Työpaja 3. Jätteiden vähentäminen, lajittelu ja kierrätys

Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä Jäte on oikeastaan vain väärässä paikassa olevaa materiaalia Maamme kokonaisjätekertymästä yhdyskuntajätettä on noin 5% Photo D’Arcy Norman

Jätteistä aiheutuvat ongelmat Maaperän, pinta- ja pohjavesien ja ilman pilaantuminen Ympäristön roskaantuminen ja maisemahaitat Monimuotoisuuden ja elinympäristöjen häviäminen Kasvihuonekaasupäästöt kaatopaikoilta edistävät ilmastonmuutosta Rajallisten luonnonvarojen kulutus Kasvihuonekaasupäästöt kaatopaikoilta edistävät ilmastonmuutosta Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt Kaatopaikoilla hapettomissa olosuhteissa hajoava eloperäinen aines synnyttää hajotessaan metaania Noin 3 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy mätänevän jätteen tuottamasta metaanista Kaatopaikkojen aiheuttamia metaanipäästöjä voidaan vähentää: vähentämällä jätteen määrää kierrättämällä, kompostoimalla tai mädättämällä maatuvat jätteet keräämällä kaatopaikkojen tuottamaa metaanikaasua Kun jätteiden syntymistä vähennetään ja syntyvät jätteet lajitellaan Säästetään energiaa Säästetään luonnonvaroja Vähennetään ympäristöhaittoja Lisätään kotimaista tuotantoa Säästetään jätehuoltokustannuksissa Säästetään asumiskustannuksissa

Miksi jätteiden syntyä pitää ehkäistä? Luonnonvarojen rajallisuus! Jätemäärät kasvavat edelleen voimakkaasti Vaikka kierrätys ja jätteiden poltto lisääntyvät, ei kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä ole kuitenkaan pienentynyt, koska jätettä syntyy enemmän Jätteiden lajittelu ei ole jätteen synnyn ehkäisyä, vaikka sekin vähentää kaatopaikoille vietävän jätteen määrää Vaikka kierrätys ja jätteiden poltto lisääntyvät, ei kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä ole kuitenkaan pienentynyt, koska jätettä syntyy enemmän Jätteiden lajittelu ei ole jätteen synnyn ehkäisyä, vaikka sekin vähentää kaatopaikoille vietävän jätteen määrää Jätteen syntyä ehkäistään puuttumalla tuotantoon ja kulutukseen jo ennen kuin jätettä on syntynytkään Jätteiden synnyn ehkäisy on jätelain ensisijainen tavoite

Kulutusvalintojen vaikutus jätemääriin Yli 90 % tuotteen valmistukseen tarvittavista luonnonvaroista muuttuu jätteiksi jo valmistuksen aikana ennen kuin tuote on edes kuluttajalla Jätevuoret ovat kuin jäävuoret. Molemmista näemme vain pienen huipun, valmiin tuotteen tai palvelun. Jätteet vähenevät siis vain järkevämmällä kulutuksella. Jätteen syntyä ehkäistään puuttumalla tuotantoon ja kulutukseen jo ennen kuin jätettä on syntynytkään Suosi kevyesti pakattuja ja pakkauksettomia tuotteita säästöpakkauksia uudelleentäytettäviä ja -käytettäviä pakkauksia Laatu, Korjattavissa oleva, Energia- ja ympäristömerkinnät, Vältä turhaa tavaraa, Osta palveluita, Nauti ilmaisista asioista, Lainaa, Vuokraa, Omista yhdessä, Laita EI MAINOKSIA –tarra postilaatikkoon, Siivouksessa Mikrokuituliinalla puhdasta tulee ilman kemikaaleja, Etikka korvaa monet vahvat pesuaineet Pyykinpesussa, Tiskauksessa, Hygieniassa Ajattele tuotteen hävittämistä ja jatkokäyttöä jo ennen ostamista Vältä kertakäyttöä Kauppakassit, Astiat, Käsipyyhkeet, Vaipat jne. Photo Ludivic Hirlimann

KIERRÄTÄ JA LAJITTELE! Roskien lajittelutehtävä Kuivajäte, sekajäte, kaatopaikkajäte… Sekajäte = jää jäljelle, kun hyöty- ja ongelmajätteet on lajiteltu, mutta biojätettä ei ole kerätty erikseen, käytetään myös yleisesti lajittelemattomasta jätteestä Kuivajäte = seasta on syntypaikoilla lajiteltu pois kierrätykseen soveltuva materiaali (JKL) Kaatopaikkajäte = käytetään yleensä, kun kunnassa kerätään myös energiajätettä, eli polttokelpoinen muovi on eroteltu Photo Peter Kaminski

Biojäte JKL seutu, biojätteen lajittelu pakollista kaikille! Myös omakotiasujat. Kompostoinnilla multaa Jyväskylässä rumpukompostointi Mustankorkealla Komposti voidaan käyttää viherrakentamiseen, mikä vähentää uusien kaatopaikkojen tarvetta Kotikompostilla multaa omaan pihaan

Paperi Lajittelulaitoksella materiaali tarkistetaan ja puhdistetaan Puhdistettu materiaali kuljetetaan paperitehtaalle, jossa paperi siistataan Siistaus = materiaalista poistetaan painoväri ja lika Useiden vaiheiden jälkeen uusiomassasta saadaan uusia paperituotteita Kotikeräyspaperista valmistetaan pääasiassa sanomalehti- ja luettelopaperia sekä talous- ja wc-paperia

Keräyskartonki Silkkipaperi!! Keräyskartonki päätyy erilaisten kartonkituotteiden raaka-aineeksi Hylsykartonkia, josta mm. hylsyjä paperiteollisuudelle Uutta pahvia

Metalli Keräysmetalli hyödynnetään metalliteollisuuden raaka-aineena ja siitä valmistetaan esim. autonosia, metallipakkauksia, kattopeltiä, harjaterästä ja aterimia Kierrätysmetallia käytettäessä energiaa säästyy 75-95 % verrattuna uuden raaka-aineen käyttöön

Lasi Jokainen tonni lasisirua vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta yli 1,2 tonnia Keräyslasista valmistetaan mm. lämpöeristeitä eli lasivillaa Uusia lasipakkauksia Ekolaattoja Ikkunalasia Mustankorkealla murskattua lasia käytetään kaatopaikkarakenteissa

Tekstiili Jyväskylän seudulla myös rikkinäiset ja pinttyneet tekstiilit voidaan kierrättää Imeytysmattoja Narua Rikkinäisistä vaatteista yms. Napit, vetoketjut irti, täytteet pois -> myyntiin Kelvolliset kirpputorille

Ongelmajäte

Sähkö- ja elektroniikkaromu Kuuluu tuottajavastuun piiriin SER sisältää paljon hyödyntämiskelpoisia materiaaleja, mutta myös ongelmajätettä Kuluttajalle sähkö- ja elektroniikkaromun palauttaminen vastaanottopisteeseen on ilmaista Laitteen kuljetus keräyspisteeseen on hoidettava itse

www.nokia.fi

Työkaluja kulutusvalintojen tekemiseen Elinkaariarviointi, ekologinen selkäreppu ja MIPS

Tuotteen elinkaaren huomioiminen osana ostopäätöstä Jätteen synnyn ehkäisyssä huomioitava TUOTTEEN KOKO ELINKAARI ”kehdosta hautaan” raaka-aineiden hankinta kuljetukset tuotteen valmistus jakelu käyttö jätteiden käsittely

Ekologinen selkäreppu ja MIPS Käsitteitä, jotka auttavat ymmärtämään ja havainnollistamaan tuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen luonnonvarojen määrän, jonka tuote on koko elinkaarensa aikana kuluttanut MIPS (material input per service unit) mittaa sitä, miten ekotehokkaasti luonnonvaroja käytetään

Ekologinen selkäreppu Jokainen suomalainen kerää viikossa noin 1500 kilon painoisen ekologisen selkärepun Esimerkiksi viiden gramman kultasormuksen reppu painaa lähes 2000 kiloa Viisi erilaista reppua: Abioottinen (eloton) reppu Bioottinen (elollinen) reppu Maa-ainesreppu Vesireppu Ilmareppu

MIPS MIPS = ekologinen selkäreppu jaettuna käyttökertojen määrällä - eli luonnonvarojen kulutus esimerkiksi kahvimukin käyttökertaa tai pestyä pyykkikoneellista kohti mitä kauemmin/enemmän yhtä tuotetta käytetään, sitä ekotehokkaampi se on

Esimerkki: Päihittääkö kangaskassi muovikassin? Kangaskassin ekologinen selkäreppu on 219,5 kg, muovikassin 1.31 kg Kangaskassin repun painoa lisää erityisesti puuvillan kasteluun tarvittava vesimäärä Kangaskassia käytetään kuitenkin lukuisia kertoja toisin kuin muovikassia. Kangaskassin MIPS pienenee eli ekotehokkuus lisääntyy, mitä enemmän sitä käytetään. Esimerkiksi viiden gramman kultasormuksen reppu painaa lähes 2000 kiloa

Käsitellään keskustelutehtävän yhteydessä Pullot käsitellään Virossa

Metallit tällä hetkellä Englantiin

Vierailukohteita Paikallinen jäteasema Jyväskylä: Mustankorkea Oy, Kuusakoski Oy (Keljonkangas), Lassila & Tikanojan toimipiste (Seppälänkangas) Stena Recycling (vain aikuiset) Hakolan tila, Laukaa (maatila) Piispalan nuorisokeskus (ympäristöaiheisia leirikouluja)

Linkkejä http://www.ytv.fi/FIN/fiksu Erittäin hyvä sivut, joissa paljon havainnollisia tehtäviä www.vihrealippu.fi -> osallistujan tukisivut www.japary.fi www.ksymparistokasvatus.fi