TRAKEOSTOMIA-potilaan hoito Mari Sivonen / Tuulia Sunikka

SISÄLTÖ Trakeostooman ihonhoito Trakeostomiasta imeminen Trakeostomiapotilaan tarkkailu Kanyylin vaihto (Kuva (SteriPolar)

Miksi trakeostomia? Vierasesine ylemmissä hengitysteissä Kasvaimet Kasvojen ja kurkun alueen trauma Tajuttomuus Infektiot ja palovammat Neurologinen sairaus Pitkittynyt hengityskonehoito

Blueline kanyyli: sileä ja fenestroitu

Kuffiton ja kuffillinen kanyyli

Trakeostooman ihon hoito Iho puhdistetaan vähintään kerran päivässä: Puhdistus keittosuolalla tai 3-prosenttiseen vetyperoksiidiin kostutetulla vanupuikolla (ei trakeaan) Perusvoide, imevä polyuretaanivaahtolevy (Allevyn adhesivy), Bepanthen, Cavilon, sinkkipasta Sidos ja kanyylin kiinnitysnauha vaihdetaan vähintään kerran päivässä tai sen likaantuessa (hautuminen) Ompeleet 7 vrk Hypergranulaation poistaminen mekaanisesti tai laapistamalla

Eritteiden imeminen Imua käytetään ihmisen luonnollisten aukkojen puhtaana pitämiseen Tavallisimmat imupaikat: suu, nenä, nielu ja alahengitystiet Hoitaja tekee päätöksen milloin hengitysteitä on tarpeellista imeä Miksi imetään? Rahiseva hengitys, hengitysvaikeudet, yskimisvaikeudet, sinertyminen, happisaturaation huononeminen, potilaan tuntemukset Ennakointi

Imemisessä tarvittavat välineet Steriilit välineet: Muut: Imukatetri Muoviesiliina Keittosuolaliuos Imulaite Steriili astia Suojakäsineet Roskapussi Suusuojia Kanyylin kuffin painemittari

Hoitajan suojautuminen Käsidesi Käsineet Suusuojus Suojaesiliina Jos potilas erittäin limainen hiussuoja ja suojalasit

Imukatetrin valinta Katetrin koko imettävän aineen, paikan ja potilaan mukaan Numeroitu, värikoodattuja: sininen, musta, valkoinen, vihreä, oranssi ja punainen Trakeostomiasta imettäessä imukatetrin koko saa olla maksimissaan puolet trakeostamakanyylin leveydestä Tyypillinen katetrin koko on 12-14

Potilaan valmistelu imuun Kerrotaan potilaalle mitä tehdään Kipulääkitys/ sedaatio Suojataan silmät, haavat, kolmitiehanat, kanyylien juuret Trakeostomiakatetrista tarkistetaan kuffin paine ennen imua. Potilasta hapetetaan tarvittaessa tekohengityspalkeella

Imeminen trakeostomiasta Mielellään kaksi hoitajaa paikalla Potilas selällään vuoteen pääty koholla Cuffin paine tarkastetaan ennen imua Happivirtaus isommalle imun ajaksi Aseptiikan vuoksi keittosuolaa ei mielellään vedetä imukatetrin kautta ennen imukatetrin kanyyliin viemistä Pyydä potilasta sulkemaan silmät imun ajaksi Yleensä imetään vain kanyylin pituudelta (10-15cm) tai sen verran kun menee helposti Mikäli potilaan happisaturaatio laskee imemisen aikana hapetetaan häntä imukertojen välillä

Imeminen trakeostomiasta Vältä imukatetrin edestakaista liikettä hengitysteissä Ensin imetään kuffittomasta trakeostomiasta, sitten suusta ja nielusta Kuffillisen kanyylin ollessa kyseessä imetään ensin suusta ja nielusta ja tyhjennetään vasta sitten kuffi ja imetään hengitysteistä Kostutus liman ollessa karstaista/ sitkeää?? (ristiriitainen tutkimusnäyttö Jansson 2013) 2-3 ml Nacl-liuosta ruiskulla kanyyliin Humidose spray

Imeminen trakeostomiasta Imun paine noin 10-20 kPa Viedään sisään kanyylin pituus + 1-2cm ilman imua ja vasta sitten imu päälle ja katetri vedetään pois Yksi imukerta max 10-15 sekuntia Toistetaan tarvittaessa (samalla imukerralla max 3 imukertaa) Suositeltavaa on vaihtaa imukatetri imukertojen välissä

Imeminen trakeostomiasta Imun lopussa vedetään imukaterilla loppu keittosuolaliuos imuletkuston huuhtelemiseksi Imun jälkeen tarkastetaan, että trakeostomiakanyyli on oikealla paikallaan Tarkastetaan cuffin paine, paineen tulee olla mittarin vihreällä viitealueella Trakostomiakanyylin kiinnitysnauha vaihdetaan tarvittaessa Imupussi vaihdetaan, kun se täyttyy. Imuletku vaihdetaan likaantuessa. Keinonenä vaihdetaan 1krt/vrk Imu tarvikkeet laitetaan aina valmiiksi seuraavaa imukertaa varten

Potilaan tarkkailu imemisen aikana Ihon väri Happisaturaatio Hengitysfrekvenssi (norm.12-16) Eritteiden laatu, väri, määrä (tarv. Bakteeriviljelynäyte)

Imemisen komplikaatiot ja niiden ehkäisy Liian syvältä imeminen: Keuhkoputken limakalvojen vaurioituminen ja arpeutuminen > infektio Liian suuri imuteho/ liian pitkä kesto: keuhkorakkuloiden atelektoituminen Liian raju vienti: henkitorvivaurio, verenvuoto, Keuhkokudoksen perforaatio tai ilmarinta Toimenpide nostaa verenpainetta ja aiheuttaa pulssin muutoksia, hapettumisen heikkeneminen Tarvittaessa rauhoittava lääkitys

Trakeostomian postoperatiivinen tarkkailu verenvuoto kipu ihoemfyseema hengitys limaisuus (väri ja laatu) sopeutuminen kanyylin juuri (ompeleet, vuoto, turvotus) nielemisvaikeus arpikudoksen kasvaminen kanyyliärsytys (asettuminen) cuffin ärsytys ja limakalvon painaminen

Trakeostomiapotilaan tarkkailu Potilaan tuntemukset Kipu hengittäessä Työläs hengitys Asennon vaikutus hengitykseen

Trakeostomiapotilaan tarkkailu Hengityksen rytmi säännöllinen/ epäsäännöllinen Hengitystiheys (norm.12-16 krt/min) lievä hengitysvajaus 20-25 Kohtuullinen hengitysvajaus 25-30 Vaikea 30-35 Hidas alle 10

Trakeostomiapotilaan tarkkailu Hengitystapa Apulihasten käyttö Rintakehän liikkeiden symmetrisyys Pidentynyt uloshengitys Hengitysäänet Rahiseva, Vinkuminen, hinkuminen, ritisevä

Trakeostomiapotilaan tarkkailu Eritteiden määrä, laatu, koostumus Ihon hikisyys ja väri kalpeus, harmaus, sinerrys (huulet, nenänpää, kynnet, korvalehdet, limakalvot) Potilaan kommunikointi, tajunnantaso, yhteistyökyky, ahdistuneisuus, pelokkuus, hätääntyneisyys, voipuneisuus, uneliaisuus, sekavuus, levottomuus

Trakeostomiapotilaan tarkkailu Pulssin ja verenpaineen mittaus Yli 30 kertaa minuutissa hengittävää potilasta uhkaa hengityksen romahdus

Kanyylin vaihto Ensimmäinen trakeakanyyli on kuffillinen, mikä estää veren ja syljen valumisen alempiin hengitysteihin. Kuffi tiivistää hengitystien. vaihdon suorittaa joko lääkäri tai työpaikkakoulutettu hoitaja 1. vaihtokerta on riskialtein Jos respiraattoria ei tarvita voidaan kuffi tyhjentää ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä ja siirtyä joidenkin päivien kuluttua kuffilliseen fenestroituun kanyyliin, joka mahdollistaa puhumisen. Kanyylin vaihtoväliin vaikuttaa: materiaali (PVC 4 vko:a) Kanyylin koko yleensä 7-9

Kanyylin vaihto Kanyylin vaihtoon tarvitaan ja oltava aina potilaan vierellä: Samankokoinen ja numeroa pienempi kanyyli Trakeanlevitin tai nenäspekula Stoomasidos Sakset ja kiinnitysnauhat Liukaste esim. MCT-öljy, tarv. Puudutegeeli Imulaitteisto Intubaatiovalmius

Kanyylin vaihtaminen Nauhat ja ohjain (jos käytetään) valmiiksi paikalleen Vaihdettavan kanyylin kostutus Liman imu ennen kuffin tyhjennystä ja sen jälkeen Vanha kanyyli poistetaan rauhallisesti Tarvittaessa levitetään stoomaa trakeanlevittimellä ja asetetaan uusi liukastettu kanyyli paikalleen sisäänhengityksen aikana Ellei mene: ohjain pois (pidetään kanyylista kiinni), potilas hengähtää ja jatketaan sitten Kanyyli laitetaan kello viiden asennosta kääntäen kello kuuteen Kuffiin ilma Nauhat sidotaan niin, että yksi sormi mahtuu väliin.

Kanyylin kostutus Aquapack on tehokas (liittäminen happipistokkeeseen) Ilmankostuttaja huoneeseen

Kanyylin puhdistus Sisäkanyylia puhdistetaan 1-2 kertaa/vrk Kanyylin pesu fairyllä ja nacl-huuhtelu (tarvittaessa liotus NaCl 15min, harjaus, steriili NaCl, kuivahtaminen) Keskimäärin 7 vaihtokertaa/kanyyli

Kiinnitysnauhoja (kuvat SteriPolar)

Trakeotomian kanssa Ei voi uida tai käydä kylvyssä (vesi pääsee alempiin hengitysteihin kanyylin kautta) Kuffiton trakeakanyyli ei estä nielemistä. Suihkussa käynnin ajaksi kanyylin suuaukon roiskesuoja. (Kuva SteriPolar)

Trakeostomiakanyylin poiston jälkeen… Aukon päälle tehdaspuhdastaitos Kiinnitys Mephix/ ruskea haavateippi Aukko umpeutuu yleensä itsekseen Pitkäaikainen trakeostooma voi vaatia kirurgisen sulun

LÄHTEET Kassara H, Paloposki S, Holmia S, Murtonen I, Lipponen V, Ketola M & Hietanen H. 2005. Hoitotyön osaaminen. WSOY. Bjålie J, Haug E, Sand O & Toverud K. 2008. Ihmisen fysiologia ja anatomia. Helsinki. WSOY Iivanainen A, Syväoja P. 2012. Hoida ja Kirjaa. Keuruu. Tammi. Iivanainen A, Jauhiainen M & Pikkarainen P. 2001. Hoitamisen taito. Keuruu. Tammi. Kaarlola A, Larmila M, Lundgren-Laine H, Pyykkö A, Rantalainen T & Ritmala-Castren M. 2010. Teho- ja valvonta, hoitotyön opas. Tallinna:Duodecim Jansson M, Ala-Kokko T, Ylipalosaari P, Kyngäs H. 2013. Evaluation of endotracheal-suctioning practices of critical-care nurses – An observational correlation study. Journal of nursing Education and Practice, 3(17) s. 99-104.