Lintuinfluenssa Med-Video Oy A kalvoa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hirvionnettomuuksien kehitys
Advertisements

Hiv ja aids.
MS-tauti Pohjois-Savossa
HIV-infektio tänään – Elämää ilman AIDS:ia? A 119
LUMA-viikko 2005 Kemia Kemian 4. kurssin ryhmä teki julisteita, joissa pohdittiin keinoja kasvihuoneilmiön heikkenemiseen.
Jumalan kanssa.
Osavuosikatsaus Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
Kuppa, hepatiitti B ja Trikomoniaasi
Perhepäivähoitajia koskeva neuvottelutulos
Ykkönen Yhteistyössä 1Y
Nokia 6630 puhelimen musiikkiominaisuudet
Lapset näkyviin – alkuarviointi ja lasten osallisuus lastensuojelussa
Nanan päivä Kaikki lapset kouluun Malissa.
Olomuodosta toiseen.
EVU:n 40-v. historiakirja Alustava suunnitelma Kari Kallio
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web-sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006.
Taulukot Jukka Juslin © Jukka Juslin 2006.
Lupa tulla näkyväksi Kemissä
Yksi rokote, yksi elämä: Lionien tuhkarokko-ohjelma
MRSA metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus
Psykoterapia ja avohoito on edullista
Parvovirus vasta-aineita < 5v:lla 5%:lla 20 v:lla 40%:lla
Teräväpiirtotekniikka Jussi Koskela Santeri Lehtonen IT-06.
Kappale 18 Tartuntataudit leviävät mikrobin välityksellä eliöstä toiseen. Tartuntataudit leviävät pisaratartuntana tai kosketustartuntana. Mikrobit pääsevät.
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Elimistön puolustusjärjestelmä
Tieliikenneonnettomuudet Kokkolassa Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys 2011.
Työsuhteen solmiminen ja päättäminen
OPISKELIJAKUNNAN SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ Mediatekniikan seminaari Janne Isopahkala.
Nykyajan talous, ympäristö ja väestö:
Tartuntataudit s
Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus
Ajatuksia mediakasvatuksen etiikasta
Ea Hoitojonojen saattaminen erikoissairaanhoitolain edellyttämään tilaan mennessä Suunnitelma Tiedoksi: sote-johtoryhmä
Maalaiskunta Tikkakoski Pph Maalaiskunta Palokan vuorohoito Maalaiskunta Ritoniityn Päiväkoti Ilta+la Jyväskylä Tapiolan Päiväkoti Jyväskylä Kultalakin.
Kari Paaso Uusi tavoiteohjelma Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn juhlaseminaari.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Lännen Tehtaat Vuosi Tulos/osake , euroa IFRS.
Mitä tilastot kertovat ulkona liikkumisen turvallisuudesta/turvattomuudesta ANTTI IMPINEN / THL.
Esityksen sisältö Tähän esitykseen on koottu tietoja Salon kaupungin alueella vuosina ja vuosina tapahtuneista poliisin tietoon tulleista.
Tieliikenneonnettomuudet Someron kaupungin alueella vuosina Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010.
Väestöräjähdys n Syitä: Lämpimämpi ilmasto
Väkivalta päihdeongelmaisen naisen elämässä
Allergiat.
7. MIKROBIT JA ELIMISTÖN PUOLUSTUSMENETELMÄT
KEINOT TARTTUVIA TAUTEJA VASTAAN
Bulimia ja laktoosi-intoleranssi
Masennus eli Depressio.
Hanna Lounela LINTUINFLUENSSA NEWCASTLEN TAUTI.
HIV JA AIDS. Mikä on HIV? Human Immunodeficiency Virus, suomeksi ihmisen immuunikatovirus aiheuttaa pysyvän infektion, jonka seurauksena elimistön puolustusjärjestelmään.
TURVALLINEN HOITOYMPÄRISTÖ 0-6 VUOTIAAT. 0-6 v. lapsille  ei pieniä esineitä, koska lapsi voi tukehtua  ulkona aidat, ettei lapsi karkaa  luotettavat.
Hanna Lounela KLASSINEN SIKARUTTO JA AFRIKKALAINEN SIKARUTTO Kuva: Wikipedia Kuva: Hanna Lounela Kuva: Katri Kaaro.
Käden infektiot.
Kuume ja Flunssa. Kuume Kuume on tavallien oire monissa virusten ja bakteerien aiheuttamissa sairauksissa. Tulehdussairauksille on tyypillistä että kuume.
Keuhkokuume ja virtsatieinfektio
Mielenterveyden häiriöt
Vrt. Tartuntatautien osuus kuolinsyynä…
Terveysteknologia = kaikkea sairauksien hoidossa ja terveyden edistämisessä käytettävää teknologiaa Hyvinvointiteknologia Tulevaisuuden näkymiä.
7. Taudit ja tuholaiset.
Kuume ja flunssa Mika ja Eerik.
BIOTERRORISMI JA BIOASEET
SYÖVÄLLE ALTISTAVAT MIKROBIT
Lääkeaineet Ennen laboratorion lääkeaineita ihmiset käyttivät lääkkeinä luonnosta saatavia aineita kuten piharatamoa ja pajunkuorta. Kasvit ovat parantamistaidon.
Vesirokko.
Hyvän käsihygienian merkitys
HIV -Mikä on human immunodefiency virus? -Miten se tarttuu?
KESKIAJAN VÄESTÖ Luku Suuri kuolema, s. 94–103.
KPL 12: Tartuntataudit.
Immuunikato: HIV-infektio; Human immunodeficiency virus - eteneminen hoitamattomana Oireeton/vähäoireinen jakso- suurin osa infektoituneista soluista imukudoksiin,
Esityksen transkriptio:

Lintuinfluenssa Med-Video Oy A 116 23 kalvoa 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Influenssavirus influenssa on vaivannut ihmiskuntaa jo tuhansien vuosien ajan influenssavirukset elävät erityisesti vesilinnuissa, jotka itse ovat niille varsin vastustuskykyisiä yleensä influenssavirukset sairastuttavat vain muita lintuja, erityisesti siipikarjaa toisinaan virukset muuntuvat niin, että ne pystyvät iskemään myös nisäkkäisiin kuten sikoihin ja ihmisiin 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Influenssapandemia influenssapandemialla tarkoitetaan influenssa A-viruksen aiheuttamaa maailmanlaajuista epidemiaa, jonka aiheuttaa ihmisille uusi virustyyppi ihmisillä ei ole vastustuskykyä uutta virusta vastaan pandemiaan sairastuu suurempi osa väestöstä kuin vuotuisiin influenssaepidemioihin tauti voi myös olla keskimäärin vakavampi kuin tavanomainen influenssa kuolemantapaukset voivat osua nuorempiin ikäryhmiin (esim. espanjantauti) 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Pandemiat 1900-luvulla Viime vuosisadalla kolme influenssapandemiaa: ”espanjantauti” 1918-1920 ”aasialainen” 1957-1958 ”hongkongilainen” 1968-69. seuraavan pandemian ajankohtaa ei pystytä ennustamaan 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Espanjantauti 1918-20 virustyyppi H1N1 liikkeelle amerikkalaisesta varuskunnasta Espanjassa erityisen tuhoisa lapset ja nuoret erityisryhmä kuolleisuus 40 milj. maapallolla 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Aasialainen influenssa 1957-58 virustyyppi H2N2 ihmisen ja linnun influenssavirukset olivat yhdistyneet uudeksi virukseksi vanhemmassa väestössä oli jonkinverran immuniteettia rokotteiden kehittyminen vähensi kuolleisuutta kuolleita oli maksimissaan 4 miljoonaa henkilöa 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Hongkongilainen influenssa 1968-69 virustyyppi H3N2 sukua aasialaiselle virukselle väestöllä osittain immuniteettia antibioottien kehitys paransi keuhkokuumeiden hoitomahdollisuutta kuolonuhreja korkeintaan 2 milj. 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Onko nykyinen lintuinfluenssavirus H5N1 seuraavan pandemian aiheuttaja? 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

H5N1 linnuissa jo muutamia kymmeniä vuosia siipikarjassa jo 1997 Hong Kongissa tarttui myös ihmisiin kuolemantapauksia 6/18 siipikarjan joukkoteurastus esti pandemian? 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Pandemian syntyminen pandemian syntyminen vaatii sen, että infektio tarttuu pisaratartuntana ihmisestä toiseen tällä hetkellä tartunta ihmisiin vain sairastuneesta siipikarjasta lähikontaktissa viruksen täytyy muuttua (ominaisuuksia sekä lintuviruksesta että ihmisen A-viruksesta) 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Uusi virus? virulenssi todennäköisesti laskee pahimmat ennusteet: 1/3 sairastuu, sairastuneista 25% kuolee (jos virulenssi sama kuin nyt) virallinen arvio kuolleista alle 1% epidemian kesto n. 8 viikkoa todennäköisesti 2-3 aaltoa vuoden välein (kuten aikaisemmissa) 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Pandemian estäminen? jos virus muuntuu ihmisestä toiseen tarttuvaksi, pandemiaa ei voi estää aikaisemmat levisivät 3-6 kk:ssa nykyisen lentoliikenteen aikana alle 3 kk matkustusrajoitukset eivät auta 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Mahdolliset varotoimet oletuksena aasialaisen/hongkongilaisen tyyppinen infektio poikkeusolojen lainsäädäntö koko maata koskevat toimenpiteet alueelliset suunnitelmat laitoskohtaiset suunnitelmat 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Lintuinfluenssan levinneisyys villilinnuissa levinnee kaikkialle siipikarjassa toistaiseksi lähinnä Kaakkois-Aasiassa myös Venäjällä, Turkissa ja Romaniassa, muu Eurooppa?? ihmisissä varmistettuja infektioita lähinnä Kaak- kois-Aasiassa 155 kpl (1/2006), kuolleita 78 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Tartunta virukselle altistuneita ihmisiä voi olla jopa miljoonia tarttuvuus ihmiseen heikko vaatii tiiviin kontaktin sairastuneeseen eläimeen Kaakkois-Aasian maissa linnut ja ihmiset paljon lähikontaktissa 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Oireet linnuissa luonnonvaraisissa linnuissa influenssavirus voi pysyä piilevänä siipikarja saa yleensä vaikean infektion ja kuolevat nopeasti 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Oireet ihmisellä samantapainen kuin tavallisessa influenssassa: nopeasti nouseva kuume, kurkkukipu, yskä, lihassäryt voi olla myös silmän sidekalvon tulehdus voi heti olla myös vakava keuhkokuume. 1/2006 mennessä on todettu 155 ihmistartuntaa, potilaista 78 kuollut kuolema keskimäärin 10:ssä päivässä. 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Diagnostiikka kuten tavallisessa influenssassa nykyisten testien herkkyys n. 60 % paikkakunnalla muutama varmistettu tapaus  muut hoidetaan samoin tarkka seuranta epidemian uhatessa 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Rokote tavanomaisella influenssarokotteella ei tehoa lintuinfluenssavirukseen tehty malliroko- te voisi hieman auttaa mallirokotetta varattuna kaikille suoma- laisille heti kun saatavissa maksetaan varausmaksua myös varsi- naiselle rokotteelle infektiopotilaita hoitava terveydenhuol- tohenkilöstö etusijalla, jos rokotetta ei heti riitä kaikille 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Lintuinfluenssan hoito perusterveillä kuten tavallinen influenssa: lepo / oireenmukainen? oseltamiviiri ja tsana- miviiri 48 tunnin kuluessa aloitettuna? (varastossa 1,3 milj. kuuria) myös ehkäisyssä? komplikaatioissa normaalit hoidot (antibiootit, tehohoito) 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Matkailijoiden ohjeet matkustettaessa vältettävä lintutoreja ja lintutarhoja ei kontakteja kuolleisiin lintuihin hyvä käsihygienia! ei tarvitse välttää esim. puistoja, joissa linnut liikkuvat vapaasti ajantasaiset ohjeet: www.ktl.fi palvelupuhelin 0800-02277 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006

Yhteenveto villilinnuissa aina influenssaviruksia nyt lintujen pandemia, tulee myös Suomeen ihmisten pandemiaa ei vielä näköpiirissä ei varmuutta, tuleeko ollenkaan pandemiat yleensä 10-40v. välein nykyinen virus huonosti ihmisiin tarttuva ihmisistä toisiin tarttuminen vaatii viruksen muuttumisen tällöin virulenssi todennäköisesti laskee Suomi hyvin varautunut (suunnitelma julkistettiin 15.03.2006) 15.03.2006 Copyright Med-Video 2006