Valtatien 5 merkitys Pohjois-Savolle ja Suomelle

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: © TAK Oy Venäläisten matkailijoina Suomessa maaliskuu 2012 Kapustat Kaakkoon.
Advertisements

Hirvionnettomuuksien kehitys
Härmänmaan liikenneturvallisuus-suunnitelma
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Kangas-Annala tie.
Ekologia Ilmastonmuutos Bensiinin hinta Hajaantuva yhdyskuntarakenne Lisääntyvä autoliikenne Ruuhkat ? Pitäisikö ajatella uudelleen - tehdä uudella jotain.
Valtatien 4 Oulu – Kemi yhteysvälin kehittäminen
Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
ZEF-kysely yrityksille Maankäyttö, Asuminen, Liikenne
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan liikennejärjestelmä- suunnitelma Aiesopimuksen julkistaminen Johtaja Juha Sammallahti.
Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Yhdyskuntasuunnittelun teemaryhmä MAL:n yhteensovitus (7 §) Kaavoitus ja maapolitiikka Kiinteistönmuodostus,
Uusien kyläsuunnittelijoiden rekrytointitilaisuus 1. kokoontuminen ma klo Säyneisen NS:n talo, Säyneinen, Juankoski Kyläsuunnitelman.
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
TERVEYDENHUOLLON RAHOITUSPOLITIIKAN ARVIOINTI: KUNTARAHOITUKSEN VAKAUTTAMINEN (VAKKA) Ilkka Vohlonen, professori Jan Klavus, dosentti Veli.
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
Nopeuden säätely ja automaattivalvonta Olli Hintikka Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennehankkeet hallituskaudella 2012–2015
LINNAKESKUS vaiheittain rakentaminen ve. tilapäinen silta Kaivokatu Eureninkatu Tampere Helsinki TuruntieTuruntie PaasikiventiePaasikiventie.
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Pohjois-Savon kuntien välinen muuttoliike iän ja muuton suunnan mukaan v sekä siirtolaisuus v Pohjois-Savon liitto 2013.
Maunulan keskustan kehittäminen Mitä suunnittussa pitäisi huomioida? Maunula-Seura Strategiset Mau- nulaan liittyvät tavoitteet Asiat jotka voidaan.
LogiCity Tuomas Mikkola Turun Seudun Kehittämiskeskus
Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla (LVM julkaisu 54/2007) PLL 38. vuosikokousseminaari Helsinki, Juha-Pekka.
Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Kuntajohtajakokous Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä.
Keski-Suomen ELY-keskus Juha S. Niemelä
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat 1994–2014, syyskuu Yleisimmät.
Liikenteen kehitysnäkymiä
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
Ohituskaistan keskikaiteen vaikutuksia Keskikaide vastakkaisten ajosuuntien välissä vähentää merkittävästi kohtaamisonnettomuuksia vähentää suistumisonnettomuuksia.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Väestönmuutos , maakunnittain
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen julkistaminen Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki.
Raideliikenne aluepolitiikan ja liikennepolitiikan synteesi?
Tampereen kaupunkiseudun 2-kehä KEHITTÄMISSELVITYS
Työpaikat toimialoittain Lähde: Tilastokeskus
TEN-T rahoitus nelostien kehittämisessä
Valtatie 4 kehittäminen Oulu-Kemi
Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA Nuorten seminaari Kuopiossa Mitä nuoruus on? Miten nuoruus näkyy liikenteessä? Miten nuorten riskinottoa liikenteessä.
Nuorissa = voimaa, vahvistetaan sitä! Voimakas –projekti
Pikavuoroliikenne 5-tien käytävässä
, Janne Virtanen, Ilmastonmuutos: hillitseminen ja sopeutuminen, toiminta Varsinais-Suomessa.
KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
Valtatien 4 kehittäminen Keski-Suomen alueella
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Helsinki Anu Perttunen.
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Nelostieseminaarin loppusanat Eduskunta Samuli Pohjamo Maakuntahallituksen puheenjohtaja.
HANKKEIDEN VALINTAMENETTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO KUOPIO IISALMI VARKAUS Timo Ollila, Itä-Suomen lääninhallitus.
Sunnuntai, 29. maaliskuuta 2015 KORKEAKOULUJEN RAKENNEMUUTOKSEN VAIKUTUKSET AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIRJASTOIHIN FinELib-päivä Timo Luopajärvi.
Kilpailukykyä strategisella maankäytöllä Kommenttipuheenvuoro Pekka Söderling
/ Jussi Sääskilahti Vähäliikenteisten maanteiden lakkauttaminen.
Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
Tilinpäätös 2004.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman toimeenpano -hanke Projektipäällikkö Mervi Lehtola , 050 –
/ tiestötiedot, Kari Hiltunen Tetra Tetra 1: Liikenne- ja ympäristöolosuhteiden seurantamenetelmät Osapuolet: LVM, Tiehallinto, Teknillinen.
Ympäristösi parhaat tekijät Niiralan asemakaavamuutos, liikenne- ennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto Sito Oy.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus (aluejako ), tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjois-Karjalassa
Liikenteen näkymiä Pohjois-Karjalassa vuoteen 2040
KESKI-SUOMEN LIIKENNEFOORUMI 2017
Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja
Saimaan kanavan ratasilta
Rakennemallin sisältö teemoittain
Esityksen transkriptio:

Valtatien 5 merkitys Pohjois-Savolle ja Suomelle Tulevaisuuden hankkeet ja niiden vaikutukset Pohjois-Savon sisäisessä aluerakenteessa ja ulkoisessa saavutettavuudessa Ympäristövastaava Airi Muhonen Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri Kehityskäytävätyöryhmien kokous 28.10.2005 Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Valtatie 5 (Helsinki-Sodankylä) valtakunnallisesti merkittävä pääväylä kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN -teiden ja tai Eurooppa teiden verkkoon kuuluu suurten erikoiskuljetusten verkkoon ehdolla runkotieksi Iisalmeen saakka valtakunnallisesti merkittävä yhteys, Itä-Suomen pääväylä pohjoissavolaisten yhteys etelään ja pohjoiseen sekä eteläsuomalaisten yhteys pohjoiseen tärkeä yhteys Joensuusta Varkauden kautta Etelä-Suomeen alueellisesti merkittävä yhteys tärkeä joukkoliikenneyhteys Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Valtatie 5 (Helsinki-Sodankylä) valtakunnallisesti merkittävä pääväylä viitostiehen liittyy useita itä-länsi suuntaisia valta- ja kantateitä tien tuntumaan tai sen välittömään läheisyyteen liittyy useita liike- ja palvelutoimintoja sekä teollisuusalueita tavaraliikenteen kuljetukset siirtymässä entistä enemmän maanteille raskaan liikenteen määrä suuri Iisalmeen saakka Kuopio sijainniltaan terminaalitoiminnan kannalta keskeinen vt:n 5 kautta kuljetetaan kappaletavaraa Savon lisäksi Pohjois-Karjalaan (vt 17 ja vt 23) ja Kainuuseen Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Valtatie 5 (Helsinki-Sodankylä) valtakunnallisesti merkittävä pääväylä liikenneyhteydet ovat aluekehityksen ja alueiden käytön perusedellytys (investoinnit, ylläpito ja hoito) ihmisten hyvinvoinnin kannalta toimintojen saavutettavuus on oleellinen asia (työmatkat, palvelut, vapaa-aika) liikenneyhteyksien parantaminen laajentaa pendelöintiä, erityisesti tämä on nähtävissä Kuopion seudulla yritysten toimintaedellytyksiin ja sijoittumispäätöksiin vaikuttavat saavutettavuus, työvoiman saanti ja liikenneyhteydet Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Valtatie 5 ehdolla runkotieksi Iisalmeen saakka 2006 alussa voimaan tulevaan maantielakiin sisältyvä käsite LVM päättää vuonna 2006 suppea korkean palvelutason tieverkko yhdistävät pääkaupunkiseudun ja valtakunnan suurimmat kaupunkiseudut sekä pääkaupunkiseudun ja valtakunnan osat toisiinsa nykyistä tiukempi liittymälupapolitiikka, uusia liittymiä vain tiesuunnitelmamenettelyllä paikallinen liikenne erotetaan pitkämatkaisesta liikenteestä parantaa suunnitelmallisuutta tiestöllä ja maankäytön suunnittelussa runkotiet merkitään maakuntakaavoihin Vaikutustarkastelu aloitettu (SOVA =suunnitelmien- ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) (ympäristö, alue- ja yhdyskuntarakenne, liikennöitävyys, liikenneturvallisuus, talous) Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Pääteiden kehittämiseen liittyvät selvitykset Pääteiden kehittämisellä turvataan asumisen ja elinkeinoelämän edellyttämät kuljetukset ja liikkuminen sekä varaudutaan ja luodaan mahdollisuuksia alueiden tulevaan kehittymiseen Pääteiden kehittämisen toimintalinja -projekti (2001) Pääteiden kehittämisen toimintalinjat yhteysväleittäin (2002) vt 5 yhteysväli Kuopio-Kajaani kehittämisselvitys vt 5 yhteysväli Mikkeli - Kuopio kehittämisselvitys Tavoitteena määritellä ko. osuudelle tarvittavat toimenpiteet ja niiden kehittämispolku vuoteen 2030 saakka jaoteltuna kolmeen kiireellisyysluokkaan toimintalinjojen mukaisesti Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Päätiet Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Valtatie 5 yhteysväli Mikkeli - Kuopio Nykytila, merkitys Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kainuun päätieyhteys Etelä-Suomeen liikennemäärät ovat suurimmillaan Mikkelin ja Kuopion seuduilla ja Varkauden kohdalla liikenteelle tyypillistä ovat viikonloppujen ja kesäajan suuret liikennemäärät Ongelmat liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisin osuus on Mikkeli - Juva väli liikennöitävyysongelmia esiintyy väleillä Mikkeli - Juva ja Leppävirta - Vehmasmäki Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Valtatie 5 yhteysväli Mikkeli - Kuopio kehittäminen välillä Joroinen - Vuorela Nykytila Tavoitetila ~2025 Kehittämispolku Joroinen–Varkaus 18 km, KVL 5 400–8 400 2-kaistatie, 100 km/h KVL-enn. 7 000–15 000 jatkuva 2+1-kaistatie, 100 km/h Joroinen–Varkaus tie avataan liikenteelle 31.10. 2005. Liittymät eritasoliittymiä. 2-kaistatie+ohituspaikat, jatkuva 2+1 -tie, 4-kaistatie. Varkaus–Vehmasmäki 60 km, KVL 4 200–5 500 KVL-enn. 6 200–7 400 2-kaistatie toistuvin 2+1 ohituspaikoin, 100 km/h. 1. Vaihe: Liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteitä (liittymäjärjestelyjä) välillä Palokangas-Humalajoki. 2. vaihe: Lisätään ohituskaistaosuuksille keskikaiteet . Parannetaan Leppävirta–Palokangas-väliä nykyisellä paikallaan. Eritasoliittymät+rinnakkaistiet. Parannetaan Palokangas-Humalajoki väli. Yleissuunnitelmaa ja YVA:aa laaditaan parhaillaan, vaihtoehtoa ei ole valittu. Vehmasmäki–Vuorela 22 km, KVL 4 200–28 000 Moottoritie KVL-enn. 6 200–37 000 Moottoritie. 1. vaihe: Päiväranta - Vuorela väin parantaminen ja rinnakkaistien rakentaminen. Laaditaan kehittämisselvitys Kuopion keskusta-alueen kohdalla, jossa selvitetään lisäkaistatarve ja ramppien parantamistarve. 2. vaihe: Kaista- ja ramppijärjestelyjen toteuttaminen Kuopion kohdalla. Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Valtatie 5 yhteysväli Kuopio - Kajaani Nykytila, merkitys yhdistää Kuopion suurehkon ja kasvavan kaupunkiseudun Kajaanin keskisuureen seutukuntaan itärajan läheisyys tuo kansainvälistä merkitystä mm. yhteydet Niiralan ja Vartiuksen raja-asemille liikennemäärät suurimmillaan Kuopion ja Siilinjärven välillä liikenteestä suurin osa on pitkämatkaista liikennettä matkailuliikenteen osuus on merkittävä Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Valtatie 5 yhteysväli Kuopio - Kajaani Ongelmat liikenneturvallisuus on paikoin melko heikko, valtaosa onnettomuuksista on kohtaamisonnettomuuksia liikennöitävyyttä haittaavat tien kapeus, mäkisyys ja mutkaisuus. Ohitusmahdollisuudet ovat parannettuja osuuksia lukuun ottamatta huonot monin paikoin tarvetta pohjavesien suojaukselle ja meluntorjunnalle Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Valtatie 5 yhteysväli Kuopio - Kajaani kehittäminen välillä Kuopio - Soinlahti Nykytila Tavoitetila ~2025 Kehittämispolku Kuopio–Siilinjärvi 13 km, KVL 10 000–15 000 Moottoritie KVL-enn. 14 500–22 000 Moottoritie. 1. vaihe: Joukkoliikenteen laatukäytäväjärjestelyt sekä telemaattiset ohjausjärjestelmät. Siilinjärvi–Ohenmäki 52 km, KVL 4 500–6 500 2-kaistatie, 80–100 km/h. KVL-enn. 6 900–9 000 2‑kaistatie toistuvin 2+1 ohituspaikoin 1. vaihe: Tien parantaminen välillä Siilinjärvi–Pöljä, eritasoliittymän rakentaminen, 4-kaistatie osuus ja keskikaiteellisia ohituskaistoja, liittymäjärjestelyjä, kevyen liikenteen järjestelyjä. Vaihtoehtoa ei ole vielä valittu. Mäntylahti-Humppi välin leventäminen+ohituskaistat. Kevyen liikenteen järjestelyt Nerkoon kohdalla. 2. vaihe: Ohituskaistoille keskikaiteet välillä Humppi–Honkaharju ja Nerkoo–Ohenmäki. Nykyisen tien parantaminen/ohikulku Nerkoon kohdalla. Ohenmäki–Soinlahti 16 km, KVL 2 600–7 900 2-kaistatie toistuvin ohituskaistoin, pääosin 100 km/h KVL-enn. 3 600–11 000 Jatkuva ohituskaistatie (2+1) ohituspaikoin 3. vaihe: Telematiikan kehittäminen. Jatkuvan ohituskaistatien rakentaminen. Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

VEHMASMÄKI-HILTULANLAHTI moottoritie valmistui v. 2000 Parannetut ja suunnitteilla olevat tiehankkeet välillä Joroinen - Iisalmi HILTULANLAHTI-JYNKKÄ moottoritie valmistui v. 1994 JOROINEN-VARKAUS avataan liikenteelle 31.10.2005 parantaa liikenneturvallisuutta ja toimivuutta parantaa koko Itä-Suomen saavutettavuutta ja sitä kautta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantaa Itä- ja Pohjois-Suomen liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja etelärannikon satamiin parantaa yhteyttä Varkaudesta Joroisten lentokentälle mahdollistaa vanhaan valtatiehen tukeutuvan maankäytön kehittämistä VARKAUS-LEPPÄVIRTA tie valmistui v. 2000 SIIKALAHDEN LIITTYMÄJÄRJESTELYT valmistuvat syksyllä 2005 parantaa Kuopion vilkkaimman sisääntulotien liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta tukee elinkeinoelämän kuljetusten ja työmatkaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä Savilahden alueen maankäyttöä LEPPÄVIRTA-KUOPIO väli LEPPÄVIRTA-PALOKANGAS tiesuunnitelma valmistuu 2005 LEPPÄVIRTA-KUOPIO väli PALOKANGAS-HUMALAJOKI alustavan yleissuunnitelman ja YVA:n laatiminen on käynnissä vaihtoehtoa ei ole vielä valittu VARKAUDEN PORTTI valmistui v. 2004 Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Parannetut ja suunnitteilla olevat tiehankkeet välillä Joroinen - Iisalmi HUMPPI-HONKAHARJU (Lapinlahden kohta) tie valmistui v. 1996 VUORELA-SIILINJÄRVI moottoritie valmistui v. 1992 NERKOON KOHTA kevyen liikenteen väylän tiesuunnitelman laatiminen käynnistynyt PÄIVÄRANTA-VUORELA tiesuunnitelman laatiminen käynnistyy vuoden 2005 lopussa parantaa auto- ja kevyen liikenteen turvallisuutta parantaa kevyen liikenteen olosuhteita parantaa radan geometriaa parantaa laivaliikenteen ja uiton olosuhteita luo uusia mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseen vähentää melusuojausten ansiosta melulle altistuvien määrää SIILINJÄRVI-PÖLJÄ YVA ja alustava yleissuunnitelma ovat valmiita vaihtoehtoa ei ole vielä valittu NERKOO-OHENMÄKI tie valmistui v. 1997 OHENMÄKI-SOINLAHTI (Iisalmen ohitustie) tie valmistui 1996 Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

Muita toimenpiteitä viitostiellä välillä Varkaus-Iisalmi tievalaistus koko matkalle automaattien nopeusvalvonta koko matkalle pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä viitostien MaisemaGalleria välillä Varkaus - Sonkajärvi täydentyy kahdella teoksella Varkauteen Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

"Iisalmi-Kuopio-Varkaus" -kehityskäytävä valtatie 5; Savon rata; Mikkelin, Varkauden ja Kuopion lentoasemat sekä Varkaus-Kuopio-Siilinjärvi syväväylä ja Iisalmeen saakka jatkuva syväväylää matalampi väylä luovat erinomaiset mahdollisuudet Pohjois-Savon kehittymiselle kehityskäytävä on nähtävä laajemmin kuin liikenneyhteyksinä. Teemoja voisivat olla esim. kulttuuri, koulutus, elinkeinoelämä, alueiden käyttö jne.. Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen

KIITOS Defris -seminaari 28.10.2005 / A.Muhonen