YE10: Hotellingin malli Marko Lindroos.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Robust LQR Control for PWM Converters: An LMI Approach
Advertisements

lämpöoppia eri lämpötila, eri aineet, loppulämpötila?
Lineaarisia malleja.
Ohjelman perusrakenteet
Kestävä Kehitys Jarno, Jimi ja Jami.
FICOM - BRUNSSI Matti Mattheiszen Elisa Communications Oyj.
Luku 2 - Yritys Mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä:
Chakravorty, Magne & Moreaux A Hotelling model with a ceiling on the stock of pollution Journal of Economic Dynamics & Control 30 (2006) 2875–2904.
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II Soile Kulmala
IS-LM -malli crash course
2.2 Schäfer-Gordon malli Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) Vaihtoehdot joita vertailemme: Biologinen optimimointi.
Kahden vaiheen peli (Ruseski JEEM 1998) Oletetaan kaksi valtiota, joissa kalastuslaivaston koko n 1 ja n 2 Ensimmäisessä vaiheessa valtiot valitsevat nämä.
TMA.003 / L3 ( )1 3. Funktioista 3.1. Kuvaus ja funktio Olkoon A ja B ei-tyhjiä joukkoja. Tulojoukon A  B = {(x,y) | x  A, y  B} osajoukko on.
1.2.1 KÄÄNTEISFUNKTIO JA SEN KUVAAJA
Ohjelman perusrakenteet
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen Käytä oikeita käsitteitä.
1.a) f(x) = 2x(x2 – 3) = 0 2x = tai x2 – 3 = 0 x = tai x2 = 3
Optimaalinen kiertoaika – optimal rotation
Peliteoria ja kalatalous YE4. Kansainväliset kalastussopimukset Tarve kansainväliselle yhteistyölle: Vain kestävillä kansainvälisillä sopimuksilla voidaan.
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
Anyonit? Suurenergiafysiikkaako? Suunnitelma Kvanttistatistiikka Anyonien ominaisuuksia Kvantti-Hallin ilmiö & CS kenttäteoriaa.
Metsänhoitotoimenpiteiden optimointi taloudellis-ekologisella mallilla
Hotellingin mallin testaaminen
Uusien esiintymien etsintä. malliin toinen ohjausmuuttuja z(t): löydetyt resurssit.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
ARVOPAPERISIJOITTAMINEN KAPPALE 7: AKTIIVINEN SIJOITUSSALKUN HALLINTA
Luonnonvarat Ja Bruttokansantuote
PARAABELI (2. ASTEEN FUNKTION KUVAAJIA)
1.4. Integroimismenetelmiä
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Lauri Sommarberg Optimointiopin seminaari - Kevät 2005 / (8) Verkkohuutokaupat Huutokauppojen yhdistäminen.
Hotelling, H. (1931). The Economics of Exhaustible Resources
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 2 - Jirka Poropudas Optimointiopin seminaari - Kevät 2005 / 1 Bayes-verkoista s
YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede
YE12.1 Dynaamiset mallit. Tänään Luonnonvarataloustieteen esimerkkejä (YE4 & YE10) Schäfer-Gordon –malli (kun r=0) (bioekonomiaopt.m) Clark-Munro –malli.
Funktio.
Paraabelin huippu Paraabelin huippu
YE10: Optimiohjausteorian alkeita
Chakravorty & Krulce. Heterogenous demand and order of resource extraction Econometrica 62,
YE10: Duopoli Hotellingin mallissa Marko Lindroos.
Monilajimallit YE10. ekosysteemeistä Saalistajat, saaliit, kilpailijat, taudit ym. saattavat vaikuttaa merkittävästi luonnonvaran kasvuun. fysikaalinen.
Valintarakenne valintarakenne alkaa aina kysymyksellä eli ehdolla ehto tarkoittaa, että muuttujan sisältöä verrataan toisen muuttujan sisältöön tai vakioon.
Funktio ja funktion kuvaaja
MAB3 prosenttilasku.
Kiinan autoistumisen ympäristövaikutukset. Kiina  yleistä tietoa Kiinasta Kuva:
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen.
TALOUSTIETO Markkinat ja hinta Kysyntä ja tarjonta.
TALOUSTIETO YH 2 Talouspolitiikkaa. RAKENNE Talouspolitiikan osa-alueista esitellään: Talouspolitiikan osa-alueista esitellään: 1. Kuka käyttää? (Suomi.
KANSANTALOUS 3 KYSYNTÄ JA TARJONTA 1© Timo Lindholm, Juhani Kettunen ja Edita Publishing Oy.
Y56 Luku 21 Yrityksen teoria: tarjonta
Y56 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat
Y56 Luvut 24 & 25 Monopoli & Hintadiskriminaatio
22 Valtiontalous tarvitsee veroja s
Inflaatio.
Riskien mittaaminen energiamarkkinoilla
Delta-normaalin VaRin laskeminen
Y56 Luku 21 Yrityksen teoria: kustannuskäyrät
Verkoston ulkoisvaikutukset
Kappaleet 7 ja 8: Intertemporaalinen budjettirajoite ja kulutus
21 Kansantalous on koko Suomen talous s
Y56 Luku 23 Yrityksen teoria: toimialan tarjonta
Hotellingin malli ja monopoli
Epävarmuus Varian luku 12
Kritiikin alkulähteillä
Y56 Luku 20 Yrityksen teoria: Kustannusten minimointi
Monilajimallit YE10.
Viitebudjetit ja köyhyyden mittaaminen
Marko Lindroos Luonnonvarataloustiede (Natural Resource Economics) YE4 / YLE5 / YET Marko Lindroos.
Ohjelman perusrakenteet
Esityksen transkriptio:

YE10: Hotellingin malli Marko Lindroos

Kysymyksiä liittyen uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen Mikä on optimaalinen louhinta-aste? Mikä on uusiutumattoman resurssin hinnan aikaura? Missä vaiheessa resurssit louhitaan loppuun?

Vastaus riippuu mm. Markkinarakenne Niukkuus

Niukkuuden mittareita Tunnetut reservit Reservit/kulutus Hinta Louhimisen rajakustannus Uusien esiintymien etsimisen rajakustannus

Hotellingin malli (JPE 1931) Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön summa yli ajan äärellinen ja kasvuaste nolla (1) x(t) = x(0) -

Liikeyhtälö

Käytön täytyy olla pienempi kuin alkuvaranto, eli uusia esiintymiä ei etsitä:

Oletukset tasalaatuinen resurssi louhinnan rajakustannus vakio kilpailulliset markkinat

Tavoitefunktio Maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa valitsemalla louhinta-aste q(t) Max J= St liikeyhtälö

Optimiohjausongelma q(t) ohjausmuuttuja x(t) tilamuuttuja liikeyhtälö x(0) alkutila

Käypäarvoinen Hamiltonin funktio

välttämättömät ehdot

Hamiltonin funktion maksimoituminen

Tulkinta Nettotulo = resurssin varjohinta (niukkuushinta) Varjohinta kuvaa louhinnan vaihtoehtoiskustannusta, nyt louhittu yksikkö ei voi tuottaa tuloja tulevaisuudessa.

Vertailu tavanomaisiin hyödykemarkkinoihin Uusiutumattoman luonnonvaran hinta on siis korkeampi kuin tavanomaisilla hyödykkeillä. Lisänä tavanomaiseen p = MC ehtoon, niukkuushinta jota mittaa liittotilamuuttuja kullakin hetkellä.

Dynaaminen ehto

Hotellingin sääntö

Tuloksen tulkintaa Optimaalisella louhintauralla resurssin niukkuushinta nousee koron osoittamaa vauhtia. Resurssi on siis yksi sijoituskohde, jonka täytyy tuottaa sama korko kuin muutkin kohteet. Kilpailullinen markkinarakenne tuottaa saman louhinta-asteen kuin sosiaalisesti optimaalinen jos oletetaan että yksityinen ja sosiaalinen diskonttokorko samat. Yhteiskunnallisesti optimaalisuus voi muuttua jos louhinnasta on ulkoisvaikutuksia, esim. öljynporaus. Hotellingin sääntö kertoo myös nettotuoton kasvavan koron mukaisesti.

1.3 Niukkuushinnan aikaura Ratkaistaan Hotellingin säännön muodostama differentiaaliyhtälö

Lasketaan… Vasemmalla puolella niukkuushinnan aikaderivaatta integroidaan

niukkuushinnan aikaura… …Kasvaa niukkuushinnan alkuarvosta diskonttokoron osoittamaa vauhtia 

Varjohinnan aikaura (0 = 10; r = 0.05;)

Backstop-hinta ja optimaalinen hintaura Ol. louhintakustannus c on nolla. Esim. aurinkoenergia voi toimia fossiilisten polttoaineiden backstop-teknologiana:

Alkuhinnan laskeminen Hetkellä T kysynnän ollessa yhtä kuin nolla hinnan täytyy siis olla yhtä kuin backstop-hinta. Hetkellä nolla täytyy vastaavasti päteä että resurssin hinta on diskontattu backstop-hinta, jotta optimihintauran yhtälö toteutuu.

Optimaalinen hintaura backstop-hinnan funktiona

1.5 Optimaalinen louhintaura ja ehtymishetki Kysyntä: Louhitaan koko varanto optimaalisesti

Optimaalinen louhintaura

Integroidaan

Ehtymishetken laskenta Tästä voidaan numeerisesti ratkaista ehtymishetki. Ehtymishetkeen vaikuttavat backstop-hinta, diskonttokorko, uusiutumattoman resurssin varanto ja kysyntä.

Kritiikkiä:

3) Mallissa ei huomioida uusien esiintymien etsintää 1) Uusiutumattomien luonnonvarojen reaalihinnat eivät ole yleisesti nousseet 2) Resursseilla monta käyttökohdetta (kysyntää). Resursseja useampia ja niillä erilaisia substituutteja 3) Mallissa ei huomioida uusien esiintymien etsintää 4) Fyysinen ehtyminen vs. taloudellinen ehtyminen (Salo & Tahvonen, JEDC 2001) Resurssi kulutetaan fyysisesti loppuun äärellisessä ajassa Resurssi kulutetaan taloudellisesti loppuun äärellisessä ajassa Resurssin ehtymistä lähestytään asymptoottisesti 5) Epävarmuus ja uusiutumattomat luonnonvarat Esimerkiksi Halvorsen & Smith (1991) hylkäävät jyrkästi Hotellingin säännön ja toteavat hintaepävarmuuden suurimmaksi tuotantoon (louhintaan) vaikuttavaksi tekijäksi)

Yrityksen riskiasenne Kysyntäepävarmuus riskiä kaihtava yritys tyypillisesti siirtää louhintaansa myöhempään ajankohtaan, jottei se joutuisi myymään resurssia liian halvalla hinnalla epävarmuus backstop-teknologian käyttöönotosta aikaistaa resurssin louhintaa, koska resurssi tulee arvottomaksi kun backstop-teknologia otetaan käyttöön Epävarmuus resurssin koosta riskiä kaihtava yritys louhii vähemmän jokaisena ajanhetkenä välttääkseen resurssin loppumisen

Empiria Yksimielisyys: hinta suurempi kuin rajalouhintakustannus, koska uusiutumattomat luonnonvarat niukkoja. Empiiriset tutkimukset antavat ristiriitaisia tuloksia hinnan ja varjohinnan aikaurien muodoista.