Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun VeKuMe-hankkeen päätulokset Vesienhoidon tutkimusohjelman loppuseminaari 7.6.2010 Kati Martinmäki, Suomen ympäristökeskus

Lähtökohdat Suomessa on arviolta yli 1500 kunnostuksen tarpeessa olevaa järveä ja rehevöityminen vaivaa noin viidesosaa maamme järvien pinta-alasta Rehevöitynyt järvi on mahdollista pelastaa huolellisella suunnitellulla ja pitkäjänteisellä kunnostustyöllä Hyvässä vesiensuojelu- tai kunnostussuunnitelmassa tulisi mm. Arvioida vesistön nykyinen tila ja tunnistaa vesistössä esiintyvien ongelmien tärkeimmät syyt Sovittaa yhteen erilaiset tarpeet ja tavoitteet ja siten lisätä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden sitoutumista hankkeeseen Arvioida luotettavasti toimenpiteiden vaikutukset, jotta toimenpiteet ovat oikein mitoitettuja ja kustannustehokkaita Arvioida kunnostuksesta koituvia kustannuksia ja hyötyjä Rehevöityminen on yleensä seurausta liian suuresta ravinnekuormituksesta. Vaikka hajakuormitusta onkin useiden sektorien kohdalla voitu tehokkaasti vähentää, varsinkin maatalousvaltaisilla valuma-alueilla hajakuormitus on niin suurta, että rehevöityminen jatkuu monista vesiensuojelutoimista huolimatta. Kunnostushankkeita on toteutettu paljon, mutta aina tulokset eivät ole vastanneet odotuksia. Kunnostushankkeen onnistumismahdollisuuksia voidaan parantaa panostamalla suunnitteluun.

Vesienhoidon, -suojelun ja vesistöjen kunnostuksen suunnittelua tehdään kolmella tasolla laajin ja yleispiirteisin suunnittelutaso on vesienhoitolain mukainen vesienhoidon suunnittelu tehdään vesistöaluetasolla, ei voida ottaa huomioon jokaisen yksittäisen järven tai joen ja niiden valuma-alueiden erityispiirteitä   VeKuMe-hankkeessa on keskitytty yleissuunnittelutason suunnitteluprosessien, -menetelmien ja apuvälineiden kehittämiseen ja testaamiseen Suunnittelutason tehtävät ovat: suunnittelun lähtötilanteen tunnistaminen, järven tilaan vaikuttavien tekijöiden ja kunnostustarpeiden tunnistaminen, kunnostuksen tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden tunnistaminen otettava huomioon millaisia tilatavoitteita suunnittelukohteelle on asetettu ja mitä toimenpiteitä on suunniteltu ylemmän tason vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa. yksityiskohtaisin suunnittelutaso on hankkeiden ja toimenpiteiden toteutussuunnittelu. Se sisältää mm. toimenpiteiden teknisten toteutussuunnitelmien laatimisen.

Laaja-alaisen suunnittelukentän hallinta, vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jotta eri hoito- ja kunnostustoimenpiteet voitaisiin suunnitella kokonaisvaltaisesti ja toteuttaa kustannustehokkaasti. Hankkeessa on tunnistettu, mitä vaiheita yleissuunnittelussa pitäisi olla ja mitä tehtäviä eri vaiheisiin tulisi sisältyä. Lisäksi on pohdittu, miten erilaisia työkaluja, malleja ja menetelmiä, joita on viime vuosina kehitetty ympäristöhallinnon hankkeissa mm. VEHO-ohjelman hankkeissa, voidaan hyödyntää suunnittelun eri vaiheissa. L ähtökohtana on, että on päätetty käynnistää kunnostushankkeen yleissuunnittelu (kunnat, suojeluyhdistykset yms.) Suunnittelun tulisi olla avointa ja siinä tulee ottaa huomioon erilaiset vesistöjen tilaan liittyvät tarpeet ja tavoitteet mahdollisimman kattavasti, jotta suunnitelma saisi laajasti hyväksyntää eri sidosryhmiltä.

Johtopäätökset VeKuMe-hankkeessa kehitetty menettelytapa tarjoaa kokonaisvaltaisen tavan arvioida vesien tilaa, kunnostuksen tavoitteita ja erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia, kustannuksia ja kunnostuksella saavutettavia hyötyjä Hanke edistää erilasten mallien ja työkalujen yhteiskäyttöä Toimintamallia voidaan käyttää apuna mm. vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon jatkosuunnittelussa Menettelytapaa on hyödynnetty ja jatkokehitetty Karvianjoen tulevaisuustarkastelut-hankkeessa

VeKuMen tuloksia on hyödynnetty ja jatkokehitetty Karvianjoen tulevaisuustarkastelut-hankkeessa. MENETELMÄN KUVAUS! Siinä on sovellettu erilaisia työkaluja malleja yhtenäisenä jatkumona ja arvioitu niiden soveltuvuutta vesienhoidon suunnitteluun. Mm. Mitä tietoja mallit antavat tuloksenaan ja miten niitä voidaan hyödyntää tarkastelun seuraavassa vaiheessa.

Jatkotutkimustarpeita Kokonaisvaltainen kustannustehokkuuden arviointi, jossa huomioidaan sekä valuma-alueella että järvessä tehtävät toimenpiteet Ulkoinen ja sisäinen kuormitus poikkeavat luonteeltaan hyvin paljon toisistaan Mikä on kunnostustoimenpiteiden vaikutus sisäiseen kuormitukseen, esim. pysyvästi kiertokulusta poistuneen ja sedimenttiin sitoutuneen fosforin määrä? Järvikunnostuksissa käytetään usein eri toimenpiteiden yhdistelmiä, mikä on yksittäisen toimenpiteen vaikutus? Vaatii lisätietoa mm. toimenpiteiden vaikuttavuudesta, kustannuksista Ulkoisen kuormituksen määrä ja eri toimenpiteiden vaikutukset kuormitukseen on melko helppo arvioida tai mitata. Sisäinen kuormitus on taas kaksisuuntaista ravinteiden kiertokulkua järven veden ja sedimentin välillä, jonka määrää on hyvin vaikea arvioida tarkasti.

Hankkeen tuloksista ovat vastanneet Kati Martinmäki, Mika Marttunen Teemu Ulvi, Mika Visuri, Ilkka Sammalkorpi, Mikko Dufva, Heini Ahtiainen, Eini Lemmelä (ent. Kunnari), Heini Auvinen, Raimo Ihme ja Marjut Partanen-Hertell SYKEstä Arto Lehto ja Tero Väisänen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) sekä Jyri Mustajoki 100Gen Oy:stä Hankkeen vastuullisena johtajana toimi Raimo Ihme SYKEstä Hankkeen tulokset tullaan julkaisemaan Suomen ympäristösarjassa vuoden 2010 aikana

Kiitos !