Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma ja yritysten kilpailukyky Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto

Kasvua ei ole näkyvissä. Tarvitaan politiikan ja asenteiden U-käännös

Hiipivän heikkenemisen noidankehä päällä Työikäinen väestö vähenee :lla v. 2010–2020 Yksityisen sektorin osuus työpaikoista laskee, julkinen sektori paisuu kestämättömästi Bkt pienempi kuin 2008 (Ruotsi +10 %) Kasvavat markkinat ovat kaukana Suomesta Globaali kilpailu: Suomi menettää markkinaosuutta maailmanmarkkinoilla Suomi ei houkuttele investointeja Korkean teknologian vienti on romahtanut

Tulevaisuuden hyvinvointi vaatii toimia heti 4 Finanssikriisi 2008–2009 Sopeutustoimet 2012–2014 hidastavat velan kasvua Ilman muutosta velkaantuminen kiihtyy rajusti 2020-luvulla (kestävyysvaje) Velka/BKT Aika Jos julkinen velka lähes 100 %: luokitus laskee, korot nousevat pääsy finanssimarkkinoille vaarantuu kasvu vaikeutuu “Etsikkoaika”  Uskalletaanko käyttää kasvua lisääviin toimiin?

Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma Karsitaan kuntien tehtäviä ja normeja (2000-luvun alun tasoa vastaava palvelulaajuus) 3-4 miljardin kevennys työn verotukseen Työllisyyden kasvu työmarkkinoita uudistamalla Tuottavuustalkoot (sote-ryhtiliike, reilu kilpailu, digitalisaatio) Pysäytetään julkisten palvelujen paisuminen (tiukka kustannuskuri, ei uusia velvoitteita) Mittaluokka v Vaikutus julkiseen talouteen + 3 mrd mrd. + 1 mrd. (dynamiikka) 2–4 mrd 1–3 mrd 3–5 mrd

6 Fyysisiä palveluita voidaan korvata digitaalisilla esim. terveydenhuollossa ja opetuksessa Monet käynnit ja paperinpyöritykset korvattavissa omaehtoisella asioinnilla ”verkkolaskureissa” Tietokantojen yhteispelillä vältetään turhat tuplatestit ja tehottomat kyselyt  Kielletään julkista sektoria kysymästä samaa asiaa kahteen kertaan  Tuetaan digi-palveluita porrastamalla palvelumaksut Digi-palveluiden avulla on varaa parempaan

Miten kestävyysvaje ratkaistaan v mennessä? Työtä lisäämällä kurotaan puolet kestävyysvajeesta = Työllisyysaste Ruotsin tasolle  Työn verotuksen keventäminen ja etuuksien muutokset  Työmarkkinoiden laajat uudistukset Julkisten palvelujen paisuminen pitää lopettaa ja kustannuskuria jatkaa Tarvitaan tuottavuustalkoot: toimiva sote, reilu kilpailu, digitalisaatio

Julkinen sektori pelastettava kestämättömältä kehitykseltä Vuosityöaikaa tulisi pidentää vastaamaan yksityisen sektorin tilannetta Digipalveluja kehittämällä voidaan säästää ja parantaa palveluja Säädetään laki, joka kieltää julkista toimijaa kysymästä samaa asiaa kahteen kertaan → tietokannat saadaan keskustelemaan Sotessa ratkaisevaa on parhaiden käytäntöjen leviäminen → Aalto- yliopiston mukaan säästö jopa 1,3 ‒ 1,8 Mrd. € vuositasolla Kestävyysvaje tulee kuroa umpeen säästöillä ja uskottavilla rakenne- uudistuksilla

Osaamisella kiinni uusiin mahdollisuuksiin Digitaalisuus, cleantech ja biotalous ovat suuria mahdollisuuksia Suomen päästävä takaisin kärkijoukkoon digitaalisuuden hyödyntämisessä Innovaatiorahoitusta tulee lisätä ja turvata vahva koulutus kaikissa oloissa Käynnistetään digikoulu-ohjelma Lisätään työperäistä maahanmuuttoa Luodaan opiskelijoille kannusteet valmistua määräajassa 1 % julkissektorin hankinnoista uusiin innovatiivisiin hankkeisiin (300 miljoonaa) Yliopistoille kasvua tukevat tulosmittarit

palkkaa nuori - pelastetaan Suomi

Kiitos!