JÄTTEENPOLTTOA VAI EHKÄISYÄ JA KIERRÄTYSTÄ? Erja Heino Jätteen synnyn ehkäisy ja siihen vaikuttaminen Seminaari 16.1.2006.

Esitys aiheesta: "JÄTTEENPOLTTOA VAI EHKÄISYÄ JA KIERRÄTYSTÄ? Erja Heino Jätteen synnyn ehkäisy ja siihen vaikuttaminen Seminaari 16.1.2006."— Esityksen transkriptio:

1 JÄTTEENPOLTTOA VAI EHKÄISYÄ JA KIERRÄTYSTÄ? Erja Heino Jätteen synnyn ehkäisy ja siihen vaikuttaminen Seminaari 16.1.2006

2 SUOMEN JÄTTEET milj. tonnia SyntyyKierrätysPolttoKaatopaikka Tuotanto82,730,95,5 5,0 Rakentam.34,1 9,4024,4 Yhdyskunta 2,4 0,70,17 1,4 + yhdyskuntien jätevesilietteet 0,15 Yhteensä119,341,15,630,9 Lisäksi metsään risuja 21,6 ja maa-ainesten läjitys 19,0

3 TEOLLISUUDEN KAATOPAIKKAJÄTTEET – 60 % jätevesilietteitä, jotka soveltuvat hyvin biokaasutettavaksi – lähes viidennes voidaan polttaa teollisuuden omissa voimaloissa – lähes viidennes on kierrätyskelpoista – vain 10 000 tonnia ei kelpaa muuhun hyödyntämiseen, palaa haitatta ja tuottaa energiaa – paljonko ehkäistävissä?

4 KAATOPAIKALLE YHDYSKUNTAJÄTETTÄ 1,455 MILJ.T. siitä 70 % kierrätys- tai uudelleenkäyttökelpoista – 40 % kompostoitavaa (keittiö-, puutarhajätettä, pehmopaperia) – 20 % kierrätyskelpoista paperia ja kuitupakkauksia – 3-4 % kierrätyskelpoista lasia – 3-4 % kierrätyskelpoista metallia – 2-3 % uudelleenkäytettävää tavaraa – noin 15 % vain kaatopaikalle kelpaavaa – 15 % eli 218 000 tonnia palaa haitatta, tuottaa energiaa eikä kelpaa kierrätykseen

5 YHDYSKUNTAJÄTTEEN SKENAARIOT – TILASTOKESKUS: Yhdyskuntajätteen määrä laski 2001-2004 ja on nyt lievässä nousussa Yhdyskuntajätteen määrän muutos on irronnut BKT:n muutoksesta – UUDENMAAN LIITON VAIHEKAAVASSA VIRHEELLINEN OLETUS: Yhdyskuntajätteen määrä kasvaa 80 % BKT:n kasvusta

6 RAKENNUSJÄTTEET – maa-aineksia 32,7 milj. tonnia – sekalaista rakennusjätettä 1,4 milj. tonnia, (korjaamisesta 0,8 ja purkamisesta 0,4) – kaatopaikoille arvioitu päätyvän 0,19 milj. tonnia polttokelpoista rakennusjätettä – Suuri osa maa-ainesten kaivamisesta ja siiirtämisestä vältettävissä – Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöön ohjaamista voitaisiin tehostaa mm. määräyksin ja neuvonnalla

7 Haitatta palavaa vähän kaatopaikoille Koko maassa päätyy 418 000 tonnia haitatta palavaa, kierrätyskelvotonta kaatopaikoille Vuoden 2005 alussa Rinnakkaispolttoon yhteensä 450 000 tonnia jätettä Massapolttoon 50 000 tonnia

8 JÄTTEENPOLTTOKAPASITEETTIA LÄHES 0,5 MILJ. TONNIA – Olemassa oleva jätteenpolttokapasiteetti: Turku50 000 t. Anjalankoski50 000 Rauma50 000 Kauttua70 000 Tornio36 500 Kajaani? nyt kielletty, päästörajojen ylitys – Rakenteilla, ymp.lupa Kotka42 500 – Rakenteilla, ei lupaa Ekokem150 000

9 POLTTOLAITOSKAPASITEETTIA SUUNNITTEILLA YLI 2 MILJ.T. – Lahti Energia300 000 – Kerava L&T135 000 – Turku, uusi150 000 – Oulunoin 200 000(HO kumosi luvan) – Pori25 000 – Pietarsaari/Kokkola KHO kumosi tarj.kilpailun – Pietarsaari240 000? – Hämeenkyrö220 000(tarj.kilp.valitus) – Riihimäki150 000 – Lohja445 000(YVA menossa) – Kuopio? – Jyväskylä?

10 Jätteen ehkäisy kannattaa Taloudellisesti: – säästöjä hankinnoissa, työssä, jätehuollossa Ilmastomielessä: – USAn ympäristövirasto: ehkäisy selvästi paras, muoveille jopa kaatopaikkasijoitus polttoa parempi khk-päästöjen suhteen http://www.epa.gov/climatechange/wycd/waste/SWM GHGreport.html#sections Luonnonvarojen kulutuksen suhteen: – 90 % tuotteen elinkaaren aikaisesta luonnonvarojen kulutuksesta syntyy tuotteen elinkaaren alussa

11 Jätteenpolton ongelmia 1 Polttolaitos tarvitsee jätettä 20-30 vuotta > sidotaan tietyn jätemäärän toimittamiseen yleensä 15 vuodeksi – Vie resurssit ja mahdollisuuden ehkäisyn ja kierrätyksen edistämiseltä – Kunnat/niiden jäteyhtiöt saavat määrätä jatkossa ehkä vain asumisen ja julkisen palvelun jätteistä – Polton kasvihuonekaasupäästöt isot, kierrätyksellä selvästi pienemmät, ehkäisy paras khk-päästöjen kannalta. – Muovin kierrätys paljon polttoa parempi (SYKE). Muoviraqaka-aineen reilu hinnan nousu lisännyt muovin kierrätyksen kannattavuutta, mutta jätteenpolton verottomuus ja polton tukeminen heikentää kierrätyksen kilpialukykyä.

12 Jätteenpolton ongelmia 2 Energiatehottomuus – Jätteenpolttolaitoksen energiahyötysuhde huono ja se tuottaa 80 % lämpöä, 15-25 % sähköä – Lisälämmölle ai asutuskeskittymissä juuri tarvetta > syrjäyttää ekotehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa > puuttuva sähkö ostettava lauhdevoimaloilta > jäte- ja energiakustannukset nousevat – Pakko polttaa ympäri vuoden > ylimääräinen lämpö ajettava ympäristöön > tuotetun energian hyödyntäminen tehotonta

13 Jätteenpolton ongelmia 3 Löysät päästörajat asetuksessa ja löysät lupaehdot – Kaksien lupaehtojen ongelma: toiset ajalle, kun polttaa jätettä, toiset, kun polttaa muuta – YM:n mielestä tämä ei ole lainmukaista – Blanco-hakemuksillakin saa luvan: ei tietoa poltto- tai puhdistustekniikasta eikä poltettavasta jätteestä, mutta luvataan alittaa asetuksen päästörajat – BAT-tasoa ei vaadita poltto- tai puhdistustekniikalta – Poltettavaksi sallittu usein lähes mitä vain, tosin joissakin luvissa jo kierrätyskelpoisen polttokielto

14 EU edellyttää polttamista? Ei edellytä, vaan: pääosa biohajoavasta yhdyskuntajätteestä saatava pois kaatopaikoilta – Ensisijaisesti ehkäisyn, toissijaisesti kierrätyksen avulla – YTV:n alueella yhdyskuntien biojätteestä kierrätetään 40 %, Lahden seudulla puolet ja tätäkin mahdollista lisätä – Jätteiden synnyn ehkäisy vähentää biohajoavan jätteen syntyä esim. kaupoissa: tarjoukseen ennen eräpäivää + lahjoitukset – Kierrätystä lisättävissä kuormatarkastuksilla, palauttamalla lajiteltavaksi ja sakkomaksuilla – Mutta kierrätys lisääntyy reilusti vain, jos jätteenpoltollekin asetetaan jätevero

15 Yhdyskuntajätteen poltto kaatopaikkaongelmien ratkaisu? Yhdyskuntajäte 2 % kaikesta Suomessa syntyvästä jätteestä ja reilusti alle 10 % kaatopaikoille päätyvästä jätteestä Poltto muuttaa 100 000 tonnia jätettä noin 30 000 tonniksi ongelmallista tuhkaa Jokaisen poltettavan tuotteen tilalle valmistetaan uusi: tuotannon jätemäärä moninkertainen Kaatopaikkakaasuista saadaan jatkossa talteen ja hyödynnettäväksi 70 %. Jätteiden osuus khk- päästöistä pudonnut lähes neljäsosaan muutamassa vuodessa – nyt 1 %.

16 Ehkäisy on mahdollista Iso-Britanniassa Envirowisen avulla yritykset ehkäisseet jätteiden syntyä ja samalla aina saaneet kustannussäästöjä (www.envirowise.gov.uk) Suomessa rakennusliike Skanska pääsi parhaimmillaan 20 %:iin tavanomaisesta jätemäärästä ja säästi 1 % hankkeen kokonaiskustannuksista Belgiassa yhdyskuntajätteen määrä väheni 5 % vuosina 2001-2004: keinoina mm. ehkäisyn infokeskusja tehostettu neuvonta, 40 kierr.keskusta, resursseja uudelleenkäyt. tuotteiden hankintaan YTV:n Petra-jätevertailussa rohkaisevia tuloksia Uudelleenkäyttöjärjestelmien ansiosta Suomessa pakkausjätettä hiukan yli puolet EU-maiden keskimääräisestä pakkausjätteen määrästä

17 YTV ja jätteet 1 YTV:n käsittelyyn tulleen sekalaisen jätteen määrä laski vuosina 2000-2004 yli viidenneksellä, nousi 2005 noin 6 %, mutta on edelleen alle vuoden 2000 tason Syinä YTV:n jätteiden synnyn ehkäisyn hankkeet, kirpputorit, kierrätyskeskukset, SER-vastaanotto ja muut vastaanottajat YTV:n tavoite mitätön: jätemäärä/asukas tai /työpaikka ei kasva, Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa sentään 1 % vähennys vuosittain YTV:n tavoitteena ohjata kaikki palava jäte isoon arinapolttolaitokseen huolimatta siitä, että lähes kaikki palava on kierrätyskelpoista

18 YTV ja jätteet 2 YTV:n alueelta kaatopaikalle tuli vuonna 2005 yhteensä 291 000 tonnia sekajätettä, josta –Kierrätyskelpoista noin 200 000 tonnia –Haitatta palavaa, energiaa tuottavaa, kierrätykseen kelpaamatonta noin 45 000 –Ehkäistävissä olevaa? Polttosuunnitelma –Sekalaisen jätteen arinapolttolaitos Lohja, Ämmässuo + 3 muuta paikkaa pks:lla

19 YTV ja jätteen synnyn ehkäisy - max 1,5 % jse:yyn WastePrevKit 2005-2008/helmikuu J se:n työkalut yrityksille, opetukseen ja kotitalouksille –Petra-jätevertailu –Parhaan käytännön mallit yrityksille ja julkishallintoon –Materiaalitehokkuus yleissivistävään ja ammatilliseen opetukseen –Jse:n tietojärjestelmän kehittäminen