Rantavedessä riittää vilinää

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
P ERTTI YLÄMÄKI Virolahden ya. H YÖNTEISET Esitykseni aihe on hyönteisten anatomia ja elin tavat. Esittelen myös tunnetuimpia suomalaisia hyönteisiä.
Advertisements

evoluutio Perinnöllinen muuntelu Luonnon valinta
Eläinten yhteiset ominaisuudet
Ruoka eri uskonnoissa JUUTALAISUUS
ÄYRIÄISET helenarimali2013mankkaankoulu.
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
Kappale 9 Linnut Fossiilinäyttöjen perusteella linnut ovat teropodien (dinosaurukset) erikoistunut alaryhmä. Yhteistä linnuille: hampaaton nokka, sulat/höyhenet,
Sinisorsa Sinisorsan tieteellinen nimi Anas platyrhynchos merkitsee leveänokkaista ankkaa. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka.
Simpukat, kotilot ja mustekalat
Lajintuntemus.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
helenarimalimankkaankoulu 2009
Sademetsä.
Tuotanto ja hoitaminen Anu kopra & Kirsti Laakso hokl 2001
POPULAATIOIDEN EKOLOGIAA
Kappale 7.
8. Elämän synty ja kehitys
EVOLUUTIOTUTKIMUKSESSA sivut
Karhu on euroopan suurin petoeläin
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Havaintotietojärjestelmien runsautta Tuuli Toivonen Turun yliopisto.
LAJIEN VÄLISET SUHTEET s
Hamsteri Hamsteri kuuluu jyrsiöihin.
Eläinten sopeutuminen
ISOPANDA.
Komodonvaraani Varanus komodoensis.
Isokoskelo.
Tehtävät 1. Eliöryhmien kehitysjärjestys
KIINANJOKIDELFIINI Lipotes vexillifer. TIETEELLINEN LUOKITTELU DOMEENI: Aitotumaiset (Eucarya) KUNTA: Eläinkunta (Animalia) PÄÄJAKSO: Selkäjänteiset (Chordata)
Hyttynen pituus: aikuinen: 4-10 mm, toukka: 7-8 mm Ravinto: koiraat eivät syö, naarailla lintujen ja nisäkkäiden veri Hyttysen toukkia veden pintakalvoon.
Luokittelu Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Nilviäiset Mollusca Luokka: Simpukka Bivalvia Lahko: Unionoida Heimo: Jokihelmisimpukat Margaritiferidae.
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Maapallon metsät.
ripsiäiset Vioitus: Tuntomerkit: Torjunta: Lajeja:
Liito-orava pteromys volans
Eläimen aineenvaihdunta
7. Kalat 7. BIOLOGIA.
VARSIEVÄKALA Coelacanthiformes.
ORANKI (Pongo).
9.1 Vesilintujen rakenne ja elintavat
Bonobo pan paniscus.
11 Eläimet sopeutuivat Elämään maalla.
Harakka Pica pica.
Keltasirkku.
Aasiannorsu Elephas maximus Siina Lehtinen 1A.
Phoca hispida saimensis
Kappale 4 Selkärangattomilla ei ole sisäistä tukielimistöä, vaan lihakset kiinnittyvät usein ulkoiseen tukirakenteeseen kuten kalkki- tai kitiinikuoreen.
Bird bird bird bird bird bird bird bird bird
HELMIPÖLLÖ.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Käki.
Tammi.
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
Tavi.
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
Kirjosieppo.
PAJU LINTU Max.
6.1 SELKÄRANGATTOMIEN ELINTAVAT JA MUODONVAIHDOS
Västäräkki.
Sinisorsa.
Räkättirastas.
6.2 SIMPUKKA & RAPU 7. BIOLOGIA.
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
Eläinkunnan pääjaksot
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Kanojen hoito ohjeet Peltolan tila
II Ekologia.
1. MAA – elämän planeetta 7. BIOLOGIA.
Esityksen transkriptio:

Rantavedessä riittää vilinää Kpl 6. ja sivut 120-121 helenarimalimankkaankoulu 2013

helenarimalimankkaankoulu 2013 SELKÄRANKAISET KALAT SAMMAKKOELÄIMET MATELIJAT LINNUT NISÄKKÄÄT Selkärankaisilla on sisäinen tukiranka. Ne ovat eliökunnan kehittynein ryhmä. Nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia (poikkeuksia on) ja imettävät niitä. helenarimalimankkaankoulu 2013

helenarimalimankkaankoulu 2013 SELKÄRANGATTOMAT S. 120-121 ALKUELIÖT SIENIELÄIMET POLTTIAISELÄIMET ALEMMAT MADOT NILVIÄISET NIVELMADOT PIIKKINAHKAISET NIVELJALKAISET (ÄYRIÄISET, HYÖNTEISET JA HÄMÄHÄKKIELÄIMET) helenarimalimankkaankoulu 2013

helenarimalimankkaankoulu 2013

helenarimalimankkaankoulu 2013 Muodonvaihdos Täydellinen muodonvaihdos Muna,toukka,kotelo ja aikuinen esim. hyttynen Vaillinainen muodonvaihdos muna, toukka, aikuinen Esim. sudenkorento Osittainen muodonvaihdos Esim. sammakko vähitellen kiduksilla hengittävästä toukasta tulee keuhkoilla elävä aikuinen helenarimalimankkaankoulu 2013

Miten ”ötökät” saavat happea? pinnan/ihon läpi; joillakin toukilla ja madoilla ei ole varsinaisia hengityselimiä hengitysputket (ne kohotetaan ajoittain pintaan) kidukset/ ilmaputkikidukset hyttysen toukka riippuu ”snorkkelillaan” veden pinnassa vesihämähäkki elää ilmakuplassa helenarimalimankkaankoulu 2013

Sudenkorento – elävä fossiili Sudenkorentoja eli jo 300 miljoonaa vuotta sitten – entäs ihmisiä? Mitä tarkoittaa fossiili? s. 125. Millainen maailma oli 300 miljoonaa vuotta sitten – oliko kukkia, ihmisiä, metsiä??? Millaisia sudenkorennot olivat 300 miljoonaa vuotta sitten – pieniä vai suuria? (videolta: Sudenkorento, elävä fossiili) http://www.units.muohio.edu/dragonfly/index.htmlx helenarimalimankkaankoulu 2013

helenarimalimankkaankoulu 2013 MALLUAINEN sopeutuneet elämään erilaisissa pienvesissä. Ravintonaan malluaiset käyttävät muita vesiselkärangattomia ja leviä. Malluaisia tavataan maassamme 31 lajia kykenevät tarvittaessa ottamaan siivet käyttöönsä ja lentämään muualle. viettävänevät talven pohjan sedimenttiin ja kasvillisuuteen kaivautuneena. Talvella niitä saattaa ilmestyä avantoihin uusimaan takaruumiin ilmakuplansa, joka toimii nk. fysikaalisena kiduksena. helenarimalimankkaankoulu 2013

helenarimalimankkaankoulu 2013 SUURSUKELTAJA ON PETO hyviä lentäjiä saalistavat sammakonpoikasia ja pieniä kalanpoikasia. erinomaisesti sopeutuneita vesielämään Hengittävät ilmaputkiensa avulla Kuvalähde http://koti.mbnet.fi/luontoga/hyokuvat/suursuk3.jpg helenarimalimankkaankoulu 2013

helenarimalimankkaankoulu 2013 VESIMITTARI Miksi vesimittari pesee jalkojaan kaiken aikaa? helenarimalimankkaankoulu 2013