FILOSOFIAA LAPSILLE Hannu Juuso

Opintojakson tavoitteet ja laajuus Perehtyä filosofian opetukseen peruskoulussa Perehtyä Philosophy for Children - oppimateriaaliin sekä oman materiaalin laatimiseen ja käyttämiseen opetuksessa Saada valmiuksia lasten filosofisen dialogin ohjaamiseen 18 h kontaktiopetusta + 42 h omatoimista työtä.

Sisällöt Harjoitusdialogeja Lapset, filosofia ja kasvatus Matthew Lipman ja Philosophy for Children Tutkiva yhteisö Filosofisen dialogin ohjaaminen ja arviointi

ERITYISKYSYMYKSIÄ Mitä on filosofia? Mistä filosofia tulee, miten se on syntynyt? Kenelle filosofia kuuluu? Kuka on lapsi? Mikä on filosofian ja lapsuuden välinen suhde? Miksi filosofiaa pitäisi olla koulussa? Onko sillä jotain pedagogista arvoa? Miten filosofian tulisi olla koululuokassa? Mitä filosofia vaatii opettajalta?

I. JOHDANTO MITÄ ON FILOSOFIA? FILOSOFIAN OPETUKSEN TRADITIOT KUKA ON LAPSI? FILOSOFIAN PEDAGOGINEN ARVO FILOSOFIAA LAPSILLE – PIONEEREJA

MITÄ ON FILOSOFIA? Filosofinen kysymys itsessään Miksi joku kysyi ”miksi”? Babylonia, arabit, Egypti, Kreikka Viisauden rakkaus Ihmettely Pysähtyminen ja kysyminen Dialogisuus Kriittinen ajattelu

FILOSOFIAN (OPETUKSEN) TRADITIOT Sokraattinen traditio Käytännöllisyys, ihmisen elämää koskettava Puhuttua, dialogista Kuuluu kaikille ihmisille Ei opiskella mitään tiettyjä ja tiukkoja sisältökokonaisuuksia Akateeminen traditio Propositionaalista, epäkäytännöllistä Kirjoitettua Kuuluu harvoille Opiskellaan tietyt sisällöt MITEN VOISIVAT TÄYDENTÄÄ TOISIAAN?

Esa Saarinen: Mitä filosofi tutkii?

KUKA ON LAPSI? Lapsi-aikuinen Lapsen käsitteen historiallisuus Lapsuus sinänsä arvokkaana elämänvaiheena Lapsen ´toiseus´ Lapsen maailmassaolemisen tapa Lapsen filosofinen herkkyys (ihmetteleminen, kysyminen, avoimuus, uteliaisuus)

Jostein Gaarder: Ihmettelevä lapsi

”Lapsi ja aikuinen”

FILOSOFIAN PEDAGOGINEN ARVO Filosofia tarjoaa lapselle mahdollisuuden kasvattavaan kokemukseen Merkitysten etsiminen ja luominen lapsen elämässä Lapsen minuuden rakentuminen yhteydessä toisiin Itsetunnon vahvistuminen Vaihtoehtojen ja uusien mahdollisuuksien huomaaminen Mielikuvituksen rikastuminen Filosofia tukee aktiivista kansalaisuutta ja rakentaa parempaa maailmaa moniulotteisen ajattelun kehittäminen (kriittisyys, luovuus, välittäminen) järkevyyden ja arvostelukyvyn kultivoituminen demokratian vaaliminen oopettajan oma pedagoginen ajattelu

FILOSOFIAA LAPSILLE – PIONEEREJA Sokrates Epikuros Montaigne Pestalozzi Locke Vico Hume Kant Kierkegaard Groethuysen Nohl Jaspers Nelson Dewey Freire

Garreth Matthews

Matthew Lipman

PHILOSOPHY FOR CHILDREN (P4C) Matthew Lipman, USA Institute for the Advancement of Philosophy for Children, Montclair State University, NJ http://cehs.montclair.edu/academic/iapc/ Philosophy FOR children Filosofiaa filosofoimalla (doing philosophy) Filosofian rekonstruointi lasten ja heidän opettajiensa ulottuville Filosofinen fiktio Opettajan käsikirjat Koululuokan muuntaminen tutkivaksi yhteisöksi

II. FILOSOFIA KOULULUOKASSA PUHUMME JA AJATTELEMME YHDESSÄ – KOULULUOKKA TUTKIVANA YHTEISÖNÄ OPETTAJAN DIALOGISUUS PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS FILOSOFOIMME FILOSOFISEN KESKUSTELUN OHJAAMINEN PERUSKYSYMYKSIÄ KYSYMYSTYYPIT ARVIOINTI

LAPSET FILOSOFOIVAT 1: ”Ääretön- tavallaan” Mitä seuraavassa keskustelussa tapahtuu? Jääkö joku asia askarruttamaan mieltäsi?

”Ääretön – tavallaan”

PUHUMME JA AJATTELEMME YHDESSÄ - KOULULUOKKA TUTKIVANA YHTEISÖNÄ Dialogisesti virittynyt ilmapiiri toisen kohtaaminen yhteyden etsiminen avoimuus toiselle halu kuunnella ja ymmärtää toista toisen kunnioittaminen vastuullisuus toiselle hyväntahtoinen kriittisyys rohkeus kysyä, sanoa ajatuksensa, olla eri mieltä MITÄ TÄMÄ MERKITSEE OPETTAJAN TOIMINNASSA? MILLAINEN OPETTAJA LUO/SYNNYTTÄÄ DIALOGISUUTTA?

OPETTAJAN DIALOGISUUS On läsnä sekä lasta että yhteisöä varten (pedagoginen rakkaus ja vastuullisuus/ subjektiivisen ja objektiivisen sovittaminen) Ymmärtää oman rajallisuutensa Rajoittaa itseään Luottaa lapsen kykyyn ajatella itse Puhuu ”omalla äänellään” Toimii ”lasta etsien”

On pedagogisesti tahdikas Ei loukkaa / haavoita lasta Pitää ”oikean etäisyyden” Toimii hienovaraisesti On tilannevarma, osaa improvisoida On avoin lapsen kokemukselle Välittää lapselle ”nähdyksi tulemisen” kokemuksen Uskaltaa kohdata lapsen ”ei kenenkään maalla”

Miten pedagoginen tahdikkuus näyttäytyy? Puheessa Hiljaisuudessa Silmissä / katseessa Eleissä Ilmapiirissä K EHOLLISUUS

FILOSOFOIMME Alkuaktiviteetti / lämmittelyleikki Kertomus, kuva, filmi tms. Kysymysten muotoileminen / kiinnostavien asioiden etsiminen Keskusteluaiheen valitseminen Tutkiva keskustelu / filosofointi (voi jatkua samasta aiheesta useita sessioita) Keskustelun arviointi

KESKUSTELUN OHJAAMINEN Miksi lapset tulisi saada puhumaan / ajattelemaan ääneen? Lapsi saa tilaisuuden tulla kuulluksi  itsetunto, oman ajattelun arvostaminen, minuuden rakentuminen yhteydessä toisiin kuulla, mitä toiset ajattelevat jakaa ajatuksia, kokemuksia ja tunteita kysyä, etsiä merkityksiä, pohtia syitä ja vaihtoehtoja jne. olla samaa / eri mieltä / huomata, ettei tiedä perustella ja selittää leikkiä ja seikkailla ajatuksilla

Opettaja saa tilaisuuden Muistaa kuka lapsi on Kuulla, mitä lapset ajattelevat Kuulla, miten lapset ajattelevat ”Ymmärtää” lasta Oppia lapsen tavasta kokea ja ajatella Pohtia omaa suhdettaan lapseen Pohtia omaa kasvatusnäkemystään

Miten saan lapset puhumaan/ ajattelemaan ääneen? Olemalla avoin ja aidosti kiinnostunut asioista, joista lapset haluavat puhua Olemalla aidosti kiinnostunut lasten tavasta ajatella Välittämällä lapselle luottamusta, rakkautta ja turvallisuutta, NÄKEMÄLLÄ HÄNET KEHOLLANI Tietämällä, että en tiedä Rajoittamalla omaa puhettani

Lapsen ajattelua katalysoivat tehtävät / kysymykset: ”Selitä omin sanoin… ”Mitä tarkoitat, selitä tarkemmin … ”Autetaan Jimiä. Mitä hän mahtaa tuolla tarkoittaa? ”Kerro, mitä ajattelet … ”Vertaile … ”Miten tuon voisi sanoa toisella tavalla?

TUTKIVASSA KESKUSTELUSSA OHJAA Perustelemiseen Selventämiseen Seurausten tutkimiseen Oletusten huomaamiseen ja tutkimiseen Päättelyn tutkimiseen Esimerkkien ja vastaesimerkkien esittämiseen

PERUSKYSYMYKSIÄ ”Mikä on ongelmamme?” ”Mikä tässä on avainkäsite?” ”Miten perustelet väitteesi?” ”Sisältyykö Pekan ajatukseen jokin olettamus?” ”Voisiko tuosta, mitä Liisa sanoi, tehdä joitakin johtopäätöksiä?” ”Mitä Maijan väitteestä seuraa`” ”Puhummeko totta?” ”Voitko sanoa tuosta jonkin esimerkin?” ”Keksiikö joku tuolle vastaesimerkin?”

KYSYMYSTYYPIT Suljetut sisältökysymykset Suljetut tutkimuksen prosessiin liittyvät kysymykset Avoimet sisältökysymykset Avoimet tutkimuksen prosessiin liittyvät ns. sokraattiset kysymykset

1. SULJETUT SISÄLTÖKYSYMYKSET ”Paljonko 7 ja 13 ovat yhteensä” ”Miten pitkä matka on Oulusta Kokkolaan” ”Mikä on kullan ominaispaino?” ”Mitä Dewey ajatteli uskonnollisesta kokemuksesta?”

2. SULJETUT TUTKIMUKSEN PROSESSIIN LIITTYVÄT KYSYMYKSET ”Kuka muistaa, miten Sanna perusteli väitteensä?” ”Mitä tuosta Pekan väitteestä täytyy välttämättä seurata?” ”Miksi tuo ei ole relevantti johtopäätös?” ”Miksi tämä väite ei ole tosi?”

3. AVOIMET SISÄLTÖKYSYMYKSET ”Missä merkityksessä käytät sanaa ´kaunis´?” ”Onko kauneus riippuvainen henkilöstä?” ”Hmm… liittyyköhän rohkeus jotenkin sukupuoleen?” ”Niin … mutta mitä ´rakkaus´ mahtaa lopulta tarkoittaa?”

4. SOKRAATTISET KYSYMYKSET Oletuksiin liittyvät kysymykset ”Mitä Maija olettaa väittäessään, että … ”Onko tuo oletus mielestäsi oikeutettu?” Selventävät kysymykset ”Mitä tarkoitat tuolla … ”Voitko selittää tuota ….

Kysymyksiin liittyvät kysymykset ”Miten tuo kysymys liittyy tähän?” ”Miten tämä kysymys auttaa meitä?” Implikaatioihin ja seurauksiin liittyvät kysymykset ”Mitä tuosta voisi seurata?” Entäpä, jos tämä onkin epäeettistä?”

Erilaisiin vaihtoehtoihin ja näkökulmiin liittyvät kysymykset ”Voisiko tuon sanoa jotenkin toisin?” ”Jos joku haluaisi väittää vastaan, niin mitä hän sanoisi?” Perusteisiin liittyvät kysymykset ”Millä perusteella sanot noin?” ”Mitä mieltä olette Mikon perusteista?”

ARVIOINTI TUTKIMUSTAIDOT PÄÄTTELY- JA KÄSITTEELLISET TAIDOT VUOROVAIKUTUSTAIDOT

1. TUTKIMUSTAIDOT Esittävätkö oppilaat hedelmällisiä kysymyksiä? Perustelevatko oppilaat ajatuksiaan ja mielipiteitään? Etsivätkö oppilaat asioille selityksiä? Tutkivatko oppilaat vaihtoehtoja? Korjaavatko oppilaat omaa ajatteluaan? Kykenevätkö oppilaat pysymään asiassa?

2. PÄÄTTELY- JA KÄSITTEELLISET TAIDOT Selittävätkö oppilaat merkityksiä? Tekevätkö oppilaat erittelyitä? Tekevätkö oppilaat vertailuja? Antavatko oppilaat selkiyttäviä esimerkkejä? Tekevätkö oppilaat relevantteja johtopäätöksiä? Tekevätkö oppilaat arviointeja?

3. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kuuntelevatko oppilaat toisiaan? Tekevätkö oppilaat toisilleen kysymyksiä ja ehdotuksia? Auttavatko oppilaat toisiaan? Tutkivatko oppilaat erimielisyyksiä? Kunnioittavatko oppilaat toistensa mielipiteitä? Hyväksyvätkö oppilaat mielipiteisiinsä kohdistuvan oikeutetun kritiikin?