä ytt ö  Verbien taivutus:  p ää luokat (aktiivi, passiivi), persoonamuodot  aikamuodot eli tempukset (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti) ja niiden k ä ytt ö  tapaluokat eli modukset (indikatiivi, konditionaali, imperatiivi, potentiaali) ja niiden  k ä ytt ö  nominaalimuotojen k ä ytt ö, lauseenvastikkeiden k ä ytt ö

 Nominien taivutus:  sijamuodot  adjektiivien vertailuasteet  Nominien taivutus:  sijamuodot  adjektiivien vertailuasteet

 Lauseet ja niiden muodostaminen:  p ää lause, sivulause  sivulausetyypit (relatiivilause, konjunktiolause, ep ä suora kysymyslause)  yhdyslauseet (virke)  johtolause, kysymyslause, v ä itelause, huudahduslause  Lauseet ja niiden muodostaminen:  p ää lause, sivulause  sivulausetyypit (relatiivilause, konjunktiolause, ep ä suora kysymyslause)  yhdyslauseet (virke)  johtolause, kysymyslause, v ä itelause, huudahduslause

 Lauseenj ä senet ja niiden k ä ytt ö :  subjekti, predikaatti, objekti, adverbiaalit, predikatiivi, attribuutit  Astevaihtelu  Sananmuodostus, morfeemit   Lauseenj ä senet ja niiden k ä ytt ö :  subjekti, predikaatti, objekti, adverbiaalit, predikatiivi, attribuutit  Astevaihtelu  Sananmuodostus, morfeemit 