Ajatuksia mediakasvatuksen etiikasta

Esitys aiheesta: "Ajatuksia mediakasvatuksen etiikasta"— Esityksen transkriptio:

1 Ajatuksia mediakasvatuksen etiikasta
Ajatuksia mediakasvatuksen etiikasta Kari Kaipainen Kari Kaipainen

2 Etymologia Etiikka = moraalioppi (kreikk. ethikos = eettinen, siveellinen) Eetos = kansantapa, myös henkilön moraalinen mielenlaatu (kreikk. ethos = tapa, mielenlaatu) Kari Kaipainen

3 Mediakasvatus ja etiikka
Mediakasvatus ja etiikka opettaja ym. opetettava opetus oppiminen opiskelu Tella ym. 2001 Kari Kaipainen

4 Mitä on hyvä tietää etiikasta
Mitä on hyvä tietää etiikasta Hyvä Oikein Velvollisuusetiikka Seurausetiikka (Relativistinen etiikka) Prima Facie –velvollisuudet. paha väärin Immanuel Kant Utilitarismi, Mill David Ross Kari Kaipainen

5 Etiikan kulmakivet Universaalisuus Tietoisuus Tiedottaminen 6.10.2006
Kari Kaipainen

6 Mediakasvatuksen lähtökohdat
Mediakasvatuksen lähtökohdat Media kasvattaa tahdomme tai emme mistä kasvatustavoitteet? Mediataidoilla medialla ja median kasvattaminen. ”... mediateknologia voi tuottaa elämyksellisyyttä missä ja milloin tahansa.” ”Mediakulttuuri näyttää myös olevan lasten ja nuorten keskeinen oppmiisen ja toiminnan ympäristö” S. 9. ”Mediakulttuurin kasvattava oppimäärä pelkistyy uusliberalismin aatteeksi, joka sanelee kasvatuksen ja koulutuksen nykyisiä järjestyksiä.” S. 11. ”Etenkään lasten ja nuorten mediasuhde ei kuitenkaan ole tiedollinen, vaan pikemmin viihteellinen, nautinnollinen ja elämyksellinen ja sitä voi kuvata mielihyvän käsitteellä.” S. 11. Kaksi väitettä: ”mediakulttuuri kasvattaa kuin itsestään.” ”sikäli kun ihmiset oppivat erilaisia mediataitoja, voivat he myös kasvattaa medialla ja mediaa.” S. 47 ”keskustelua julkisuudessa ja julkisuudesta” S. 47 Kari Kaipainen

7 Mitä puuttuu? Hirmuteot johtuvat rakkauden puutteesta? (Adorno 1996)
Mitä puuttuu? Hirmuteot johtuvat rakkauden puutteesta? (Adorno 1996) Freire rakastava sydän avoimuus ”hirmuteot ovat mahdollisia ennen kaikkea siksi, että ihmiset ovat menettäneet kykynsä samaistumiseen ja myötätuntoon. Adornon mukaan tämä johtuu siitä, että poikkeuksetta jokainen ihminen kärsii rakkauden puutteesta.” S. 14 ”Freire korostaa pedagogiikan kulttuurissa pätevien lakien koostuvan avarasta rakastavasta sydämestä, toisten kunnioittamisesta, toleranssista, nöyryydestä todellisuuden monimuotoisuuden edessä; herkkyydestä, ilosta ja toivosta” S.51 Freire, Paulo Pedagogy of Freedom. Ethics, Democracy, and Civil Courage. Kari Kaipainen

8 Demokratia julkisina tiloina
Demokratia julkisina tiloina McChesney 2000 Media? Koulu? julkisuuden uudelleenmäärittäminen vaihtoehtoisia julkisuuksia diskursiivista tilaa julkiseksi areenaksi koulu julkiseksi areenaksi? julkinen keskustelutila koulun ja ympäröivän yhteisön kanssa intranet Koulu? ”koulu julkisena tilana ja julkisuuden tuottamisen harjoitusareenana.” s. 65 julkisuuden uudelleenmäärittäminen ”vanhempien, opettajien ja tutkijoiden olisi oltava kiinnostuneita siitä, mitä lapset ja nuoret merkityksellistävät mediakulttuuria” S. 67 Vaihtoehtoisia julkisuuksia TiVi ”voi antaa lapsille mahdollisuuden luoda omaehtoisia keskusteluyhteyksiä” S. 67 julkinen keskustelutila koulun ja ympäröivän yhteisön kanssa ”Pyritään aktiivisesti luomaan keskusteluyhteyttä koulun ja sitä ympäröivän yhteisön välille.” S. 165 Kari Kaipainen

9 Väärin/ oikein? Kari Kaipainen

10 Väärin/ oikein? medikalisaatio opetus ei kiinnosta oppilaita?
Väärin/ oikein? medikalisaatio opetus ei kiinnosta oppilaita? oppilaat eivät kiinnosta opettajia? kasvatus ei kuulu kenellekään? (Siljander 2002) mediakulttuuri kaikkivoipaisena? populaarikulttuuri jyrää oppimistapahtuman arkipäiväisyys luokkahuoneeseen mediakulttuurin ”vapaus” ja mielihyvä mediakulttuuri yhteisenä aarreaittana lapset ja nuoret opettajiksi medikalisaatio opetusministeri ehdottaa terveystiedon lisäämistä kouluväkivallan lopettamiseksi. S. 53 oppimistapahtuman arkipäiväisyys ”Kulttuurin pedagogiikalla pyritään tekemään näkyväksi kasvatus- ja oppimistapahtumien arkipäiväisyys eli se, että arjen symboliset käytännöt tuottavat kuin itsestään kulttuurisia merkityksiä; arkista ei vain yleensä käsiteellistetä oppimisen ja kasvatuksen näkökulmista.” S. 48 Opetus ei kiinnosta oppilaita ”Koulun keskeisin ongelma on, että sn tarjoamat opetukset eivät enää innosta opiskelijoita opiskelemaan.” S. 56 Oppilaat eivät kiinnosta opettajia vain 35% opettajista on kiinnostunut siitä, mitä oppilaille kuuluu. S.56 kasvatus ei kuulu kenellekään? (Siljander 2002) ”´’Tilanne näyttää siltä, että kasvatus on kaikkien ja ei kenenkään maata.’” S. 49. populaarikulttuuri jyrää S. 160 oppilaat täysivaltaisina median tulkintaan tutkiva työtapa populaarikulttuurin tulkitsijana Kari Kaipainen

11 Kasvatuksen perusväittämä
Kasvatuksen perusväittämä ”Kasvatus ei ensisijaisesti ole tiedollinen eikä edes taidollinen tehtävä, vaan pikemminkin etiikan ja moraalin (arvojen, normien, hyvien tapojen ja käyttäytymissääntöjen pohdinnan) aluetta – joskus myös moralismia.” (Suoranta 2003, 69) Kari Kaipainen

12 Jatkoa Aikuiskouluttajan etiikan ohjeet Miten tästä eteenpäin?
Jatkoa Opettajan etiikan ohjeet Aikuiskouluttajan etiikan ohjeet Etiikan ohjeet Miten tästä eteenpäin? Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot IHMISARVO TOTUUDELLISUUS OIKEUDENMUKAISUUS VAPAUS Opettajan eettiset periaatteet OPPILAS ITSE KOLLEGAT SUHDE TYÖHÖN SUHDE YHTEISKUNTAAN Aikuiskouluttajan etiikan ohjeet Kaikilla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Kouluttajan ja oppilaiden päämäärien julkistaminen ja niistä sopiminen auttavat yhteiseen päämäärään. Kukaan ei ole kaikkivoipa. Niin oppijoilla kuin kouluttajillakin on rajansa. Aikuisopiskelijoilla on monipuolisia taitoja ja monipuolista osaamista. Aikuiskouluttajan tulee tukea opiskelijaa kehittämään ja syventämään näitä kykyjä sekä ohjata häntä käyttämään niitä yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Jokaisella on vastuu oman eettisyytensä kehittämisestä. Mieti kuinka voit vaikuttaa ympäristösi eettisen tietoisuuden kasvamiseen. Pidä huolta itsestäsi, niin voit pitää huolta muistakin. Kari Kaipainen

13 Opetus ei kiinnosta oppilaita?
Opetus ei kiinnosta oppilaita? Koulutuksen monitieteellistäminen Sosiaalinen innostaminen Neuvotteleva kasvatus Freire: dialoginen opetus, vapauttava pedagogia Koulutuksen monitieteellistäminen ”tarkastella tutkimuksen keinoin luokkahuonekäytänteiden sosiaalista rakentumista, pureutua koulussa opetettavien aineiden tiedeperustaan ja luoda kokonaan uusia monitieteisesti rakentuvia opettajankoulutusohjelmia” S. 58 Sosiaalinen innostaminen ”jonka tavoitteena on ’elähdyttää ihmisten herkistymisen ja itsetoteutuksen prosessia’ ja opettaa ihmiset huomaamaan , ’miten heidän toimintansa omassa arjessaan ja lähiyhteisössään liittyy laajempaan yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan’.” S. 59 Freire, Paulo Pedagogy of the Oppressed. S O S S Vrt. Kantin kategorinen imperatiivi, toinen muoto Ks. Suoranta s. 174 Kari Kaipainen

14 Eivätkö opettajat ole kiinnostuneita oppilaista?
Eivätkö opettajat ole kiinnostuneita oppilaista? Johtavatko jäljet luokanopettajakoulutukseen? Tuntisuunnitelma vs. konstruktivismi. Johtavatko jäljet luokanopettajakoulutukseen? ”jossa opiskelijoiden kokemuksia ei oteta riittävästi huomioon tai ne suorastaan aliarvioidaan opintojen voimavarana.” S. 57 Tuntisuunnitelma vs. konstruktivismi ”Luokanopettajakoulutuksessa opettajaksi opiskeleville opetetaan didaktiikan nimissä edelleen tuntisuunnitelmia, joissa opettaja tietää tarkkaan ennalta tunnin kulun, minuutin ja jokaisen kysymyksen tarkkuudella.” ”Opetussuunnitelmia on myös useaan kertaan uudistettu, muttei juurikaan mietitty koulun kokonaisuutta tai sen yhteyksiä yhteiskuntaan.” S. 12. Kari Kaipainen

15 Mediakulttuuri kaikkivoipaisena?
Mediakulttuuri kaikkivoipaisena? Kriittinen lukutaito Mediakasvatuksen ottaminen vakavasti. Mediakasvatuksen ottaminen vakavasti ”Yksi tapa vastata S. 59 Kari Kaipainen

16 Kasvatus ei kuulu kenellekään?
Kasvatus ei kuulu kenellekään? Opettajat kanssaoppijoiksi. Opettajat kanssaoppijoiksi ”rohkaistaan opettajia opiskelijoiden kanssaoppjjoiksi opiskelemaan merkitysmaailmaa.” S. 165 Kari Kaipainen

17 Pankkikoulutus Pankkikoulutuksen periaatteet ovat seuraavat:
Pankkikoulutus Freire 1993 Pankkikoulutuksen periaatteet ovat seuraavat: Opettaja opettaa ja oppilaat oppivat Opettaja tietää kaiken ja oppilaat eivät tiedä mitään Opettaja ajattelee ja oppilaista ajatellaan Opettaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat – nöyrästi Opettaja ylläpitää kuria ja oppilaat ovat kurissa Opettaja valitsee ja korostaa valintojaan ja oppilaat mukautuvat Opettaja toimii ja oppilailla on illuusio, että he toimivat opettajan toiminnan kautta Opettaja valitsee koulutuksen sisällön ja oppilaat (joilta ei kysytty neuvoa) sopeutuvat siihen Opettaja sekoittaa tiedon auktoriteetin omaan professionaaliseen auktoriteettiinsa, jonka hän asettaa vastustamaan oppilaiden vapautta Opettaja on oppimisprosessin subjekti, kun taas oppilaat ovat objekteja. Freire, Paulo Pedagogy of the Oppressed. New York, Continuum. Ks. Suoranta s Kari Kaipainen

18 Hallitus: Peleihin selvä ikärajamerkintä Kalevi Nikulainen Julkaistu kello: 13: Suomen hallitus esittää, että peleihin on tehtävä selvä merkintä ikärajasuosituksesta. Tarkoituksena on, että Suomessa levitettävissä peleissä voitaisiin käyttää yleiseurooppalaista järjestelmää, jossa on ikärajamerkinnän lisäksi pelin sisältöä kuvaavia symboleja. Hallitus esittää myös, että elokuvien ikärajaluokitukseen lisättäisiin uusi kolmentoista vuoden ikäraja. Aiemmin ikärajat ovat olleet kahdeksantoista, viisitoista, yksitoista ja seitsemän vuotta. Neljän vuoden väli on aiheuttanut ongelmia ikärajan asettamiselle, koska ikävuosien yksitoista ja viisitoista väliin mahtuu eri kehitysvaiheissa olevia nuoria. Kari Kaipainen

19 Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot
Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot IHMISARVO TOTUUDELLISUUS OIKEUDENMUKAISUUS VAPAUS Kari Kaipainen

20 Opettajan eettiset periaatteet
Opettajan eettiset periaatteet OPPILAS SUHDE YHTEISKUNTAAN ITSE KOLLEGAT SUHDE TYÖHÖN Kari Kaipainen

21 Vapaus ja vastuu vapaus vapaus vastuu vapaus 6.10.2006 6.10.2006
Kari Kaipainen