ISIEN KOKEMUKSIA MASENNUKSESTAAN JA TUEN TARPEESTAAN PERHEEN ODOTTAESSA LASTA Pirjo Kotkamo Suunnittelija, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, Psykoterapeutti, TtM Ensi- ja turvakotien liitto ry

Tutkimuksen taustaa Tutkijan oma mielenkiinto Isä-hanke (KASTE) Vantaalla (2010-2012) Lainsäädäntö - Terveydenhoitolaki 1326/2011 - Neuvola-asetus 380/2009

Kirjallisuuskatsaus: Isien raskauden aikainen masennus Ilmiönä tiedostettu, huonosti tunnistettu, vähän tutkittu Tiedonhaku: CINAHL, PUBMED, PsycInfo, Medic (341-> 29) Esiintyvyys n. 10% (Paulson & Bazemore 2010), Suomessa vuosittain n. 6000 isää Yhteys äitien masennukseen ja lasten myöhempiin vaikeuksiin - Vaikutus isään, kumppaniin, lapseen, koko perheeseen

Kirjallisuuskatsaus (jatkoa) Masennusta aiheuttavia tekijöitä: Isäksi tulo Isän haavoittavuus Isän ikä Riskiraskaus Tuki isien näkökulmasta: Isän roolimuutos -> kokemus palveluiden käyttäjänä Isien kohtaamisen haasteellisuus Isänä olemisen tavat Tuen merkitys palveluihin osallistumiseen Tuen tarpeen yksilöllisyys

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimuksen tarkoitus: kuvata isien kokemuksia masennuksestaan sekä tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta. Tutkimuksen tavoite: tuottaa isien raskauden aikaisesta masennuksesta tietoa, jota voidaan hyödyntää koulutettaessa (neuvoloiden) henkilökuntaa.

Tutkimuksen toteutus Preventiivisen hoitotieteen ala Aineiston keruu: puolistrukturoidut teemahaastattelut (n=8) ja isien kirjoittamat esseet (n=7) Analysointi induktiivisella sisällönanalyysillä

ISÄN KOKEMUS MASENNUKSESTAAN JA TUEN TARPEESTAAN PERHEEN ODOTTAESSA LASTA Masentunut isä yksilönä Masentunut isä puolisona Masentuneena isän roolissa Masentuneen isän tarvitsema tuki

Masentunut isä yksilönä ISÄ ETSII SYITÄ MASENNUKSEENSA ISÄ ERISTÄYTYY KOTIIN ISÄ KÄRSII MASENNUKSESTA ISÄ YRITTÄÄ HOITAA MASENNUSTAAN

Masentunut isä puolisona HOITAA MASENTUNUTTA PUOLISOA VETÄYTYY PARISUHTEESTA PITÄÄ YLLÄ PARISUHDETTA YRITTÄÄ SINNITELLÄ ELÄÄ VAIMON EHDOILLA SYRJÄYTYY VANHEMMUUDESTA KOKEE YHTEISHUOLTAJUUDEN HANKALUUDET

Masentuneena isän roolissa KOKEE OSAAMATTOMUUTTA ELÄÄ LAPSEN MENETYKSEN PELOSSA RAKASTAA LASTAAN YLPEYS ISYYDESTÄ

Masentuneen isän tarvitsema tuki EMOTIONAALINEN TUKI PÄÄTÖKSENTEON TUKI KONKREETTINEN TUKI

Tulosten tarkastelua Mies haluaa isäksi Masennuksen diagnosointi on haasteellista Isien masennuksen syyt moninaiset Isän vetäytyminen sosiaalisista suhteista yleistä Parisuhde puhututtaa isää Isän kokemus ulkopuolisuudesta Isien uupumus Isien vertaistuki Tuen vastaanoton esteitä Isien masennusta lieventäviä tekijöitä

Psykiatrisen osaamisen lisääminen perusterveydenhuollossa/lastensuojelun työmuodoissa? Isät suhtautuivat neuvolakäynteihin ja neuvoloissa tarjottuun tukeen pääsääntöisesti myönteisesti -> matala kynnys Isien masennuksen diagnosointi osoittautui haasteelliseksi ja isät toivoivat perustietoa masennuksesta ja itsehoito-ohjeita. Parisuhdeasioihin, lapsen tai äidin terveyden ollessa uhattuna tai lapsen menetykseen liittyen isät eivät kokeneet saavansa riittävästi tukea -> koulutustarve Neuvolan perhetyö koettiin tarpeelliseksi -> verkostot

jatkoa… Konsultaatiot, työnohjaus ja asiakastyö mahdollistavat psykiatrisen tilanteen arvioinnin, lievempien häiriöiden hoidon sekä jatkohoidon arvion osana ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Isien masennusta on mahdollista lievittää myös tukemalla parisuhdetta sekä isän kiintymyssuhdetta (syntyvään) lapseen. Tulevaisuuden visio: Ensi- ja turvakotien mahdollisuudet tukea/hoitaa masentuneita vanhempia?

Isä haluaa tulla kuulluksi – isyys on voimavara

Isäkin on huolissaan…

Nuoret isät

Sukupolvien ketju

Maailman isoin asia